Kansainvälisen politiikan bestikset – onko suhteella väliä?

Kiinan presidentti Xi Jinping kuvaili vuonna 2019 Vladimir Putinia parhaaksi ystäväkseen. Maiden välisistä jännitteistä huolimatta presidenttien suhteen on nähty syventyvän. Stella Pictures/All Over Press

 

Italian pitkäaikainen pääministeri Silvio Berlusconi väitti lopettaneensa kylmän sodan vuonna 2002 isännöimässään huippukokouksessa. Berlusconin mukaan hänen taitonsa luoda hyviä suhteita mahdollisti onnistuneen lopputuloksen, jossa presidentit George W. Bush ja Vladimir Putin allekirjoittivat Naton ja Venäjän välisen yhteistyöjulistuksen.

Hämmentävistä lausahduksista tunnettu ja omaan viehätysvoimaansa luottava pääministeri uskoi henkilösuhteiden voimaan ulkopolitiikassa. Lähestymistapa ei kuitenkaan edistänyt Italian mainetta maailmalla: pääministerin takia Italian asema EU:ssa heikkeni ja kansainvälinen imago kärsi.

Henkilösuhteiden ja vuoropuhelun merkitys korostuu erityisesti nykymaailmassa, sillä luottamuksen puute on suuri haaste, katsoo ruotsalainen diplomaatti Jan Eliasson.

»Henkilösuhteilla on erityisesti pienelle maalle aivan ratkaiseva merkitys», sanoo pitkään diplomaattina toiminut ulkoministeriön alivaltiosihteeri Kai Sauer. Hänen mukaansa Suomen liikkumatila olisi kapeampi ilman henkilösuhteita. Suhteen muodostaminen vaatii aikaa, taustavalmisteluja, perinteistä jalkatyötä, järjestelmällisyyttä ja rohkeutta.

»Jotta kohteliaisuuskynnyksen pääsee ylittämään ja rakentamaan pidempiaikaista luottamussuhdetta, etenkin pienen maan pitää olla kiinnostava toiselle osapuolelle», Sauer sanoo. Kiinnostusta voi rakentaa hänen mukaansa yhdistelemällä perinteistä ammatillista tyyliä henkilökohtaisempaan lähestymistapaan.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán on tukenut Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdoğania jo pitkään. Orbán oli yksi harvoista EU-johtajista, joka osallistui Erdoğanin virkaanastujaisiin vuoden 2018 uudelleenvalinnan jälkeen. Myös Erdoğan on kiittänyt Orbánia tuestaan maailmannäyttämöllä. Kuva: Stella Pictures/All Over Press

Perinteinen diplomatia, jossa valtiolliset toimijat edistävät yksinomaan valtion intressejä persoonattomalla tyylillä, on pitkään ollut hallitseva toimintatapa. Normista poikkeavassa tyylissä korostuvat epäviralliset viestintätavat, protokollasta poikkeaminen ja henkilösuhteet ulkopolitiikan työkaluna. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump edusti selkeästi jälkimmäistä lähestymistapaa.

Myös Putin on hyödyntänyt henkilösuhteitaan ulkopolitiikassa. Vuonna 2018 Putin vieraili Itävallan silloisen ulkoministerin, oikeistolaisen vapauspuolue FPÖ:n Karin Kneisslin häissä. Lisäksi Putinin läheinen suhde Saksan entiseen liittokansleriin Gerhard Schröderiin tunnetaan hyvin. Molemmat työskentelevät nykyisin venäläisille valtionyhtiöille.

 

Kivisen alun jälkeen Barack Obaman ja Angela Merkelin välinen luottamus syveni. Obama on muistelmissaan kuvaillut Merkeliä luotettavaksi, rehelliseksi ja ystävälliseksi. Obama soitti virassa ollessaan viimeisen ulkomaanpuhelunsa Merkelille kiittääkseen häntä ystävyydestä ja tuesta. Kuva: Everett Collection/All Over Press

Henkilösuhteiden merkitys kansainvälisessä politiikassa on kiistelty aihe. Johtajat esiintyvät julkisuudessa hymyillen ja toisiaan kehuskellen. Suhteen syvyyttä on vaikea kuitenkin mitata. Motiivit suhteiden takana ovat usein monisyisiä. Julkisuudessa näyttäytyvä ystävyys voi verhoutua yhteisten viholliskuvien ja strategisten pohdintojen taakse. Valko-Venäjän Aljaksandr Lukašenka ja Putin eivät ole todellisuudessa ystäviä, vaikka viimeksi touko­kuussa tunnelma näytti lämpimältä presidenttien yhteisellä veneretkellä.

Henkilösuhteet ovat myös pehmeän vallan muoto. Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ulkopolitiikassa henkilösuhteilla on merkittävä rooli. Biden on luonut globaalin verkoston pitkän uransa aikana ja rakentanut eri maiden johtajien kanssa suhteita, joita hän pystyy nyt hyödyntämään presidenttinä. Etenkin epävirallisissa päätöksentekoprosesseissa hyvillä henkilösuhteilla on merkitystä.  

Lähteet: artikkelit »With friends like these: foreign policy as personal relationship» & »What makes them tick: Challenging the impersonal ethos in International Relations», FIIA Webinar: Regional Security Dialogue.

Kirjoittaja on tutkimusviestinnän asiantuntija Ulkopoliittisessa instituutissa.

Saudi-Arabian entisellä kuninkaalla Abdullahilla ja Iranin entisellä presidentillä Akbar Hašemi Rafsanjanilla oli läheiset välit ja he kulkivat samassa autossa vierailujen aikana. Rafsanjani kävi vuonna 1998 ensimmäisenä Iranin korkea-arvoisimpana johtajana Saudi-Arabiassa sitten Iranin vallankumouksen 1979. Kuva: Fars News Agency/Wikimedia Commons