Skip to main content

Mitä turvallisuusympäristö oikein merkitsee?

Teksti Unto Vesa

Ministeri Jaakko Iloniemi on Suomen koke­neimpia maail­manpolitiikan tarkkailijoita ja arvostettu ulkopolitiikan toimija, tunnettu ytimekkäästä kommentoinnis­taan. Hän on ottanut teok­sensa otsikoksi presidentti J. K. Paasikiven ajatuksen, jonka mukaan maantieteelle emme mahda mitään. Tästä ajatuk­sesta lähtien Iloniemi tarkaste­lee Suomen suhteita Venäjään, Ruotsiin ja Saksaan.

Iloniemelle maantiede ei tarkoita geopoliittista deter­minismiä. Hän huomauttaa, ettei maantiede ole »kokonaan muuttumaton tekijä», sillä »vaikka fyysinen maantiede ei muuttuisikaan, sen merkitys saattaa muuttua».

Jaakko Iloniemi: Maantieteelle emme mahda mitään. Docendo 2015, 217 s.

Jaakko Iloniemi: Maantieteelle emme mahda mitään. Docendo 2015, 217 s.

Paasikivelle Venäjän naa­puruus tarkoitti, että Suomen tulee hoitaa suhteensa Venä­jään itse, tukeutumatta mui­den apuun – siitä huolimatta, että presidentti tuskaili aikojen hirmuisuutta ja sitä, ettei itä­naapurin aikeista oikein tiedä. Kekkonen katsoi, että Suomi voi turvata oman rauhansa ja toimia lisäksi sillanrakentajana lännen ja idän välillä.

Iloniemelle viittaus maan­tieteeseen taas tarkoittaa lähinnä vain turvallisuuspoliit­tisen ympäristön tarkastelua. Iloniemi on valinnut kirjalleen Paasikiven iskulauseen mutta ei sen paasikiveläistä merkitystä.

Iloniemi keskittyy pohti­maan Itämeren alueen nyky­tilaa ja erityisesti Ukrainan sodan vaikutuksia. Kriisi on vaikuttanut Itämeren alueella ennen kaikkea ilmapiiriin, eli juuri siihen, mikä merki­tys maantieteelle annetaan. Suomen ja Ruotsin kehittyvää puolustuspoliittista suhdetta Iloniemi tarkastelee myöntei­sesti. Niin ikään hän tutkailee Suomen mahdollista Nato-jä­senyyttä, tuomatta kuitenkaan mitään uutta jo parikymmentä vuotta jatkuneeseen keskus­teluun.

Yllättävintä Iloniemen teoksessa on se, että kirjoittaja katsoo Venäjän tökeröiden ydinaseuhkailujen vaikutta­neen saksalaisten ja muiden läntisten yleisöjen Ukraina-nä­kemyksiin Venäjän haluamalla tavalla. Mutta eiköhän län­nessä muutoinkin olisi pää­telty, ettei Ukrainan kriisiin ole sotilaallista ratkaisua.

 

Kirjoittaja on Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen emeritustutkija.