Karl Lauterbach oli selvä valinta Saksan terveysministeriksi, kun hallituspohja vaihtui viime syksyn vaaleissa. Sosiaalidemokraattien kansanedustaja ja lääkäri oli pari vuotta uutisten ja keskusteluohjelmien vakiokasvo koronaepidemiaa puitaessa. Lauterbachin yhteistyössä biologi Lothar Frenzin kanssa kirjoittama uusi teos ei unohda pandemiaa, mutta painottuu ilmastokriisiin.
Lauterbach sanoo, että lämpötilan nousun pysäyttäminen puoleentoista asteeseen ei maailmanlaajuisesti ole enää mahdollista. Saksa siihen kuitenkin pystyisi, ja tavoite onkin hallituksen ohjelmassa.
Lauterbach asui 20 vuotta Yhdysvalloissa ja on toiminut monissa maissa neuvonantajana tai tutkijana. Hän ei näe mahdollisena, että kaikkialla voisi koota poliittisia enemmistöjä tarvittavien ilmastotoimien tueksi.
Saksalla on Lauterbachin mielestä suuri vastuu ilmastokriisin torjunnassa, koska se on tuottanut väkilukuun nähden paljon päästöjä ja sillä on tekniset edellytykset vihreään siirtymään. Jos automaa Saksa siirtyy uusiutuvaan energiaan, siihen pitäisi muidenkin pystyä. Saksalla on kuitenkin huono maine infrastruktuurin rakentamisessa. Ja infrastruktuuria tarvitaan, esimerkiksi sähkölinjoja ja tuulivoimaloita.
Angela Merkelin hallituskaudella saatiin Lauterbachin mielestä melko vähän aikaan ilmastonsuojelussa. Aivan Merkelin kauden lopussa, huhtikuussa 2021, tullut perustuslakituomioistuimen päätös antaa kuitenkin toivoa. Sen mukaan Pariisin ilmastosopimuksen määrittelemä lämpenemisen yläraja 1,5 astetta on perutuslaillisesti sitova.
Kesällä 2021 läntisessä Saksassa tapahtunut tulvakatastrofi antoi myös motivaatiota ilmastokriisin torjuntaan. Saksaa on kritisoitu ydinvoimasta luopumisesta, mutta Lauterbachin mielestä uuden ydinvoimalasukupolven rakentamista vastaan puhuvat sekä tekniset että taloudelliset seikat.
Ilmastokriisi ei enää salli nykyistä ristiriitaa tieteellisen tiedon ja poliittisen toiminnan välillä, sanoo Lauterbach. Hänen keskeisiä viestejään on, että lihansyöntiä pitää vähentää. Sitä on vaikea saada perille »grillitasavallassa». Koko maailman lihankulutus on kaksinkertaistunut 20 vuodessa.
Kun Lauterbach tviittaa, että grilliliha tuottaa kymmenen kertaa enemmän hiilidioksidia kuin kasvisvaihtoehdot, ei hänen mukaansa ehdi laskea edes kymmeneen, kun kiukkuiset vastaväitteet tulvivat näytölle. Itse hän ei ole syönyt lihaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen, sekä ilmasto- että terveyssyistä.
Liikenteeseen ja energiaan yleisesti kohdistuu hiiliveroja tai muita maksuja, joilla pyritään vauhdittamaan vihreää siirtymää. Näin pitäisi Lauterbachin mielestä olla myös lihatuotteiden kohdalla, tai sitten lihaa korvaavien elintarvikkeiden tuotantoa pitäisi tukea.
Poliittiset päätökset, joilla pyritään vaikuttamaan ihmisten arkipäivän ratkaisuihin, ovat kuitenkin hyvin epäsuosittuja, toteaa Lauterbach. Poliitikot pyrkivät varmistamaan uudelleenvalintansa.
