Georgian ensimmäinen demokraattinen vallanvaihto, joka käynnistyi lokakuisista parlamenttivaaleista, tuntuu muuttaneen georgialaisten suhtautumisen politiikkaan. Georgian unelma -koalition voitto tuliyllätyksenä monelle, ja etenkin nuorten keskuudessa se on herätellytuutta intoa ja päättäväisyyttä.
”Emme aio lopettaa nyt”, kertoo tbilisiläinen ystäväni Revaz, joka vaalien alla juoksi mielenosoituksesta toiseen. Hän on politiikkaa opiskeleva nuori mies ja opiskelijajärjestöaktiivi.
”Ennen tätä nuoret eivät juuri välittäneet politiikasta, mutta havahduimme vaaleissa. Tulevaisuudessa aiomme osallistua päätöksentekoon”, Revaz julistaa.
Vaalit avasivat georgialaisille mahdollisuuden vaikuttaa poliittisen eliitin tekemisiin. Autoritäärisistä taipumuksista tunnetun Mihail ”Misha” Saakašvilin valtakauden aikana moni pelkäsi ilmaista poliittisia näkemyksiään tai osallistua kansalaisaktivismiin.
Vaalikamppailun kuluessa tunnelma kuitenkin muuttui. Miljardööri Bidzina Ivanišvilin luotsaamaa koalitiota kannattavat nuoret ja opiskelijat kampanjoivat Tbilisin kaduilla. Kansalaisjärjestöt painostivat vallanpitäjiä varmistamaan, että vaalit pidettäisiin rehellisesti, ja ympäri maata järjestetyt suuret mielenosoitukset ajoivat hallituksen ottamaan vastuuta vankiloissa tapahtuneista ihmisoikeusrikkomuksista.
Georgian kansalaisyhteiskunta heräsi yhtäkkiä henkiin.
Kansalaisyhteiskuntaa ei ole repäisty tyhjästä, sillä Tbilisin kaduilla on osoitettu mieltä ennenkin. Vuoden 2003 ruusuvallankumouksessa kansalaisliikkeiden johtajat nousivat Saakašvilin kanssa maan uuteen valtaeliittiin. Aktivismi ei kuitenkaan tuolloin johtanut voimakkaan tai kestävän kansalaisyhteiskunnan muodostumiseen.
Ruusuvallankumouksen jälkeen Saakašvilin kannattajat odottivat muutoksia luottavaisina monen vuoden ajan. Nyt on toisin: koalition kannattajat suhtautuvat uuteen hallitukseen kriittisesti jo nyt. Heidän joukossaan on sekä liberaaleja opiskelijoita että vanhoillisia ortodokseja, kylien maanviljelijöitä ja Saakašvilin entisiä vallankumouksellisia kannattajia.
Kannattajat toivovat lisää sosiaalipalveluita ja koulutusmahdollisuuksia sekä parannuksia maan taloudelliseen tilaan ja ilmisokeuksiin. Myös kireät suhteet Venäjään sekä Abhasiaan ja Etelä-Ossetiaan tulisi selvittää.
Hallituksen alkutaipale vaikuttaa lupaavalta. Hiljattain julkistettu hallitusohjelma enteilee parannuksia muun muassa valtion eläketukiin, ja Ivanišvili on luvannut kehittää Saakašvilin pitkälti laiminlyömää maataloutta. Myös ulkopolitiikka muuttunee: Kremlissä on jo pantu merkille Georgian tuoreen pääministerin halukkuus normalisoida maiden väliset suhteet.
Toisaalta Georgian syviä taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia ei pystytä ratkaisemaan välittömästi, eivätkä suhteet Venäjään selviä ennen kuin separatistialueiden kohtalosta on päästy yhteisymmärrykseen. Lisäksi Ivanišvilin on kyettävä johtamaan kirjavasta ja kokemattomasta puoluejoukosta kasattua hallitusta ja toimimaan yhdessä Saakašvilin Yhdistyneeseen kansalliseen liikkeeseen ryhmittyneen voimakkaan opposition kanssa.
Kampanjassaan Ivanišvili vannoi johtavansa Georgian kohti eurooppalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Viesti on tärkeä, sillä suurin osa georgialaisista haluaa maansa lähentyvän vauraiden länsimaiden demokratian mallia.
”Jos Ivanišvili ei pysty viemään Georgiaa eteenpäin, emme pidä häntä vallassa pitkään”, painottaa kansalaisjärjestössä työskentelevä parikymppinen Nino (nimi muutettu). Hän marssi vaalien alla koalition puolesta ja haluaa nyt nähdä tuloksia.
Köyhyyteen, konflikteihin ja autoritäärisiin johtajiin kyllästyneiden georgialaisten vaatimukset uudelle hallitukselleen ovat korkealla. Kokemattoman unelmakoalition poliittinen tulevaisuus on epävarma – ja kenties juuri siinä piilee yksi lokakuun vaalien tärkeimmistä saavutuksista.
