Kurdijohtoiset SDF-joukot pysäyttivät Isisin vankilapaon. Kuva: Ahmed Marndli/EPA/All Over Press
Tammikuussa terroristijärjestö Isis räjäytti autopommilla reiän syyrialaisen vankilan seinään ja yritti vapauttaa selleissä istuvia aatetovereitaan. Syyrian koillisessa Hasakahin kaupungissa käytiin useita päiviä kestävä tulitaistelu, jonka päätteeksi kurdijohtoiset SDF-joukot onnistuivat lyömään hyökkääjät. Satoja ihmisiä kuoli.
Isisin kalifaatin kukistuttua vuonna 2019 arviolta 12 000 järjestön jäsentä, myös lapsia, on suljettu Syyriassa ja Irakissa vankiloihin, joiden olot ja turvallisuus vaihtelevat suuresti. Vankilat ovat Isisin toistuvien iskujen kohde ja alueen vakautta horjuttava riskitekijä, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori Antti Paronen. Isisillä on pitkät perinteet taistelijoiden rekrytoimisessa vankiloista. Kalifaatin perustamista vuonna 2014 edelsi joukko näyttäviä vankilapakoja, jotka paisuttivat järjestön rivejä.
Asian korjaaminen vaatisi investointeja vankilainfrastruktuuriin ja tuomioistuimiin, jotta vangitut saataisiin oikeuden eteen ja kenties ajan myötä kuntoutettua takaisin yhteiskuntaan. Ulkomailta ei kuitenkaan tällaisiin hankkeisiin ole tukea löytynyt, vaikka iso osa vangeista on ulkomaisia vierastaistelijoita. Tilanne on Parosen mukaan ulkopoliittisesti herkkä, sillä useimmat vankilat sijaitsevat kurdialueilla Turkin rajan läheisyydessä. Turkki pitää kurdihallintoa laittomana ja haluaa estää kaikenlaisen kansainvälisen tuen sille.
»Tällä kertaa SDF onnistui estämään joukkopaon», Paronen sanoo. »Tilanne jatkuu todennäköisesti nykyisellään, kunnes Isis onnistuu ensimmäisen kerran vapauttamaan kerralla satoja vankeja.»
