Georgian unelma -puolueen perustaja Bidzina Ivanišvili.
Oligarkki, Georgian rikkain mies ja Georgian unelma -puolueen perustaja Bidzina Ivanišvili on palannut päivänpolitiikkaan. Hän puhui puolueen kannattajille Tbilisissä huhtikuussa 2024.
Tapasimme

Georgia luisuu Venäjän syliin

Lokakuun vaaleissa on pelissä suhde Venäjään ja EU:hun. Valtapuolueen ainoa toivo on äänten ostaminen, sanoo ex-ministeri, Sciences Po -yliopiston tutkija Tornike Gordadze.

Teksti:
Kuvat:
Julkaistu: 14.10.2024

Georgiaa hallitsevalle Georgialainen unelma -puolueelle lokakuiset parlamenttivaalit ovat kaikkea muuta kuin helpot. Puolue on jo menettänyt koulutetut, urbaanit äänestäjät. Menestystekijöistä jäljelle jäävät vilppi ja raha.

Vaaleissa puolue tavoittelee jatkoa 12 vuotta kestäneelle hallituskaudelleen. Vastassaan sillä on lukuisten oppositiopuolueiden koalitioita. Georgialainen unelma tietää, että jos se häviää vaalit, se häviää kaiken, sillä oppositiossa sillä ei ole valtaa määrätä maan suuntaa. Sen ainoa toivo on äänten ostaminen, Pariisin arvostetussa Sciences Po -yliopistossa opettava georgialaisranskalainen politiikan tutkija Tornike Gordadze katsoo.

Gordadze antaa haastattelun elokuussa videoyhteydellä Georgian pääkaupungista Tbilisistä. Etelä-Kaukasiassa Venäjän, Turkin, Armenian ja Azerbaidžanin rajamailla sijaitsevan kolmen ja puolen miljoonan asukkaan maan halki ajaa pystysuunnassa reilussa kuudessa tunnissa, sivusuunnassa seitsemässä ja puolessa. On kaupunkia, vuoristoa, merenrantaa, autiomaata ja loputtomasti viinitiloja. Reilut 80 prosenttia kansasta on ortodokseja.

Gordadze puhuu läpi puhelun tulevien vaalien reiluudesta. Gordadze tuntee Georgian politiikan hyvin. Vuosina 2010–2012 hän työskenteli maan länsimielisessä ja EU-myönteisessä hallituksessa, ensin EU-suhteista vastanneena ulkoministeriön varapäällikkönä, sittemmin euroatlanttisesta integraatiosta vastanneena ministerinä. Hän toimi Georgian pääneuvottelijana EU:n assosiaatiosopimuksessa ja DCFTA-vapaakauppasopimuksessa. Itse Gordadze ei missään vaiheessa kuitenkaan ollut puolueen jäsen, ja politiikan jätettyään hän on palannut tutkijaksi.

Vaalien reiluuteen Gordadzella ei ole luottoa. Hän vertaa Georgian vaaliasetelmaa Venezuelaan, jossa äänestyksen tuloksia ei julkaistu, koska presidentti Nicolás Maduron väitteiden mukaan vaalit ”hakkeroitiin”. Gordadzen mukaan Georgialainen unelma on samaan tapaan valmis pettämään kansan vain pysyäkseen vallassa – Venäjän avulla.

Unelman sijaan käsillä saattaa olla georgialainen painajainen.

Georgialaisen mediaanitulo kuukaudessa oli vuonna 2023 hieman päälle 1200 laria. Se tekee noin 420 euroa kuussa. Monella paikallisella ei ole varaa vuokraan ja jopa avioparit asuvat pitkään vanhempien luona.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuokrat ovat kallistuneet entisestään. Tuhannet venäläiset ovat lähteneet viisumivapaaseen naapurimaahan, osa protestoidakseen sotaa ja osa paetakseen rintamaa. Tulijoita on parissa vuodessa ollut yli satatuhatta. Vuokranantajat ovat hyötyneet, kun venäläiset ovat olleet valmiita maksamaan asumisesta georgialaisia enemmän. Osa georgialaisista on kuitenkin ajautunut ahdinkoon. Valtapuolueelle siitä voi yllättäen olla etua.

”Georgiassa on paljon niitä, jotka ovat valmiita myymään äänensä rahasta tai työpaikasta”, Gordadze kertaa.

Tornike Gordadze katsoo, että EU:n pitäisi puuttua tiukemmin Georgian demokratian murenemiseen. Kuva: Gordadzen kotialbumi.

Myös muut elinkulut ovat kasvaneet. Vuoden 2022 marraskuussa, kun sotaa oli jatkunut lähes yhdeksän kuukautta, georgialaisen politiikan instituutin ISET:n laskema ”hatšapuri-indeksi” osoitti 27,3 prosentin hintojen nousua vuodentakaiseen verrattuna. Indeksi laskee paikallisen juustoleipä hatšapurin valmistukseen tarvittavien aineiden – jauhojen, juuston, hiivan, maidon, kananmunan ja voin – hinnan. Sittemmin hintojen nousu on tasaantunut. Hatšapuriainesten hinnaksi tuli tämän vuoden heinäkuussa 5,78 laria eli euro ja 90 senttiä.

Eläminen on joka tapauksessa aiempaa kalliimpaa. Mutta jos kysytään Georgialaiselta unelmalta, rahasta ei vaaleissa puhuta. Puolue haluaa puhua kahdesta asiasta: rauhasta ja perinteisistä arvoista. Ainoastaan näillä puheenaiheilla se voi Gordadzen mukaan voittaa äänestäjät puolelleen.

Kukaan ei halua seuraavaa Viktor Orbánia Euroopan unioniin!

Puolue ratsastaa salaliittoteorioilla ja väittää sodan syttyvän Venäjän kanssa, jos oppositio voittaa vaalit. Sitä ei tietenkään kukaan tahdo.

”Niinpä Georgialainen unelma väittää olevansa ainoa puolue, joka voi taata rauhan.”

Pääministeri Irakli Kobakhidze on toistuvasti kuvannut oppositiota ”sotapuolueeksi”, jota tukee vastaava maailmanlaajuinen sotapuolue. Tällä Kobakhidze tarkoittaa Yhdysvaltoja, EU:ta ja Natoa, joiden hän väittää pitkittävän Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Kobakhidzen mielestä nämä olivat myös syypäitä vuoden 2008 Venäjän ja Georgian väliseen sotaan.

Viiden päivän sodan jälkeen Venäjä tunnusti kiistellyt Abhasian ja Etelä-Ossetian alueet itsenäisiksi. Georgialaiset katsovat alueiden kuuluvan itselleen, samoin kuin tekevät melkein kaikki muutkin maat. Georgiassa törmää joka puolella tarroihin ja graffiteihin, joissa lukee: ”20 prosenttia maastani on Venäjän miehittämää.”

Samalla kun Georgialainen unelma levittää sotaa koskevia valheita, se väittää, että hyvillä Venäjän-suhteilla Georgia voisi saada menettämänsä alueet takaisin, Gordadze selittää.

”Mutta se on pötypuhetta eikä tule tapahtumaan.”

Sattumoisin haastattelupäivänä Georgialainen unelma on juuri julkaissut lausunnon. Sen mukaan puolueen tavoite on julistaa oppositiopuolueet perustuslain vastaisiksi.

”Puolue haluaa tehdä Georgiasta autoritaarisen diktatuurin”, Gordadze tylyttää ja jatkaa: ”Kukaan ei halua seuraavaa Viktor Orbánia Euroopan unioniin!”

Aiemmin kesällä EU pysäytti Georgian jäsenyysprosessin ja jäädytti osan Georgian taloudellisesta tuesta, kun se katsoi maan demokratiakehityksen taantuneen. Vasta alle vuosi sitten joulukuussa 2023 Georgia sai vuosia havittelemansa EU:n kandidaattistatuksen.

Unkarin lisäksi Gordadze intoutuu vertaamaan Georgiaa Euroopan toiseen murheenkryyniin: jos Georgialainen unelma voittaa vaalit, Georgiasta tulee seuraava Valko-Venäjä, Gordadze kuittaa. ”Puolueen johto tekee tismalleen, mitä Venäjä haluaa.”

Gordadzen mukaan Georgialaista unelmaa lähellä olevat liikemiehet hallitsevat niin Georgian oikeuslaitosta kuin taloutta ja rahoittavat puoluetta.

Puhuuko hän kenties oligarkki Bidzina Ivanišvilistä, maan entisestä pääministeristä, Georgialaisen unelman perustajasta ja maan rikkaimmasta henkilöstä?

Tutkija vastaa kysymyksellä: ”Onko hän pyramidin huippu?” ja jatkaa: ”Kyllä.”

Georgialaisen unelman Ivanišvili perusti huhtikuussa 2012. Lokakuun 2012 vaaleissa puolue syrjäytti samannimisen koalition avulla entisen presidentin Mikheil Saakašvilin Yhdistynyt kansallinen liike -puolueen, joka oli ollut vallassa yhdeksän vuotta. Tällä hetkellä Saakašvili istuu vankilassa tuomiota vallan väärinkäytöstä. Samana päivänä, kun Ivanišvilistä tuli maan uusi pääministeri, päättyi Gordadzen oma hallitustaival.

Gordadze muistuttaa, että Ivanišviliä syytettiin jo tuolloin Venäjä-mieliseksi. Ivanišvili kiisti väitteet vetoamalla koalitionsa länsimielisiin puolueisiin, mutta Gordadzen mukaan Ivanišvili hankkiutui eroon länsimielisistä jäsenistä. Esimerkiksi länsimielinen puolustusministeri erotettiin. Seuraavissa vuoden 2016 vaaleissa koalitiota ei enää ollut, pelkästään Georgialainen unelma.

Aluksi länsi oli Ivanišviliin hyvin tyytyväinen. Saakašvili oli lähes koko 2000-luvun ajanut Georgian jäsenyyksiä EU:ssa ja Natossa, mutta länsi ei ollut niihin vielä valmis. Lännelle Ivanišvili lupasi, että Georgia ryhtyy dialogiin Venäjän kanssa, ja niinpä Ivanišvili sai lännen hyväksynnän Venäjä-kytköksistä huolimatta.

Lännen virheet eivät Gordadzen mukaan jääneet siihen.

”Kun sota alkoi Ukrainassa vuonna 2014, länsi kehotti Ukrainaa ottamaan mallia Georgiasta ja sen suhteesta Venäjään. Että katsokaa nyt, myös Georgia menetti osan maataan! Se oli länneltä valtava virhe.”

Kumpi alkoi ensin: Venäjän vaikutus ja siitä seurannut autoritaarisuus vai toisinpäin.

Bloombergin Billionaires Index -listalla Ivanišvili sijoittuu sijalle 388, ja hänen omaisuutensa arvoksi on arvioitu reilut seitsemän miljardia dollaria. Siitä suurin osa on peräisin Venäjältä. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Ivanišvili tienasi myymällä yksityistettyä omaisuutta, kuten rautamalmin tuottajia ja terästehtaita.

1990- ja 2000-luvuilla Ivanišvili perusti pankkeja, viljankäsittely-yrityksen ja apteekkiketjun ja sijoitti kiinteistöihin. Hänen taidekokoelmansa arvoksi on väitetty miljardin dollarin luokkaa, ja Bloombergin mukaan hänen toimistonsa seinillä riippuu Willem de Kooningin ja Monet’n teoksia.

Pääministerikautensa jälkeen Ivanišvili toimi vuosia lähinnä maan kulisseissa. Nyt hän on kuitenkin palannut politiikan parrasvaloihin, kun Georgialainen unelma yrittää vahvistaa asemaansa lokakuun vaaleissa.

Alkuvuodesta Ivanišvili nimettiin puolueen kunniapuheenjohtajaksi, ja syyskuussa puolue valitsi hänet ykköskandidaatikseen tulevissa vaaleissa. Venäjä-kytkökset eivät ole hävinneet minnekään. Esimerkiksi Yhdysvallat ja EU ovat syyttäneet Georgiaa – siis Georgialaista unelmaa – siitä, ettei se ole osallistunut Venäjää vastaan asetettuihin pakotteisiin.

Venäjälle kaupankäynti on poliittinen työkalu. Georgialaiselle unelmalle se on Gordadzen mukaan mahdollisuus argumentoida, ettei kytkeytyminen länteen ole ainoa tapa kehittää Georgian taloutta – aina voidaan kääntyä Venäjään. Vuonna 2023 Georgiaan virtasi Venäjältä 3,1 miljardia dollaria rahalähetyksistä, matkailusta ja tavaraviennistä. Samana vuonna Georgian vienti Venäjälle oli yli 650 miljoonaa dollaria. Siitä yksin viinin osuus oli 168 miljoonaa.

Taloudellisesti Georgia on Gordadzen mukaan hyötynyt lännen pakotteista, mikä tekee ihmisistä entistä riippuvaisempia Venäjästä. Kun Georgia muuttuu aiempaa autoritaarisemmaksi, lähenee se myös Venäjän kanssa.

”On muna ja kana -kysymys, kumpi alkoi ensin: Venäjän vaikutus ja siitä seurannut autoritaarisuus vai toisinpäin”, tutkija katsoo.

Tästä kaikesta huolimatta Georgialainen unelma yrittää epätoivoisesti näyttää länsimyönteiseltä. Puolue tietää, että enemmistö georgialaisista on länsimyönteisiä ja kannattaa jäsenyyttä EU:ssa ja Natossa.

Amerikkalaisjärjestö National Democratic Instituten mukaan liki 80 prosenttia georgialaisista kannattaa Georgian EU-jäsenyyttä ja yli 65 prosenttia Nato-jäsenyyttä. Siksi pääministeri Kobakhidze vetoaa lausunnoissaan Georgialaisen unelman olevan EU:n ja lännen puolella, vaikka teot puhuvat muuta.

”Siihen lännen pitäisi puuttua ja sanoa, että kaikki, mitä Georgian unelma tekee, on Eurooppaa vastaan”, Gordadze huokaa.

Georgia olisi EU:lle tärkeä kumppani, hän muistuttaa. Maa on portti Keski-Aasian ja Euroopan välillä ja tarjoaa Venäjän kiertävän reitin energian ja tavaroiden kuljetuksille. Jos EU menettää Georgian, Venäjän ote Keski-Aasiasta vahvistuu.

Aiemmin kesällä Georgialainen unelma ajoi läpi lain ulkomaisten agenttien valvonnasta. Vastedes tiedotusvälineiden ja järjestöjen, jotka saavat yli viidenneksen rahoituksestaan ulkomailta, on rekisteröidyttävä ulkomaisiksi agenteiksi. Valtapuolueen mielestä se edistää rahoituksen läpinäkyvyyttä; vastustajien mukaan laki on kopio Venäjän vastaavista laeista, joilla on tukahdutettu oppositio ja kansalaisyhteiskunta. Presidentti Salome Zurabišvili kutsui lakia perustuslain vastaiseksi.

Viime keväänä kymmenet tuhannet mielenosoittajat vastustivat lakia. Edellisvuonna parlamentti hylkäsi vastaavan lakiehdotuksen protestien seurauksena, mutta tällä kertaa Georgialainen unelma sai runnottua lain läpi parlamentin enemmistön voimin.

Mielenosoittajia Tbilisin keskustassa.
Mielenosoittajat marssivat Tbilisissä ulkomaisten agenttien rekisteröitymistä vaativaa lakia vastaan toukokuussa 2024.

Syyskuussa läpi meni niin sanottu anti-lhbtiq-laki – puolueen sanoin laki perhearvoista ja alaikäisten suojelusta, toisten mielestä venäläisjäljennös. Laki kieltää samaa sukupuolta olevien avioliitot ja adoption, transhoidot ja lhbtiq-ihmisten julkisen tukemisen ja näyttämisen mediassa. Laki sensuroi myös kirjoja ja elokuvia.

Heti seuraavana päivänä lain hyväksymisestä transsukupuolinen malli Kesaria Abramidze murhattiin kotonaan. Murhasta epäillään hänen poikaystäväänsä Beka Jaiania. Women’s Initiatives Supporting Group -järjestö kirjoitti Instagramissa, että transsukupuolisen naisen murha heti anti-lhbtiq-lain hyväksymisen jälkeen oli suora seuraus ja konkreettinen esimerkki fasistisen vihapropagandan ja lainsäädännön aikaansaannoksista.

On väitetty, että vaalien kynnyksellä läpi ajetulla lailla Georgialainen unelma pyrkii vetoamaan konservatiivisiin äänestäjiin. On totta, että Georgia on perinteinen maa, eikä valtaosa kannata transoikeuksia tai homoavioliittoja. Myös Georgian perustuslaki määrittelee avioliiton naisen ja miehen väliseksi.

Vielä toistaiseksi Georgialainen unelma johtaa mielipidemittauksia. Niiden mukaan kannatus on ollut noin 30 prosentin luokkaa. Gordadzen mukaan puolue vääristelee tuloksia ja väittää kannatuksensa olevan liki 60 prosenttia.

”Georgialainen unelma pyrkii totuttamaan ihmiset ajatukseen, että se voittaa vaalit.”

Kuka?

Tornike Gordadze

  • Syntynyt vuonna 1975 Kutaisin kaupungissa Georgiassa. Muutti 15-vuotiaana Ranskaan. Georgian ja Ranskan kaksoiskansalainen.
  • Valmistui valtiotieteiden tohtoriksi Sciences Po -yliopistosta Pariisista vuonna 2005.
  • Työskennellyt International Institute for Strategic Studies -tutkimuslaitoksessa Lontoossa ja Higher National Defense Studies -instituutissa Pariisissa.
  • Toimi vuosina 2010–2012 Georgian hallituksessa. Vastasi EU-suhteista ja euroatlanttisesta integraatiosta.
  • Opettaa Sciences Po -yliopistossa Pariisissa ja toimii tutkijana Jacques Delors -instituutissa.

Pidin jutustaEn pitänyt jutusta
Jaa juttu