Skip to main content

Krimin valtaus vahvisti Venäjän asemia

Venäjä lisäsi valtaansa Mustallamerellä, mutta on edelleen Turkin armoilla Välimeren väylällä.

Teksti Erik Nyström

Venäjä on huhkinut valtaamallaan Kri­min niemimaalla hiki hatussa.

Uusi isäntä on uudistanut neu­vostoaikaista infrastruktuuria ja tukevoittanut alueen puolustusta. Huipputeknologiaa edustavat S-400 ilmator­juntaohjukset ja Bastion-rannikkopuolustus­järjestelmä. Ohjuksilla on satojen kilometrien kantama.

Hankkeet osoittavat, että Venäjän perim­mäinen syy niemimaan valtaukseen oli rajo­jensa puolustaminen Natolta, sanoo Ulkopo­liittisen instituutin vanhempi tutkija András Rácz. »Venäjä voi kontrolloida ilmatilaa hyvin laajalla alueella», hän sanoo.

Venäjä valtasi Krimin maaliskuussa 2014. Taustalla oli huoli siitä, että Ukraina lähestyy EU:ta ja mahdollisesti sotilasliitto Natoa. Samalla Venäjälle aukeni otollinen hetki varmistaa lai­vastonsa asema Sevastopolin satamassa, jossa se oli aiemmin Ukrainan vuokralaisena. Sopi­mus kielsi Venäjää laajentamasta laivastoa.

Valmisteilla olevat venäläiset sotalaivat ja sukellusveneet voidaan nyt sijoittaa Sevasto­poliin, joka on niille Novorossijskin satamaa selvästi parempi paikka.

Novorossijskin vuonna 2003 alkanut kal­lis laajennustyö oli alun perin vain B-suun­nitelma Sevastopolin menettämisen varalle. »Sevastopolissa meri on monta kertaa syvempi, mikä helpottaa isojen sotalaivojen liikku­mista», Rácz sanoo.

Nato ja erityisesti Yhdysvallat ovat lisänneet sotaharjoituksiaan Mustallamerellä Krimin valtauksen jälkeen. Sotilasliiton läsnäoloa rajoittaa kuitenkin Montreux’n sopimus vuo­delta 1936. Se kieltää muita kuin Mustanmeren valtioiden aluksia vierailemasta merellä 21:tä päivää pidempään.

Mustanmeren valtioista Turkki pystyy vah­vimmin haastamaan Venäjän. Maiden suhteet ovat vielä aallonpohjassa, koska Turkki ampui alas venäläisen hävittäjän Syyrian vastaisella rajallaan marraskuussa. Turkin vaikutusvalta ulottuu Krimille asti siellä asuvan tataarivä­estön vuoksi.

»Venäjä lienee tämän vuoksi varautunut myös Krimin sisäisiin jännitteisiin», Rácz toteaa.

Turkin valttikortti on Bosporinsalmi, joka on Venäjälle elintärkeä linkki Välimerelle. Montreux’n sopimus velvoittaa kuitenkin Turkkia sallimaan kauttakulun, ellei sotilaal­lista uhkaa ole. Venäjä on rangaissut Turkkia vain taloudellisesti, esimerkiksi jäädyttämällä Turkkiin suunnitellun kaasuputkihankkeen.

Alkanut vuosi on Ráczin mukaan Venäjälle viimeinen, jona se voi vahvistaa asemiaan Mus­tallamerellä suhteessa Natoon. Pian Venäjän talousongelmat vaikuttavat väistämättä myös asevoimiin. Nyt sillä on vielä etulyöntiasema, sillä EU on historiallisen syvässä kriisissä, eikä Yhdysvaltojen ulkopolitiikka todennäköisesti muutu presidentinvaalien aikana.

»Varustamalla Krimiä Venäjä haluaa var­mistaa, ettei Ukraina tai Nato ikinä edes har­kitse Krimin takaisinvaltausta», Rácz sanoo.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.