Sotahistorioitsija Jukka Tarkka toteaa tuoreen kirjansa saatepuheessa, että teos ei tarjoa uutta tietoa. Sen sijaan tulkintoja Tarkka tarjoaa. Tarkan teos on jatkoa muille Ahvenanmaan sotahistoriaa käsitteleville kirjoille, joihin hän myös tiuhaan viittaa. Sen sijaan Ahvenanmaan kansainvälisoikeudellisen aseman – jota kirjoittaja kutsuu aseettomuudeksi ja puolueettomuudeksi – tarkastelu pohjautuu pitkälti kirjoittajan omiin tulkintoihin siitä, milloin kansainvälisoikeudelliset sopimukset lakkaavat olemasta voimassa. Johtopäätökset Tarkka perustelee sopimusvaltioiden tapahtumilla tai muutoksilla, ja kirjan tuoreimmat kansainvälisoikeudelliset lähteet ovat 1980-luvulta. Demilitarisointisopimuksia viime vuosikymmeninä tutkineiden nimiä saa hakea turhaan. Edellinen suomenkielinen sotahistoriallinen katsaus Ahvenanmaahan on komentaja Arvo Komulaisen teos viidentoista vuoden takaa, joten tilausta kirjalle on. Tarkan demilitarisointi- ja neutralisointisopimuksia koskevat tulkinnat eivät kuitenkaan vakuuta.
Kirjoittaja on vanhempi tutkija Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelmassa.
