Jaksossa keskustellaan EU:n strategisesta ohjelmasta vuosille 2019–2024. Sen ensimmäinen prioriteetti on kansalaisten ja vapauksien suojelu. Myös Suomi ajaa EU-puheenjohtajana kansalaisten perusoikeuksien ja oikeusvaltion vahvistamista.
”Minun on hyvin vaikea nähdä Euroopan unionilla minkäänlaista tulevaisuutta, jos jatkamme erivapauksien antamista tällaisissa kysymyksissä jäsenmaille”, sanoo kestävyystieteen professori Reetta Toivanen Helsingin yliopistosta.
”Siitä olisi seurauksia myös talouskasvuun ja investointeihin, jos EU:n sisällä ei voida luottaa toisen maan oikeusjärjestelmään”, toteaa puolestaan Janica Ylikarjula Elinkeinoelämän keskusliitosta.
Toivanen muistuttaa, että viimeisen viiden vuoden aikana yli 17 000 ihmistä on hukkunut Välimereen. Monessa maassa seksuaalista suuntautumista on alettu pitää uhkana kansalliselle turvallisuudelle. Etabloituneet vähemmistöt, kuten Suomessa ruotsinkieliset, joutuvat kokemaan olevansa jälleen erilaisia ja ei-toivottuja.
Myös elinkeinoelämälle on tärkeää, että Suomi pitää esillä EU-rahoituksen ehdollisuutta, Ylikarjula sanoo.
”Jotta EU-rahoitusta voi saada, oikeusvaltioperiaatteen pitää toteutua. Perustelu on järkeen käypä: miten voimme luottaa siihen, että EU-rahoitusta käytetään moitteettomasti, jos oikeusvaltioperiaatetta ei noudateta.”
