Jokaisella muurilla on kaksi puolta. Muuri voi suojata tai sulkea syrjään, turvata tai uhata.
Kuusikymmentäviisi maata, eli yli kolmannes maailman valtioista, on rakentanut muureja rajoilleen. Puolet toisen maailmansodan jälkeisistä muureista on rakennettu vuoden 2000 jälkeen, huomauttaa Tim Marshall kirjassaan Jaettu maapallo.
Kolmekymmentä vuotta toimittajana työskennelleen Marshallin Jaettu maapallo kertoo muureista, joita rakennetaan poliittisilla päätöksillä, oli kyse sitten Kiinan palomuurista, joka sulkee osan tietoliikenteestä maan ulkopuolelle ja vahvistaa valtion kontrollia, tai Israelin ja Palestiinan välisestä betonimuurista.
Joskus muurin symbolinen merkitys on tärkeämpi kuin sen konkreettinen vaikutus tai edes olemassaolo: Donald Trumpin vaalien jälkeiset palopuheet Meksikon rajalle rakennettavasta muurista kertovat enemmän siitä, että jotain tehdään, kuin tosiasiallisesti pystytetyistä aitauksista. Marshall muistuttaa, että kyseistä muuria on itse asiassa rakennettu 1920-luvulta asti, niin Ronald Reaganin, George W. Bushin kuin Barack Obaman valtakausilla.
Marshallin mukaan Trumpin muuripuheet kertovat ennen kaikkea amerikkalaisuuden käsitteen suojelemisesta ulkoa tulevalta uhalta: vuoden 2015 väestönlaskennassa lähes 40 prosenttia Texasin asukkaista oli latinalaisamerikkalaisia.
Pelkoa siitä, että heitä on pian enemmän kuin meitä, on helpointa lievittää puheilla rajan sulkemisesta. Mielenkiintoista on, että muurin vastustajat puhuvat hekin amerikkalaisuudesta, mutta heille se tarkoittaa vapautta ja kaikille avointa Amerikkaa.
Kiinnostavinta Marshallin kirjassa on se, miten se käsittelee muureilla suojeltavien alueiden sisäisiä rajoja. Intian kastijärjestelmä, maalta kaupunkiin muuttaneiden kansalaisten eriarvoinen tilanne Kiinassa sekä Euroopan jakautuminen keskiluokkaisiin maailmankansalaisiin ja syrjäytyvään työläisväestöön valottavat sitä, mistä kumpuaa tarve suojautua muureilla. Yhteiskunnan sisäisiä rajoja saattaa olla helpompi käsitellä suojautumalla ulkopuoliselta uhkalta.
Afrikan lisäksi jotkut maanosat jäävät kirjassa vähemmälle huomiolle, mutta kirja tarjoaa varsin kokonaisvaltaisen näkymän maailman eri kolkkiin.
Tarvitaanko muureja vai ei? Siihen kysymykseen Marshall ei suoraan vastaa muuten kuin toteamalla, että muurit voivat joskus tarjota väliaikaisen ratkaisun akuuttiin tilanteeseen. Esimerkiksi Israelin ja Palestiinan välisestä muurista oli hyötyä itsemurhaiskujen pahimpina aikoina. Samalla kirja muistuttaa, että jokainen rajaviiva on myös mahdollisuus rakentaa yhteyksiä.
Tim Marshall: Jaettu maapallo. Rajalinjoja, jotka kertovat miksi elämme muurien aikaa. Atena 2019, 306 s.
