Yhä harvempi britti kokee pystyvänsä vaikuttamaan paikallisiin asioihin: valtaa, tai ainakaan vallan tunnetta, ei ole pystytty siirtämään paikalliselle tasolle.
Tällaiseen tulokseen tulee poliittisesti sitoutumaton Civil Exchange -ajatuspaja, joka on tutkinut konservatiivipääministeri David Cameronin Big Societyksi ristimää yhteiskuntapoliittista ohjelmaa vuodesta 2010 alkaen. Big Societyn oli Cameronin mukaan määrä aktivoida kansalaisyhteiskunta julkisten palveluiden tuottajaksi ja siirtää valtaa paikallisille yhteisöille (ks. Ulkopolitiikka 2/2011).
Big Societyn tulokset ovat usein päinvastaiset kuin tavoitteet, ajatuspaja kirjoittaa vuoden alussa julkaisemassaan raportissa.
Julkisten palveluiden uudelleen järjestämisestä ovat hyötyneet eniten suuret yritykset. Pienet kansalaisyhteiskunnan toimijat eivät ole menestyneet kilpailussa ilman toimivaa tukimekanismia.
Big Societya varten luotua rahastoa on syytetty varojen käyttämisestä hankkeisiin, joiden toteutumista epäiltiin jo ennen hankkeiden käynnistymistä. Lisäksi hallitusta on syytetty rahoittajien, kuten innovaatiorahasto Nestan, painostamisesta rahaston kasvattamiseksi ilman näyttöä rahan tarpeellisuudesta.
Ei siis liene ihme, että Cameronin vuonna 2010 alkaneenpääministerikauden aikana Big Society on hävinnyt konservatiivipuolueen retoriikasta. Cameron ei ole maininnut Big Societya parlamentissa sanallakaan kesän 2013 jälkeen.
Myös kansalaisten kiinnostus on romahtanut, paljastaakatsaus Googlen hakutrendeihin. Vuodesta 2013 alkaen»Big Society» -hakuja on tehty Britanniassa noin kaksikymmentä kertaa vähemmän kuin alkuvuodesta 2011.
Osaltaan Big Societya ovat murtaneet mielipideilmaston muutos ja laitaoikeiston nousu. Britit pitävät maahanmuuttoa jopa julkisia palveluja tärkeämpänä kysymyksenä, selviää Ipsos Mori -markkinatutkimusyrityksen viime vuoden lopussa tekemästä kyselytutkimuksesta.
Britanniassa äänestetään uudesta parlamentista toukokuun 7. päivänä.
Kirjoittaja johtaa Suomen Lontoon instituutin yhteiskuntatutkimuksen ohjelmaa.
