Johns Hopkins -yliopistossa työskentelevä tutkija Saskia van Genugten pitää Hollannin tämänvuotisia maaliskuun aluevaaleja poikkeuksellisesti yhtä tärkeinä kuin parlamenttivaaleja. Aluehallitukset valitsevat maan senaatin toukokuussa.
”Kristillisdemokraattien (CDA) ja liberaalien (VVD) muodostamalla vähemmistöhallituksella on senaatissa tällä hetkellä vähän kannatusta, eikä hallitusta tukevalla Vapauspuolueella ole siellä lainkaanpaikkoja. Jos hallitus aikoo saada läpi suunnittelemaansa lainsäädäntöä, sen on kasvatettava läsnäoloaan senaatissa huomattavasti”, van Genugten kertoo.
Hollannin hallitus aikoo soveltaa markkinamekanismien käyttöä terveys- ja koulutussektorille, lisätä ydinvoimaa ja rajoittaa työperäistä siirtolaisuutta. Maahanmuuttajalta voitaisiin hallituksen ehdotuksen mukaan poistaa sosiaalietuudet, jos hänen työttömyytensä arvioidaan johtuvan pukeutumisesta tai kulttuurisista tavoista. Myös burkhan kieltoa suunnitellaan.
Oikeistolla menee lujaa. Geert Wildersin johtama populistinen Vapauspuolue kiilasi viime kesäkuun parlamenttivaaleissa kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi kristillisdemokraattien ohi. Puolue keräsi vaaleissa 15,5 prosentin kannatuksen ja on kasvattanut sen jälkeen yhä suosiotaan. Siitä on tulossa hyvää vauhtia maan toiseksi suurin puolue. Puikoissa säilynevät liberaalit (VVD).
Wildersin johtama populistinen Vapauspuolue kiilasi viime kesäkuun parlamentti- vaaleissa kolmanneksi.
Populistiset puolueet ovat pärjänneet liberaalina pidetyssä Hollannissa erinomaisesti sitten Pim Fortuynin LPF-puolueen dramaattisen vaalivoiton 2002. Kuusi päivää ennen vaaleja murhattu Fortuyn kannatti maahanmuuton rajoittamista ja kritisoi monikulttuurisuutta julistaen ”kylmänsodan islamia vastaan”.
”Vaikka Fortuyn perintö on yhä elossa, populistiselle liikkeelle elintärkeitä karismaattisia johtajia ei näkynyt poliittisella kentällä ennen Geert Wildersiä”, van Genugten huomauttaa.
Wilders on Fortuynin tavoin omaksunut keskeiseksi teemakseen islaminvastaisuuden. Hänen poliittisessa ohjelmassaan islamia pidetään uskonnon sijaan ideologiana, joka uhkaa perinteistä hollantilaisuutta. Maahanmuuttovastaisuus on levinnyt myös muihin puolueisiin, ja muun muassa liberaalit ovat ottaneet varsin tiukan kannan siirtolaisuuteen.
Van Genugten tiivistää opposition vaalikampanjan ytimeksi kysymyksen: ”Haluammeko pitää vallassa nykyisen hallituskoalition, joka nojaa epädemokraattisen ja muukalaisvastaisen puolueen tukeen?” Monet liberaaleja kesäkuun vaaleissa äänestäneet pettyivät, kun antiliberaali Vapauspuolue otettiin mukaan hallitusneuvotteluihin.
Paluu Afganistaniin
Vaalien pääteemoja ovat olleet talous, julkiset menot, turvallisuus ja maahanmuutto sekä maahanmuuttajien kotouttaminen. Liberaalien viime kesäinen vaalilupaus leikata julkisia menoja upposi kansaan velkakriisin keskellä. Sekä liberaalit että Vapauspuolue ovat kalastelleet ääniä velkakriisillä.
Hollanti on kuulunut Euroopan unionin tärkeimpiin nettomaksajiin, mutta nyt maassa keskustellaan osuuden vähentämisestä. Valtionvelka suhteessa BKT:hen on kasvanut viime vuosina, vaikka talous on edelleen suhteellisen vakaalla pohjalla.
Afganistanin kysymys on kaikkea muuta kuin loppuunkäsitelty, vaikka Hollanti kotiutti joukkonsa kansan laajalla tuella viime kesänä. Naton painostuksesta keskustelu osallistumisesta käynnistettiin uudelleen, ja kiivaan poliittisen taiston jälkeen syntyi päätös: maa palaa Afganistaniin, tällä kertaa poliisijoukoin. Ensimmäinen ryhmä lähtee matkaan maaliskuussa.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja
