Pinkkejä protestipipoja vilahtelee Washingtonin metrossa vielä naisten marssin jälkeisenä päivänä. Metro vie Alexandriaan, toiselle puolelle pääkaupungin metropolialuetta. Siellä National Policy Institute on juuri muuttanut uusiin tiloihin, pienen puodin yläkertaan puistojen reunustaman liikekadun varrella.

Instituutti on amerikkalaisen äärioikeiston ajatushautomo, joka perustettiin vuonna 2005. Perustajiin kuului muiden muassa William Regnery II, joka tunnetaan Yhdysvalloissa yhtenä valkoista ylivaltaa ajavan liikkeen tärkeimmistä taustavaikuttajista. Ajatuspaja julkaisee omaa aikakauslehteä ja pamfletteja sekä järjestää muutamia kotimaisia konferensseja vuosittain. Viimeisin niistä keräsi runsaat 200 osanottajaa.

Sataa vuolaasti, kun instituutin johtaja Richard Spencer näyttää tietä pienen keittiön läpi olohuoneeseen. Yksinäisen kirjoituspöydän ympärillä ajelehtii tyhjiä muuttolaatikoita. Twitter tulvii Spencerin tietokoneen ruudulla.

»Se on kokonaan syrjäyttänyt sähköpostin», hän sanoo. Tyhjäksi juotu samppanjapullo muistuttaa toissapäiväisistä presidentin virkaanastujaisista. Niistä on jälkenä myös Spencerin musta silmä: mielenosoittajat löivät häntä kahdesti.

Pitkään National Policy Institute (NPI) oli olemassa oikeastaan vain Spencerin tietokoneella. Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi muutti kaiken.

»Trump teki meistä valtavirtaa. Nyt kaikki puhuvat vaihtoehtoisesta oikeistosta», Spencer sanoo. Hän kertoo myhäillen, kuinka hänet on mainittu jopa viihdeohjelma Saturday Night Livessa. Trump on flirttaillut vaihtoehtoisen oikeiston kanssa jyrkillä puheillaan muslimeista ja meksikolaisista siirtolaisista. Lisäksi hän valitsi Stephen Bannonin ensin kampanjapäällikökseen ja lopulta pääneuvonantajakseen. Bannon on yksi Breitbart News -sivuston perustajista, ja sivusto on yksi tunnetuimmista yhdysvaltalaisen laitaoikeiston äänitorvista.

Minun kaltaisteni ihmisten tulisi olla vallassa, sillä me olemme parhaita kaikin mahdollisin tavoin.

Suurimpia otsikoita vaihtoehtoisesta oikeistosta kuitenkin syntyi Yhdysvalloissa, kun Richard Spencer johti kannattajansa natsitervehdykseen ajatushautomonsa vuosittaisessa kokouksessa Washingtonissa kaksi viikkoa presidentinvaalien jälkeen. »Hail Trump! Hail kansamme! Hail voitto!» Spencer kuulutti.

Spencer sanoo uskovansa hierarkkiseen yhteiskuntaan ja haluavansa »rakentaa uuden eliitin». Se koostuu valkoisista miehistä.

»Donald Trump oli ensimmäinen askel kohti identiteettipolitiikkaa Yhdysvalloissa», hän selittää.

Laajimmassa merkityksessään vaihtoehtoisella oikeistolla viitataan vaihtoehtoon tavalliselle konservatismille. Vaihtoehtoinen ajattelu on aiempaa kansallismielisempää. Sen ytimessä on valkoinen nationalismi.

Spencer sanoo luoneensa vaihtoehtoisen oikeiston käsitteen (alternative right) työskennellessään libertaarin verkkolehden Taki’s Magazinen toimittajana kesällä 2008. Hän oli juuri jättänyt kesken modernin eurooppalaisen aatehistorian tohtoriopintonsa Duke-yliopistossa.

Spencerin maailmankuva perustuu identiteettiin, jota voi kuoria kuin sipulia.

»Meillä on valinnanvaraisia identiteettejä: mistä elokuvista pidämme, olemmeko kissa- vai koiraihmisiä. Syvemmällä tasolla ovat kysymykset siitä, mitä uskontokuntaa, minkä maan kansalaisia, mitä etnistä ryhmää ja sukua olemme. Lopulta tullaan rotuun. Se ei merkitse kaikkea, mutta se on kaiken perusta. Se ratkaisee muun muassa, kuinka näemme maailman ja kuinka ymmärrämme uskonnon.»

Vuonna 2010 Spencer perusti uudelle oikeistoliikkeelle verkkosivuston nimeltä alternativeright.com. Siellä kirjoitettiin esimerkiksi mustien kansanmurhasta ja feministisestä fasismista.

Pitkään liike toimi säästöliekillä. Sitten Yhdysvalloissa nousi mustien oikeuksia ajava ja poliisiväkivaltaa vastustava Black Lives Matter -liike, ja tulivat Latinalaisen Amerikan ja Syyrian pakolaiskriisit. Vaihtoehtoisen oikeiston kannattajamäärä kasvoi.

Nyt kannattajia on Spencerin laskujen mukaan maailmanlaajuisesti 10 000–100 000, joista kaksi kolmesta on amerikkalaisia. Jos mukaan lasketaan pelkät lukijat, luku voi Spencerin mukaan nousta miljoonaan.

Liikkeellä on läheiset yhteydet Pohjoismaihin. Spencer julkaisi äskettäin uuden verkkosivuston yhdessä ruotsalaisten Daniel Fribergin ja Henrik Palmgrenin kanssa.

Ekonomi Friberg on ruotsalaisen oikeistolaisen kirjankustantamo Arktosin toimitusjohtaja, joka on kirjoittanut kirjan oikeiston uudesta noususta. Hän on ollut perustamassa myös uusfasistisena pidettyä ajatuspaja Motpolia. Palmgren työskentelee toimittajana. Hän on perustanut Red Ice -mediayrityksen, joka tukee »Euroopan etuja» ja käsittelee ohjelmissaan »maahantunkeutujia».

Ruotsalainen rasisminvastaista työtä tekevä Expo-säätiö pitää Fribergiä »keskeisenä hahmona uusfasistisessa liikkeessä». Säätiön mukaan Friberg on tuomittu muun muassa laittoman aseen hallussapidosta, dopingrikoksesta, varastetun tavaran kätkemisestä ja kotirauhan rikkomisesta.

Amerikkalainen uusi oikeisto on rakentanut yhteyksiä myös muualle Eurooppaan. Spencer yritti järjestää valkoisten nationalistien yleiseurooppalaista konferenssia Unkarissa vuonna 2014, mutta viranomaiset kielsivät sen.

»Me matkustimme (Unkariin) silti, ja minut pidätettiin. Se oli ihan hullua», Spencer sanoo.

Unkarin hallinto piti NPI:tä rasistisena ääriliikkeenä, ja pääministeri Viktor Orbánin mukaan kokouksessa olisi ollut kyse yrityksestä aloittaa uudelleen natsiaatteen ja fasistisen ideologian levittäminen. Spencer karkotettiin Unkarista, ja hän sai kolmen vuoden maahantulokiellon koko Schengen-alueelle.

Spencerillä on porttikielto myös Britanniaan. Theresa May asetti kiellon sisäministeriaikanaan sillä perusteella, että Spencerin puheet valkoisesta kansallisvaltiosta »levittävät vihaa, joka voi johtaa yhteiskunnallisten ryhmien väliseen väkivaltaan».

38-vuotias Spencer kasvoi Dallasin kaupungin hyväosaisella alueella ja kävi konservatiivista eliittikoulua. Hän lähti opiskelemaan Virginian yliopistoon, jossa hän innostui filosofi Friedrich Nietzschen tasa-arvon ja demokratian kritiikistä. Siirryttyään maisteriopintoihin Chicagoon hän löysi »roturealistiksi» itseään kutsuvan Jared Taylorin ajatukset.

Taylor näkee itsensä mielellään vaihtoehtoisen oikeiston esi-isänä. Hän omistautui rotukysymyksille jo 1990-luvulla, ja hänet tunnetaan American Renaissance -verkkolehden sekä New Century Foundation -nimisen ajatuspajan perustajana. Molemmat levittävät propagandaa valkoisesta ylivallasta.

Taylor on varoitellut, että »Yhdysvalloista tulee kehitysmaa, jossa ei-eurooppalaiset maahanmuuttajat ovat enemmistönä».

Taylorin ajatuksiin tutustuminen herätti Spencerin »rotutietoisuuden». Hänen mukaansa kokemus oli kuin The Matrix -elokuvan kohtauksesta, jossa päähenkilö näkee maailman uudessa valossa syötyään punaisen pillerin sinisen sijaan. Vaihtoehtoisen oikeiston piireissä kohtausta käytetään metaforana sille, kuinka liikkeen jäsenten liberaali ajatus kaikkien ihmisten yhtäläisestä arvosta lakkaa ja »oikea maailma» näyttäytyy. »Oikeassa maailmassa» ratkaisevia ovat perintötekijät.

Vaihtoehtoisen oikeiston keskeinen väite on, että »valkoinen identiteetti» on monikulttuuristen voimien hyökkäyksen kohteena. Nämä voimat horjuttavat »valkoisten sivilisaatiota» poliittisen korrektiuden ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden avulla.

Oikeiston mukaan uhka johtuu etenkin Yhdysvaltain väestökehityksestä. Valkoisten suhteellinen osuus väestöstä pienenee. Muutosta nopeutti vuoden 1965 siirtolaisuuslaki, joka lakkautti aiemmat kansallisuuden mukaiset maahanmuuttokiintiöt. Laki myös asetti etusijalle sellaiset maahanmuuttajat, jotka ovat eri alojen erikoisosaajia tai Yhdysvaltain kansalaisten sukulaisia.

Pew-tutkimuskeskuksen mukaan valkoisten osuus amerikkalaisista laski 84 prosentista 62 prosenttiin vuosina 1965–2015. Keskuksen mukaan valkoiset todennäköisesti menettävät enemmistöasemansa vuoteen 2055 mennessä.

»Meistä tulee vihattu vähemmistö», Spencer sanoo.

Hänen mukaansa vihan syy on vallitseva narratiivi valkoisten syyllisyydestä. Siinä on osa totuutta, Spencer jatkaa. Hän ei kiellä sitä, että esimerkiksi orjuus tai alkuperäiskansojen tappaminen olivat väärin. Hänen mukaansa valkoisten ei kuitenkaan tarvitse kantaa tästä huonoa omaatuntoa, sillä historia on täynnä sotia, ja ihmiset hallitsevat toisiaan.

Valkoiset vain sattuivat selviämään voittajina, kun Amerikan hallinnasta taisteltiin, hän katsoo. Siksi »Amerikka kuului valkoisille miehille».

»Minun kaltaisteni ihmisten tulisi olla vallassa, sillä me olemme parhaita kaikin mahdollisin tavoin», Spencer sanoo silmiään räpäyttämättä.

»Olemme monella tavalla lähempänä Bernie Sandersia kuin republikaanipuoluetta», Spencer sanoo ja kertoo olevansa huolissaan eriarvoisuuden kasvusta. Yhteiskunnallista tulonjakoa koskevia ehdotuksia hänellä ei kuitenkaan ole.

Muunlaisia käytännön ideoita Spencerillä sen sijaan on. Hän muun muassa vähentäisi yliopistojen opiskelupaikkoja. Ne pitäisi hänen mukaansa varata »älylliselle eliitille». Muille pitäisi ottaa käyttöön oppisopimuskoulutus, jolloin he välttyisivät opintovelalta, eikä heidän tarvitsisi mennä »korkeakouluihin, joissa mielipiteitä muokataan turhanpäiväisyyksillä ja sosialismilla».

Spencer myös lopettaisi maahanmuuton ainakin 50 vuodeksi ja antaisi sen jälkeen etuoikeuden valkoisille maahanmuuttajille – tosin vain silloin kun amerikkalaiset tekevät tilaa tulijoille muuttamalla itse ulkomaille. Lisäksi hän haluaisi »palauttaa» ei-valkoisia kansalaisia muualle »eettisellä ja rauhanomaisella tavalla». Spencerin mukaan ongelma on nimenomaan liiallinen laillinen maahanmuutto.

»Voisimme tarjota uusille afrikkalaisille maahanmuuttajille uuden kodin Afrikassa ja 10 000 dollaria käteistä siitä hyvästä, että he lupaisivat olla palaamatta tänne kansalaisina», hän ehdottaa. Ehdotus voitaisiin rahoittaa rikkaita verottamalla.

»Oli shokki tajuta, että rauhaa rakastavan yhteisömme joukossa on tällainen natsi», sanoo montanalainen Aimee Alexander Whitefishin pikkukaupungista. Paikkakunta sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä Kanadan rajasta ja tunnetaan lähinnä laskettelurinteistään.

Alexanderin lankakauppa sijaitsee Richard Spencerin äidin liikehuoneiston naapurissa, muutaman korttelin päässä Whitefishin keskustasta. National Policy Institute oli pitkään kirjoilla Spencerin äidin osoitteessa.

Whitefish on reilun kuudentuhannen asukkaan paikkakunta, jonka asukkaista yhdeksän kymmenestä on valkoisia. Kaupungin asukkaista on väestötilaston mukaan mustia vain 0,6 prosenttia.

Spencer ei ole Whitefishin ainoa valkoinen nationalisti. Uusnatsistinen Aryan Nations -järjestö muutti Idahosta Montanan puolelle vuonna 2011, kun järjestön rahahanoja oli suljettu naapuriosavaltiossa nostetun syytteen vuoksi.

Yksi Aryan Nationsin jäsenistä on Karl Gharst, joka on syntynyt Kalispellin pikkukaupungissa noin 20 minuutin automatkan päässä Whitefishista etelään. Hänen mukaansa uusnatsit ovat yliedustettuja noin 22 000 asukkaan kaupungissa. »Tunnen 50 Aryan Nationsin jäsentä yksin Kalispellissa», Gharst sanoo.

Hän kertoo järjestäneensä paikallisessa kirjastossa useana kesänä elokuvafestivaalin, jonka teemana oli Saksan kolmas valtakunta. Kirjaston hän varasi kristillisen yhteisön nimiin. Gharst valitsi festivaalille elokuvia, joissa muun muassa kielletään natsien tekemä juutalaisten kansanmurha.

Kun muut kirjaston asiakkaat saivat vihiä Gharstin toimista, he alkoivat osoittaa mieltään.

»Eri uskonnollisista yhteisöistä kerääntyi noin 300 mielenosoittajaa kirjaston edustalle. Elokuvia meni katsomaan ehkä kymmenen tai viisitoista ihmistä», sanoo kirjastonjohtaja Kim Crowley.

Mielenosoituksista syntyi vapaaehtoisjärjestö Love Lives Here. Se vastustaa paraikaa muun muassa vihapuhekampanjaa, joka kohdistuu Whitefishin juutalaisiin.

Kaikki alkoi siitä, kun paikallinen juutalainen kiinteistönvälittäjä ehdotti Richard Spencerin äidille, että tämä lahjoittaisi osan liikehuoneistonsa myynnistä saamistaan rahoista rasisminvastaiseen työhön, jota muun muassa Love Lives Here tekee. Näin hän voisi välittäjän mukaan osoittaa, että hän ottaa etäisyyttä poikansa poliittiseen toimintaan.

Uusnatsistisen Daily Stormer -verkkosivuston ylläpitäjä Andrew Anglin piti kiinteistönvälittäjän toimintaa painostuksena. Hän kannusti sivustonsa lukijoita kertomaan terveisensä välittäjälle ja »juutalaiselle terrorijärjestölle» Love Lives Herelle. Hän myös pystytti ulos kiinteistönvälittäjän perheenjäsenten kuvat, puhelinnumeron ja osoitteen.

Myös paikalliset yritykset, jotka osoittivat tukeaan rasisminvastaiselle työlle, joutuivat natsien silmätikuiksi. Kehyskauppaa keltaisessa puutalossa pitävä pariskunta kertoo saaneensa tusinan verran puhelinsoittoja ja kolmisenkymmentä vihasähköpostia sen jälkeen, kun paikallislehti oli kertonut pariskunnan tukevan Love Lives Heren työtä.

»Tuntui kuin olisimme jäätyneet sisältäpäin. Sellaisen vihan kohtaaminen oli shokeeraavaa», Peter Edland ja Michelle Saurey sanovat.

Kaikesta huolimatta kehyskaupan sisäänkäynnin vieressä roikkuu kyltti, jonka mukaan »rakkaus asuu täällä».

»Uusi oikeisto on vain nokkelasti yrittänyt määritellä itsensä uudelleen. Sen edustajat haluavat välttää tulemasta leimatuiksi rasisteiksi. He haluavat, että heidät normalisoidaan.»

Feaginin mukaan Spencerin ja kumppaneiden perustelu valkoisten oikeudelle valtaan ulottuu 1620- ja 1630-luvuille. Sen juuret ovat peräisin uudelle mantereelle saapuneilta ensimmäisiltä siirtomaaherroilta. Saman ajattelun muunnelmia on sittemmin käytetty uudelleen vuosisatojen kuluessa.

»Siirtomaaherrojen oli pakko perustella itselleen, miten he hyvinä kristittyinä saattoivat murhata alkuperäisväestöä ja varastaa sen maat. Siksi he kehittivät maailmankuvan, joka perustui valkoisen väestön, sen kielen ja sivilisaation ylivertaisuuteen», Feagin sanoo.

Vaihtoehtoinen oikeisto on asiantuntijoiden mukaan niittänyt suosiota muun muassa siksi, että Yhdysvaltain valkoinen työväenluokka on jäänyt väliinputoajan asemaan. Sama on tapahtunut myös Euroopan unionissa, sanoo politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Justin Gest George Mason -yliopistosta. Hänen kirjansa The New Minority ilmestyi viime vuonna.

»Puolentoista viime sukupolven aikana sekä demokraatit että republikaanit ovat unohtaneet valkoisen työväenluokan», Gest sanoo.

Demokraattipuolue vähemmistöäänestäjineen vierastaa valkoisten työläisten kansallismielisyyttä ja nativismia, jolla tarkoitetaan oman kulttuurin korostamista ja vieraiden vaikutteiden hylkäämistä. Vapaakauppaa kannattaville republikaaneille ei puolestaan kelpaa työväenluokan protektionismi.

Gestin mukaan syypäitä valkoisen työväenluokan ahdinkoon ovat lähinnä talouden globalisaatio ja tulonjakomekanismien puute.

»Vasemmisto ei ole onnistunut saamaan läpi viestiä siitä, että tämä ei ole rotukysymys vaan kaikkia koskeva ongelma», Gest sanoo. Siksi vasemmiston ei hänen mukaansa kannattaisi puhua niinkään vähemmistöjen oikeuksista vaan keskittyä taloudellisiin oikeuksiin, jotka koskevat kaikkia yhtäläisesti.

Vaihtoehtoista oikeistoa seuraavat nuoret kokevat saavansa epäoikeudenmukaista kohtelua siinä missä vähemmistöt nauttivat monikulttuurisuuden varjolla erioikeuksista, muistuttaa puolestaan valtio-opin ja oikeustieteen professori Carol Swain Vanderbilt-yliopistosta.

Hänen mukaansa vallitsevaa monikulttuurisuuden ideaa voitaisiin muuttaa niin, että se koskee selkeämmin myös valkoisia. »Valkoiset nationalistit huomauttavat, että kaikki muut ryhmät saavat juhlistaa omaa kulttuuriaan, historiaansa ja etujaan. Heidän mielestään kyse on kaksinaismoralismista.»

Nuorten kokemuksella poliittisen vasemmiston tekopyhyydestä voi olla laaja kaikupohja valkoihoisen väestön keskuudessa. Siksi Swain pelkää, että vaihtoehtoisen oikeiston nousu saattaa olla ensimmäinen merkki laajemmasta rasistisesta järjestäytymisestä.

Uusi oikeisto on vain nokkelasti yrittänyt määritellä itsensä uudelleen välttääkseen rasistisen leiman.

Se, paljonko vaihtoehtoisella oikeistolla on valtaa, riippuu siitä, miten valta määritellään.

Esimerkiksi presidentti Trumpin puheenkirjoittaja Stephen Miller sai aikanaan vaikutteita Richard Spenceriltä, kun miehet opiskelivat yhtä aikaa Duke-yliopistossa. He muun muassa järjestivät yhdessä väittelyn maahanmuuttopolitiikasta. Ennen Trumpia Miller työskenteli Alabaman entisen senaattorin Jeff Sessionsin leivissä. Nyt Sessions on Trumpin hallinnon oikeusministeri. Vuonna 1986 Yhdysvaltain senaatti esti hänen valintansa liittovaltion tuomariksi rasismin vuoksi.

Sekä Spencer että tämän oppi-isä Jared Taylor pitävät presidentti Trumpia nationalistina, mutta eivät valkoisenanationalistina. Silti he äänestivät Trumpia.

»Breitbartista ei löydy yhtä ainoaa artikkelia rotujen välisistä eroista tai älykkyysosamääristä. Tästä näkee, kuinka vähän he ymmärtävät, mistä meissä on kysymys, sanoo Jared Taylor kotonaan Virginian Oakstonissa.

Taylorin mukaan hänen ajattelunsa ei perustu natsismiin, joka syntyi Saksassa Versailles’n rauhansopimuksen nöyryytyksen jälkeen. Hän kertoo ammentavansa inspiraatiota pikemminkin Yhdysvaltain 1800-luvun presidenteiltä Thomas Jeffersonilta ja Abraham Lincolnilta.

»Jefferson uskoi valkoiseen Amerikkaan ja piti orjuutta virheenä», Taylor sanoo. Hänen mukaansa molemmat presidentit miettivät, mihin mustat voisi siirtää Yhdysvalloista.

Trumpin presidenttiys on hänestä askel eteenpäin. »Trump ei ole kuitenkaan vastaus.»

Richard Spencer on samoilla linjoilla. »Trump pelaa samalla tunteella identiteetin menetyksestä kuin me», Spencer toteaa.

Hänestä sekä Trump että Bannon ovat kuitenkin liian vanhanaikaisia, vaikka Trumpin pääneuvonantajana työskentelevä Bannon väittää tehneensä Breitbart Newsistä nimenomaan vaihtoehtoisen oikeiston foorumin.

»Bannon ei ole oikeaa vaihtoehto-oikeistoa. Hän kannattaa osaa näkemyksistämme, mutta ei tämä ole mikään 1940-lukulaisten liike», Spencer sanoo. Hänen mukaansa Bannonin sukupolvi yrittää kääntää kelloja taaksepäin, kun taas vaihtoehtoinen oikeisto pyrkii kohti »uutta maailmaa».

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.