Presidentti Milorad Dodik (edessä keskellä) seurasi sotilasparaatia Banja Lukassa tammikuussa. Kuva: AMEL EMRIC/SIPA/ALL OVER PRESS
Tammikuun 9. päivä herätti monissa bosnialaisissa ikäviä muistoja. Banja Lukan kaupungissa juhlittiin Bosnian serbitasavallan itsenäisyysjulistuksen muistopäivää. Kaduilla asteli aseistettu sotilasparaati, jota tervehtivät paitsi serbitasavallan presidentti Milorad Dodik myös Venäjän suurlähettiläs, Kiinan edustajia sekä Ranskan äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman delegaatio.
Kuukautta aikaisemmin serbitasavallan parlamentti oli hyväksynyt Dodikin suunnitelman oman armeijan, verotuksen ja oikeuslaitoksen luomisesta, joka käytännössä johtaisi tasavallan irtautumiseen Bosnia-Hertsegovinan liittovaltiosta. Samantyyppisestä itsenäisyydenjulistuksesta alkoi vuonna 1992 Bosnian sota.
Lähes neljä vuotta kestäneen sodan aikana kuoli 100 000 ihmistä, joista merkittävä osa oli etnisen puhdistuksen bosniakkiuhreja.
Sota loppui joulukuussa 1995 allekirjoitettuun Daytonin rauhansopimukseen, joka jakoi maan kahteen itsenäiseen alueeseen: valtaosin serbien asuttamaan Bosnian serbitasavaltaan sekä Bosnia-Hertsegovinan federaatioon, jossa asuu lähinnä bosniakkeja ja kroaatteja. Alueet muodostavat yhdessä liittovaltion, jota johtaa vuorotteleva kolmen presidentin ryhmä – kroaatti, serbi ja bosniakki.
Bosnia-Hertsegovina ei ole suvereeni valtio, vaan sitä valvoo kansainvälinen yhteisö, joka nimittää maahan korkean edustajan. Tällä on muun muassa oikeus sanella lakeja.
Viime heinäkuussa korkea edustaja Valentin Inzko ajoi läpi lain, joka rankaisee kansanmurhan kieltämisestä. Dodik, joka on viime vuosina tehnyt Srebrenican kansanmurhan kieltämisestä tavaramerkkinsä, reagoi välittömästi ilmoittamalla serbitasavallan vetäytyvän kaikista liittovaltion tehtävistä, kunnes laki on kumottu.
Dodik on ennenkin uhkaillut irtautumisella, mutta tällä kertaa uhkaus näyttäisi poikivan konkreettisia päätöksiä. Parlamentin hyväksynnän jälkeen seuraava etappi on uusien lakien luominen kesäkuuhun mennessä.
»Liittovaltion tehtävistä on sovittu perustuslailla, eikä niitä voi yksipuolisella päätöksellä siirtää tasavallan tasolle», sanoo Banja Lukassa asuva toimittaja Tanja Topić, joka toimii politiikan tutkijana Friedrich Ebert -säätiössä.
»Tilanne on sitäkin hullumpi, että Dodik on paitsi serbitasavallan myös liittovaltion serbipresidentti. Hän siis haluaa irtautua liittovaltiosta, jonka johdossa hän itse on.»
Topićin mukaan toimet ovat ennen kaikkea Dodikin tapa pysyä vallassa hinnalla millä hyvänsä, etenkin kun edessä on vaalivuosi. Lokakuun yleisvaaleissa valitaan sekä presidentit että jäsenet liittovaltion ja alueiden parlamentteihin.
Serbitasavalta on pahoin velkaantunut ja hallinto korruptoitunut. Köyhyys, työttömyys ja näköalattomuus ovat johtaneet viime vuosina valtavaan maastamuuttoon. Viime vuonna 3,2 miljoonan asukkaan maasta muutti pois 170 000 ihmistä. YK:n väestörahaston mukaan 30 prosenttia alle 25-vuotiaista ei näe tulevaisuutta omassa maassaan.
Politiikan tutkija Jasmin Hasanović Sarajevon yliopistosta huomauttaa, etteivät Dodikin puheet olennaisesti eroa muiden tärkeimpien puoluejohtajien, eli kroaattipuolueen Dragan Čovićin ja bosniakkipuolueen Bakir Izetbegovićin näkemyksistä.
Nationalistinen retoriikka on leimannut sisäpolitiikkaa 30 vuotta.
»Kaikkien kolmen valta perustuu pelon lietsomiselle muita yhteisöjä kohtaan. Näin he näyttäytyvät oman yhteisönsä suojelijoina. Nationalistinen retoriikka on leimannut sisäpolitiikkaa viimeiset 30 vuotta. Tietyllä tavalla uuden sodan uhkasta on tullut normi.»
Juurisyynä Hasanović pitää Daytonin rauhansopimusta, joka perustuu etniselle jaottelulle. Se näkyy yhä kaikkialla bosnialaisten arjessa. Tasavallassa on esimerkiksi eri opetussuunnitelmat kuin federaatiossa, jossa kroaatti- ja bosniakkilapset käyvät eri kouluja.
Hasanović pitääkin Dodikia isompana uhkana tämän nuoria kannattajia, jotka ovat syntyneet sodan jälkeen ja joilla ei ole mitään kokemusta eri ryhmien yhteiselosta. »Muulle kuin nationalismille perustuva yhteisöllisyys olisi tärkeää, esimerkiksi ympäristö- ja talouskysymyksissä», hän sanoo.
Sysäyksen tähän pitäisi tulla maan sisältä. EU on toistaiseksi vain pönkittänyt nykyisten johtajien valtaa ajamalla vakautta hinnalla millä hyvänsä. Se on johtanut vain kovempaan autoritarismiin.
Kansainvälinen yhteisö on reagoinut Bosnia-Hertsegovinan tilanteeseen laiskasti. Marraskuussa nykyinen korkea edustaja Christian Schmidt varoitti YK:n turvallisuusneuvostoa »mahdollisuuksista syvempään jakautumiseen ja konfliktiin», mutta toistaiseksi vain Yhdysvallat on asettanut talouspakotteita.
Tammikuussa 30 Euroopan parlamentin edustajaa vaati EU:lta vastaavia sanktioita, mutta aloite ei toistaiseksi ole saanut vastakaikua. Tilannetta hankaloittaa Unkarin Viktor Orbánin ja Slovenian Janez Janšan avoin tuki Dodikin pyrkimyksille. Dodikilla on takanaan myös Venäjän ja Kiinan tuki. Nähtäväksi jää, mihin asti ne ulottuvat.
