Kriisit ja sodat nostavat aina esiin uusia muutosjohtajia. Ukrainan sitkeä puolustustaistelu teki ainakin yhdestä näyttelijästä historian suuren nimen. Kuka muu voisi vaikuttaa maanosan tulevaisuuteen kuin Volodymyr Zelenskyi?
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ollut näkyvä ja vaikutusvaltainen johtaja, osin jäsenmaiden myötävaikutuksella. Se näkyi jo pandemian aikana ja on jatkunut myös pakotepolitiikassa. Valtaa käyttää tietysti moni muukin. Ulkopolitiikka esittelee yhdeksän kiinnostavaa nimeä.
Uusidealistit
Itäisen Euroopan maiden johtajat ovat olleet äänekkäitä Ukrainan tutkijoita. Heidän vaikutusvaltansa perustuu jälkiviisaaseen oikeassa olemiseen Venäjän suhteen. Johtajilla on jo nyt maansa kokoon nähden aiempaa enemmän sananvaltaa EU:n sisällä, mikä on aiheuttanut hermostuneisuutta Pariisissa ja Berliinissä. Vaikutusvalta perustuu kuitenkin julkisuuteen, eikä sen kestävyydestä ole varmuutta.
Pitkällä aikavälillä EU joutuu punnitsemaan myös visiotaan: rakentuuko unioni esimerkiksi Puolan ajamille konservatiivisille arvoille vai liberaaleille arvoille. Millä lopulta voitetaan itsevaltiaat?
Yllättäjät
Unionin instituutioissa on tarvetta uudistajille ja pesän puhdistajille. EU:n parlamentin uudehko puhemies Roberta Metsola on ilmoittanut tarttuvansa kovalla kädellä parlamentin korruptioon. Rajavirasto Frontexin tuore pääjohtaja, hollantilaiskenraali Hans Leijtens, puolestaan perii skandaaleissa ryvettyneen laitoksen. Molempiin uudistajiin kohdistuu suuria odotuksia.
Saksalaiset taustavaikuttajat
EU:n perinteisten mahtimaiden Saksan ja Ranskan johtajat ovat kompuroineet pitkin Ukrainan sotaa. Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock on haastanut liittokansleri Olaf Scholzin linjaa paitsi Ukrainan myös Kiinan suhteen.
Valtaapitävien takana kulisseissa on myös muita kiinnostavia vaikuttajia. Liberaalipuolue FDP:n parlamenttiedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Marie-Agnes Strack-Zimmermann kehotti liittokansleria seuraamaan brittien esimerkkiä ja lähettämään panssarivaunuja Ukrainaan. Scholzin neuvonantajana pitkään toiminutta Wolfgang Schmidtia puolestaan on tituleerattu varjoulkoministeriksi. Hän oli myös Scholzin kuuluisan Zeitenwenden pääarkkitehti.
Pankkiirit
Olipa kyse EU-kansalaisen asuntovelasta tai kaikkien euromaiden valtionvelasta, taustalla määrää Euroopan keskuspankin linja. Eurokriisin aikaan irvailtiin keskuspankin olevan viimeinen suvereeni linnake Euroopassa.
Mario Draghi muistetaan puheestaan euron pelastamiseksi »mitä tahansa siihen vaaditaankin», ja hänelle on tarjottu esimerkiksi erityislähettilään asemaa Global Gateway -ohjelmassa, jolla EU pyrkii haastamaan Kiinan silkkitieprojektia. Lehtitietojen mukaan Draghi ei tosin ole tästä kiinnostunut. Lagarde on ensimmäinen nainen tehtävässä ja korostanut pankin itsenäisyyttä poliittisen päätöksenteon ulottumattomissa.
Lähteenä on käytetty Politicoa ja haastateltu Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni ja strateginen kilpailu -ohjelman tutkijoita sekä tutkija Benjamin Tallista, jonka ajatuksista lisää saman lehden jutussa: Marinin hallituksen ulkopolitiikan tilinpäätös: Jäivätkö ihmisoikeudet koristeiksi?
