Skip to main content

Kaukasian seksuaalivähemmistöt taistelevat oikeuksistaan

Vaikka syrjintä on kielletty, konservatiiviset asenteet ja väkivalta heikentävät seksuaalivähemmistöjen asemaa, sanoo Natia Gvianišvili.

Teksti Anna Tervahartiala

Kuvat Anna Tervahartiala

Natia Gvianišvilin mukaan seksuaalivähemmistöjen oikeudet kulkevat käsikkäin sukupuolten välisen tasa-arvon kanssa.

Natia Gvianišvilin mukaan seksuaalivähemmistöjen oikeudet kulkevat käsikkäin sukupuolten välisen tasa-arvon kanssa.

Toukokuussa 2013 Georgian pääkaupungin Tbilisin kadut täyttyivät seksuaalivähemmistöjen rauhan­omaisesta marssista kansainvälise­nä homofobian vastaisena päivänä. Varoittamatta tapahtuma kääntyi päälael­leen, kun konservatiivisten ortodoksipappien johtama 20 000 ihmisen vastamielenosoitus hyökkäsi seksuaalivähemmistöjen puolustajia vastaan.

Vaikka homoseksuaalisuus dekriminali­soitiin Georgiassa vuonna 2000, seksuaalivä­hemmistöjen oikeudet ovat viime vuosina ot­taneet takapakkia, sanoo marssille osallistunut georgialainen ihmisoikeusaktivisti Natia Gvia­nišvili. Hän työskentelee Women’s Initiative Support Group -järjestössä, joka edistää sek­suaalisuudesta ja sukupuolesta riippumatonta tasa-arvoa.

Gvianišvilin mukaan kolme hänen marssille osallistunutta ystäväänsä sai poliisin suojas­ta huolimatta aivotärähdyksen. Kaksi pappia joutui syytteeseen poliisin vastustamisesta ja kokoontumisvapauden estämisestä.

»Väkivalta oli ja on kirkon oikeuttamaa. Kirkko kertoo kansalle, mitä ajatella ja ketä äänestää», Gvianišvili toteaa. Georgiassa kirk­koa on mahdoton erottaa politiikasta, arjesta ja yleisestä mielipiteestä.

Georgiassa hyväksyttiin viime keväänä syrjin­nän vastainen laki, joka kieltää muun muassa rotuun, uskontoon ja seksuaalisuuteen perus­tuvan syrjinnän. Laki hyväksyttiin kaksi kuu­kautta ennen Euroopan unionin ja Georgian välisen yhteistyösopimuksen allekirjoittamis­ta, ja lain takana oli pyrkimys saattaa Georgian yhteiskuntarakenne EU:n vaatimusten tasolle.

Gvianišvilin mukaan lain tarjoama suoja on näennäinen, sillä työkalut lain täytäntöönpa­noon puuttuvat: valvonta on heikkoa, eikä ran­gaistusjärjestelmää ole.

Lisäksi Georgian yhteiskunnallinen ilma­piiri ei tue syrjinnän kieltoa. Poikkeava seksu­aalisuus on edelleen tabu, ja homoseksuaali­suutensa avoimesti kertovat nuoret joutuvat usein jopa vanhempiensa hylkäämiksi. Koska yhteiskunnan tukiverkko on heikko, perheen apu on monille välttämätöntä esimerkiksi kou­lutuksen saamiseksi.

Gvianišvilin mukaan osa konservatiivisista mielipiteistä on saanut vaikutteita Venäjältä. Georgian ortodoksikirkon ja Venäjän yhteistyö on aina ollut tiivistä, ja Venäjän kehitys herät­tää vastakaikua perinteisiä arvoja kannatta­vissa georgialaisissa. EU-yhteistyö on monien silmissä uhka georgialaiselle kulttuurille.

Muutama viikko syrjinnän vastaisen lain hy­väksymisen jälkeen viime keväänä ortodoksikirkko julisti kansainvälisen homofobian vas­taisen päivän »perheen päiväksi». Homofobian vastaista mielenosoitusta ei järjestetty. Touko­kuun 17:ntenä Tbilisin pääkadulle kerääntyi marssi, joka osoitti mieltään perinteisten per­hearvojen puolesta, juuri voimaanastunutta lakia vastaan.

Seksuaalivähemmistöjen puolustajat pysyi­vät poissa näkyvistä, mutta Tbilisin kaduille ilmestyi sateenkaarenvärisiä julisteita vasta­lauseineen. Niissä painotettiin muun muas­sa perheen ja yksilön vastuuta muutoksen aikaansaamiseksi. Väkivallan pelko pakotti aktivisteja keksimään uusia tapoja vaikuttaa.

»En voisi kävellä käsikkäin tyttöystäväni kanssa. Se ei yksinkertaisesti ole turvallista», Gvianišvili sanoo.

Kirjoittaja on vapaa valokuvaajaja toimittaja.

Kaukasia laillisti homouden 2000-luvulla

Georgia oli ensimmäinen Etelä-Kaukasian valtio, joka dekriminalisoi homoseksuaali­suuden vuona 2000.

Azerbaidžan seurasi perässä vuonna 2001. Vuonna 2013 seksuaalivähemmistö­jen oikeudet nousivat keskustelunaiheeksi, kun oikeuksia ajaneen liikkeen keulahah­mo teki itsemurhan.

Armeniassa homoseksuaalisuus dekrimi­nalisoitiin vuonna 2003, mutta maassa on ehdotettu venäläistyyppisen propaganda-lain säätämistä. Amnesty Internationalin mukaan seksuaalivähemmistöihin kohdis­tuvat hyökkäykset ja häirintä ovat Arme­niassa yleisiä.

Lähteet: ILGA-Europe, Amnesty International