Skip to main content

Sireenit soivat Brysselille

Presidentinvaaleihin valmistautuvassa Ranskassa on ilmestynyt useita puheenvuoroja unionin uudistamisesta.

Teksti Eero Vuohula

Aloiteoikeus parlamentille

Confrontations Europe -ajatuspajan tutkimusjohtaja Olivier Lacoste puntaroi unionia taloudellisista ja juridisista näkökulmista. Lacosten mielestä EU olisi voinut puolustaa tarmokkaammin etujaan neuvotteluissa kansainvälisen kaupan säännöistä. EU on ajanut vapaakauppaa, mutta se ei ole käyttänyt sääntöihin jäänyttä pelivaraa omien etujensa varjelemiseksi.

Lacoste arvostelee kovin sanoin EU:n kilpailupolitiikan soveltamisen jäykkyyttä, jolla on itse asiassa kahlittu mahdollisuuksia kehittää maanosan teollisuuspolitiikkaa.

Tärkeimmäksi EU:n saavutukseksi jää eurooppalaisten sivistyskansojen välisten sotien lopettaminen 1900-luvulla. Onnistumisena hän pitää myös veropolitiikan harmonisointia.

Kirja on viimeistelty Britannian EU-kansanäänestyksen jälkeen. Lacosten mukaan EU:lla on vielä mahdollisuus vahvistaa asemaansa, mikäli se kykenee ensin parantamaan julkikuvaansa nostamalla työllisyysastetta. Kiinnostusta EU:ta kohtaan voisi hänen mukaansa lisätä antamalla lainsäädäntöön aloiteoikeus Euroopan parlamentille, kun nykyisin vain komissiolla on aloiteoikeus.

Olivier Lacoste: La Fin de l’Europe? Groupes Eyrolles 2016, 207 s.

Olivier Lacoste: La Fin de l’Europe? Groupes Eyrolles 2016, 207 s.

Bruno Odent: Europe, état d’urgence. Le Temps des Cerises 2016, 232 s.

Bruno Odent: Europe, état d’urgence. Le Temps des Cerises 2016, 232 s.

Ongelmien takana Saksa

Toimittaja Bruno Odent väittää, että Saksan johtama tiukka talouspoliittinen doktriini, ordo-liberalismi, on pääsyy ääriliikkeiden nousuun Euroopassa.

Odent on talouteen erikoistunut toimittaja kommunistipuolueen entisenä äänenkannattajana toimineessa l’Humanité-lehdessä. Pitkässä esipuheessaan hän ensin muistuttaa EU:n 23 miljoonasta työttömästä, ja käy sitten läpi robotisaation, digitalisaation ja prekarisoitumisen vaikutuksia ja niiden aiheuttamaa epävarmuutta työpaikoista. Onnettomuuden varsinainen syntipukki on hänen mukaansa kuitenkin se, että omistava luokka pyrkii säilyttämään asemansa.

Odent suomii Saksan ylivoimaista kilpailukykyä ja näkee sen nojaavan pääasiassa alihankintaketjuihin Itä-Euroopassa. Toisaalta Saksan menestys perustuu liittokansleri Gerhard Schröderin kaudella vuosituhannen alussa tehtyihin työelämän uudistuksiin, Hartz-lakeihin, jotka ovat synnyttäneet maahan uuden köyhälistön.

Kirja on tulkittu Ranskassa taustatueksi presidenttiehdokas Jean-Luc Mélenchonille, joka on puoluekentän vasemman laidan ehdokas kevään presidentinvaaleissa.

Kulttuuriväelle oma Erasmus

Sosiologian yliopistonlehtori Anne-Marie Autissier käy läpi yksityiskohtaisesti eurooppalaista kulttuuriyhteistyötä 50 vuoden ajalta. EU on hänen mukaansa toiminut jälkijunassa: vasta vuonna 1987 ilmestyi ensimmäinen Euroopan komission tilaama selvitys kulttuuripolitiikasta ja sen kehittämisestä.

Autissier peräänkuuluttaa yhteistyön tiivistämistä ja esittää joukon konkreettisia ehdotuksia, esimerkiksi taiteilijoiden, kulttuurintutkijoiden ja muiden luovan alan työntekijöiden laajoja vaihto-ohjelmia Erasmus-opiskelijavaihdon tapaan. Hänen mukaansa vaihto-ohjelmat tuottaisivat

synergiaa. Se edellyttää pidempiaikaisia työrupeamia eri jäsenmaissa.

Monialainen kulttuuriyhteistyö voisi voimistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta EU-alueella. Autissier katsoo, että Puolan ja Unkarin viimeaikainen kehitys olisi voitu ehkä välttää, mikäli kulttuurivaihto olisi aloitettu maiden liityttyä unioniin.

Anne-Marie Autissier: Europe et Culture: un couple à réinventer. Éditions de l’Attribut 2016, 303 s.

Anne-Marie Autissier: Europe et Culture: un couple à réinventer. Éditions de l’Attribut 2016, 303 s.

Eva Joly: Le Loup dans la Bergerie. Éditions les Arènes 2016, 160 s.

Eva Joly: Le Loup dans la Bergerie. Éditions les Arènes 2016, 160 s.

Juncker sutena laitumella

Euroopan komission nykyinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on susi lampolassa, sanoo Ranskan vihreiden norjalaissyntyinen europarlamentaarikko Eva Joly. Hän muistuttaa, että Luxemburgiin säädettiin uusi pankkisalaisuuslaki Junckerin ollessa maan valtionvarainministeri vuonna 1989. Sillä houkuteltiin varoja maahan. Suuryritykset saattoivat myös sopia etukäteen verotuksestaan.

Joly on Ranskassa tunnettu myös korruptioon erikoistuneena juristina. Kirjassaan hän esittää murhaavaa kritiikkiä Junckerin toimintaa kohtaan, ja kysyy, miten on mahdollista, että hänet on voitu nimittää komission johtoon.

Luxleaks-paljastukset Luxemburgin verokäytännöistä ovat Jolyn mielestä heikentäneet merkittävästi Junckerin ja koko EU:n uskottavuutta. Kirja onkin yritetty vaieta kuoliaaksi Brysselissä.

 

Kirjoittaja on EU:n komission entinen virkamies.