Skip to main content

Suomen on uusittava sotakalustoaan

Teksti Erik Nyström

Suomen Hamina-luokan ohjusveneet on modernisoitavatai vaihdettava 2020-luvulla. // KUVA: PUOLUSTUSVOIMAT/WIKIMEDIA COMMONS

Suomen Hamina-luokan ohjusveneet on modernisoitavatai vaihdettava 2020-luvulla. // KUVA: PUOLUSTUSVOIMAT/WIKIMEDIA COMMONS

Suomen puolustus on pitkään perustunut uhkakuvaan yllätyshyökkäyksestä, johon liittyy iskuja ohjuksilla tai ilmavoimilla, elektronista häirintää ja erikoisjoukkoja.

Suomi voisi tuskin joutua yksin Venäjää vastaan, sanoo tutkija, everstiluutnantti evp. Arto Nokkala.

Selkein uhkakuva olisi Na­ton ja Venäjän välinen kriisi, joka jostakin syystä imaisisi Suomen mukaansa.

Venäjällä on läntisessä sotilaspiirissään 17 prikaatia, joista se saattaisi suunnataSuomea kohti enintään 8–10. Suomi voisi puolustautua 230 000 sotilaalla eli noin seitsemällä prikaatilla ja suu­rella määrällä muita joukkoja. Ilma- ja merivoimia pitäisi vielä verrata erikseen.

»Kylmä sotilasvahvuuksien vertailu ei anna kokonaiskuvaa. On vaikea nähdä, mitä etua Venäjä saisi toimimalla Suomea vastaan varsinkaan, jos sitä ei Suomesta uhata», Nokkala lisää.

Samalla kun Venäjä uudistaa asevoimiaan, Suomen puolustusvarat ovat suhteellisesti aiempaa pienemmät.

Varojen niukkuudesta varoitti viime syksynä myös kansanedustaja Ilkka Kaner­van johtama puolustuksen parlamentaarinen selvitysryh­mä. Se esitti, että 2,7 miljar­din euron puolustusbudjettiin lisättäisiin rahoitusta asteittain noin 150 miljoonaa euroa.

Vuoden 2020 jälkeen Suo­men pitäisi uusia merivoimien taistelukalustoa ja ilmavoimien hävittäjiä. Siihen korotus ei vielä auta.

»Jos tarpeita ei rahoiteta ja jos Venäjä vaikeuksista huolimatta onnistuu uudistuk­sessaan, Suomen suhteellinen puolustuskyky Venäjää vastaan voi laskea 2020-luvulla», Nok­kala sanoo.

Suomessa päätettiin 1990-luvulla siirtyä massa-armeijasta pienempiin ja liikkuvampiin joukkoihin. Venäjällä on ollut sama tavoite ainakin vuodesta 2008.

»Kilpailu reaaliaikaisesta tilannekuvasta kiihtyy, ja teknologiaa pitää jatkuvasti päivittää», Nokkala sanoo.

Venäjän puolustusreformi tuo Suomen rajojen lähelle pohjoiseen arktisen voima­ryhmän ja Alakurttiin uuden motorisoidun prikaatin. Uusien joukkojen sijoitus on linjassa Venäjän arktisen strategian kanssa, eikä sitä pidä tulkita Suomea vastaan suunnattuna, hän lisää.

Venäjän uudistukset eivät automaattisesti muuta voimasuhteita Venäjän eduksi. Poikkeuksena ovat Pietarin eteläpuolelle sijoitetut uudet Iskander-ohjukset, joiden kantama on merkittävästi edeltäjiään pitempi ja tarkkuus parempi.

Iskanderit on tarkoitettuisoihin kohteisiin, kuten komentokeskuksiin ja lentokentille. Ne ulottuvat tarvit­taessa joka puolelle Suomea.

»Mutta eivät ne mitään tuomionpäivän aseita ole, jos ydinkärkiä ei käytetä. Hävittä­jät kykenevät samaan tuhoon», Nokkala sanoo.