Yhdysvaltain asevoimat kuluttavat vuosittain enemmän polttoainetta kuin kaksi kolmasosaa maailman maista ja tuottavat enemmän myrkyllistä jätettä kuin maan viisi suurinta kemikaalialan yritystä yhteensä. Ja kuitenkin kaikkien asevoimien päästöt on suljettu pois kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista.
Tämä on vain yksi mielenkiintoinen detalji intialaisen, nykyään Brooklynissa asuvan Amitav Ghoshin uusimmasta kirjasta The Nutmeg’s Curse. Niitä on kymmeniä lisää.
Ghoshin pääteesi on, että 1600-luvulta alkanut siirtomaavalloitukseen, kansanmurhiin ja luonnonvarojen kestämättömään riistoon perustuva länsimaiden valta oli edellytys kapitalismin synnylle. Tähän perustuva nykyinen globaali järjestys on suoraan vastuussa niin ilmastokriisistä, luontokadosta, eriarvoisuudesta kuin eri puolilla esiintyvästä rasismista. Siksi yhtäkään näistä ongelmista ei voida tarkastella erillään toisistaan.
Länsimaiden geopoliittinen valta perustuu tähän riistoon, ja viimeisten 20 vuoden aikana myös muiden maiden kuten Kiinan, Intian ja Brasilian eliitit ovat omaksuneet saman tuhoisan politiikan.
Ghosh aloittaa tarinansa nykyään Indonesiaan kuuluvista Molukeista eli maustesaarista ja hollantilaisten valloituksillaan hankkimasta monopolista muskotin ja neilikan maailmanmarkkinoilla. Kautta kirjan hän osoittaa monin esimerkein, miten alkuperäiskansojen asuintilojen tuhoaminen – joka johtaa sekä kuolemiin että luontokatoon – toimii yhä saman mallin mukaisesti. Vaikka Amazonin sademetsässä, jota poltetaan ja kaadetaan karjatilallisille.
Keskeisenä luonnonvarana riiston ylläpitämisessä on tietenkin fossiilisista tärkein eli öljy. Geopoliittinen valta perustuu öljyn tuotannon, kaupan ja kuljetusten hallintaan, jota Ghosh jopa pitää Yhdysvaltain asevoimien historiallisesti tärkeimpänä tehtävänä. Samalla tämä geopoliittinen valta on täysin riippuvaista öljystä. Mikä siis on sen tulevaisuus post-fossiilisessa maailmassa?
Maailman siirtyessä pakon edessä kohti uusiutuvaa energiaa, jota tuotetaan paikallisesti, muuttuvat globaalihallinnan rakenteet ratkaisevasti. Näin käy erityisesti Lähi-idässä, jonka liittolaismaiden sotilaalliseen kapasiteettiin Yhdysvallat on vuosikausia investoinut valtavia summia. Se todennäköisesti vähentää nykyjärjestelmän johtavien valtioiden, ennen kaikkea Yhdysvaltain valta-asemaa.
Ghosh tuli kirjailijana tunnetuksi niin sanotulla Ibis-trilogialla Britannian ja Kiinan välisestä oopiumisodasta 1800-luvulla. Romaanisarja käsittelee samoja teemoja kuin tämäkin kirja muun muassa kauppiassukujen ja intialaisten maaorjien näkökulmasta. Nyt vain ilmastolla ja luontokadolla on kolonialismikritiikin rinnalla suurempi rooli.
Kirjoittaja on Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja.
