Siirry sisältöön

Lobbauksen salat julki

Teksti Heta Muurinen

Jaana Kivi:Bryssel myyty. Lobbausparatiisin kauppiaat. Into 2016, 240 s.

Jaana Kivi:Bryssel myyty. Lobbausparatiisin kauppiaat. Into 2016, 240 s.

Työskennellessään Ylellä vuonna 2013 toimittaja Jaana Kivi kiinnitti huomionsa bloggaajiin, jotka kritisoivat salaperäistä kirjain­yhdistelmää TTIP. Uutisointi Euroopan ja Yhdysvaltojen välisestä vapaakauppa- ja investointisopimuksesta oli vielä vähäistä, joten Kivi alkoi kirjoittaa aiheesta itse.

Kiinnostuksesta syntyi kirja Bryssel myyty. Se kertoo jour­nalistisen tarinan siitä, miten suuryritysten lobbarit ovat päässeet vallan kabinetteihin ja miten EU-päättäjien ja lobba­rien välinen tiivis yhteistyö on syntynyt.

Kivi puhuu kirjassaan val­lanpitäjien sisäpiiristä, johon kuuluu päättäjien lisäksi vai­kutusvaltaisia elinkeinoelämän lobbareita. Lobbausryhmät kir­joittavat vallanpitäjille valmiita lakitekstiluonnoksia, jotta niitä olisi vaivatonta käyttää lain­säädännössä. Valmiista laeista on löydetty kohtia, jotka on kopioitu suoraan suuryritysten lobbareilta: esimerkiksi suuria teollisuusyrityksiä edustava lobbausjärjestö ERT kirjoitti 1990-luvun alussa raportin »Reshaping Europe», jonka komissio näyttää sittemmin kopioineen lähes suoraan omaksi EU:n laajuiseksi infra­struktuurin kehittämishank­keekseen.

Sisäpiirissä poliitikot ryh­tyvät lobbareiksi ja toisinpäin, jolloin politiikan ja lobbauksen välinen suhde lähenee entises­tään. Pyöröovi-ilmiöön sisältyy Kiven mukaan eturistiriita, joka hyödyttää lobbareita demo­kratian kustannuksella. Hänen haastattelemansa lobbaus­järjestöt taas kieltävät koko asian: esimerkiksi European Roundtable of Industrialists (ERT) -järjestön pääsihteeri Brian Ager sanoo, ettei ole koskaan kuullutkaan mistään sisäpiiristä.

Kansalaisjärjestöt ovat vaatineet kolmen vuoden karenssiaikaa, jotta EU-päättä­jät eivät voisi hypätä korkeista poliittisista viroista suoraan merkittäviin lobbaustehtä­viin. Viime vuoden räikeimpiä tapauksia olivat Kiven mukaan muun muassa komissaari Siim Kallas, joka siirtyi teollisuus­jätti Nortalin konsultiksi, ja Eurooppa-neuvoston puheen­johtaja Herman Van Rompuy, josta tuli TomorrowLab-nimi­sen teollisuuskonsulttifirman asiantuntijaryhmän puheen­johtaja.

Kiven kirjan rivien välistä saa vaikutelman, että Euroo­pan ja Yhdysvaltain välinen vapaakauppasopimus TTIP olisi sisäpiirin lobbareiden kruunun­jalokivi.

TTIP-lobbarit sanovat Kiven mukaan suoraan, etteivät he pyri purkamaan tulleja tai muita kaupan esteitä. Ne on jo purettu. Lobbarit tavoitte­levat sopimuksella finanssialan sääntelyn poistamista ja investointien kasvattamista alueille, jotka lainsäädäntö nykyisin sulkee investoinneilta. Kivi varoittaa, että investoijille ollaan myöntämässä sopimuk­sessa laajat oikeudet, joilla he voivat vaikuttaa esimerkiksi ympäristöä, työoikeuksia ja tekijänoikeuksia suojaavaan lainsäädäntöön.

Kiven mukaan EU:hun pitäisi saada pakollinen lob­bausrekisteri. Tällä hetkellä rekisteri on vapaaehtoinen. Siihen merkitään lobbaustahon lisäksi vaikuttamistyön aiheet ja tapaamisten tavoitteet sekä lobbaukseen käytetyt varat, mutta tiedot eivät ole tarkkoja tai luotettavia. Suomessa lob­baukselle ei ole minkäänlaisia sääntöjä.

 

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.