»Presidentti Trump ei puhu koko maan äänellä ilmastoasiassa. Tietysti hän on presidenttimme ja hänellä on sama auktoriteetti kuin jokaisella presidentillä. Mutta tässä asiassa hänen mielipiteensä eroaa kansan mielipiteestä.»

Näin totesi ilmastoaktivisti Al Gore Bonnin ilmastokokouksessa marraskuussa 2017 – eikä ollut väärässä, kun katsoo tilastoja.

Ilmastonmuutos on ollut keskeinen kysymys Yhdysvaltojen ja Euroopan välisissä suhteissa, ja sekä Yhdysvallat että Eurooppa ovat aiemmin ottaneet johtavan roolin ilmastokysymyksessä. Presidentti Donald Trumpin päätös vetää Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta on kuitenkin herättänyt huolta siitä, ettei Yhdysvallat enää usko asian ratkaisemiseen yhteisvoimin. Yhdysvaltalaisten vetäytyminen toimista ilmaston hyväksi olisi valtava takaisku yhteiselle yritykselle taltuttaa kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamia ympäristöongelmia.

Pariisin ilmastosopimus oli eräänlainen virstanpylväs Barack Obaman presidenttikaudella. Obama ajoi läpi ilmastonmuutos- ja uusiutuvan energian ohjelman, otti käyttöön tiukemmat ilmanlaatustandardit ja keskittyi laajentamaan puhdasta ja tehokasta energiantuotantoa. Allekirjoittaessaan Pariisin sopimuksen Obama kehui, kuinka »me olemme muuttaneet Yhdysvallat globaaliksi johtajaksi ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.» Hän sanoi ilmastosopimuksen olevan paras mahdollisuus pelastaa »ainoa planeetta, joka meillä on».

Astuttuaan presidentin virkaan tammikuussa 2017 Donald Trump on pyrkinyt mitätöimään Obaman aikaansaannoksia. Trumpin hallinto on halunnut kumota Obaman ilmasto-ohjelman, pudottanut asiantuntijoita pois kansallisista neuvonantajapaneeleista ja julistanut, että Yhdysvallat vetäytyy Pariisin sopimuksesta.

Eurooppa reagoi Yhdysvaltojen vetäytymiseen Pariisin sopimuksesta nopeasti ja uhmakkaasti. Saksan liittokansleri Angela Merkel luonnehti Trumpin liikettä »erittäin valitettavaksi lievästi ilmaistuna». Belgian pääministeri Charles Michel kutsui Yhdysvaltojen päätöstä »brutaaliksi teoksi». Ranskan presidentti Emmanuel Macron osoitti sanansa suoraan Yhdysvaltain kansalaisille, kun hän toivotti kaikki Trumpin päätökseen pettyneet tutkijat, insinöörit, yrittäjät ja vastuuntuntoiset kansalaiset tervetulleiksi Ranskaan. Ranskan, Saksan ja Italian johtajat julkaisivat myös yhteisen lausunnon, jossa he hylkäsivät Trumpin tarjouksen neuvotella ilmastosopimus uudestaan.

Kansan enemmistö Yhdysvalloissa ei ole samaa mieltä Trumpin kanssa. Vuoden 2017 Chicago Council -tutkimuslaitoksen kyselytutkimus paljasti, että vaikka Yhdysvaltojen presidentin päätös vetäytyä ilmastosopimuksesta myötäili tiettyjen republikaaniryhmien kantoja, se poikkesi kansan yleisestä mielipiteestä. Yhdysvaltalaiset ovat hieman vähemmän huolestuneita ilmastonmuutoksesta kuin eurooppalaiset mutta ovat tuoreiden tutkimustulosten mukaan liikkumassa mielipiteissään samaan suuntaan.

Euroopassa huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut viimeisen neljän vuoden ajan. Pew-tutkimuslaitoksen kyselytutkimus vuodelta 2017 osoittaa, että useissa Euroopan maissa ilmastonmuutosta pidetään Isisin jälkeen suurimpana uhkana. Kyselyyn vastaajat asettivat kahdeksan valmiiksi nimettyä uhkaa tärkeysjärjestykseen.

Huoli ilmastonmuutoksesta on tutkimustulosten mukaan kasvanut vuodesta 2013 useimmissa maissa. Näin on tapahtunut myös Yhdysvalloissa. Viime vuoden Chicago Council -kyselytutkimuksen mukaan 46 prosenttia amerikkalaisista kuvailee ilmastonmuutosta kriittiseksi uhaksi. Tämä on korkein luku sitten vuoden 2008, jolloin kysymys on esitetty ensimmäisen kerran. Vuodesta 2016 huolestuneisuus on lisääntynyt seitsemän prosenttiyksikköä. Maaliskuussa 2017 tehdyn Gallup-tutkimuksen mukaan 62 prosenttia amerikkalaisista on sitä mieltä, että ilmasto on lämpenemässä. Vuonna 2010 tätä mieltä oli 50 prosenttia vastaajista.

Kansan keskuudessa kasvaa myös halu ryhtyä toimiin ilmastonmuutosta vastaan. Vuoden 2016 Chicago Council -kyselytutkimuksessa 41 prosenttia amerikkalaisista oli sitä mieltä, että ilmastonmuutos on vakava ongelma, johon Yhdysvaltojen tulisi puuttua heti, vaikka siitä koituisikin merkittäviä kuluja. Vuonna 2010 samaa mieltä oli vain 29 prosenttia kansasta.
Vastaajista 38 prosenttia oli sitä mieltä, että ilmastonmuutokseen tulee toki puuttua, mutta koska sen vaikutukset ovat asteittaisia, toimenpiteisiin voidaan ryhtyä pikku hiljaa ja kustannuksia karsien.

Vain viidennes kansasta oli sitä mieltä, että »kunnes olemme varmoja, että ilmastonmuutos todella on ongelma, meidän ei tule ryhtyä mihinkään toimiin, joilla on taloudellisia vaikutuksia». Vielä vuonna 2010 huomattavasti suurempi osa, 26 prosenttia vastaajista, uskoi samoin.

Trumpin vetäytyminen Pariisin ilmastosopimuksesta oli kampanjalupaus, joka liittyi hänen Yhdysvallat ensin -ajatteluunsa.

Vuoden 2017 Chicago Council -kysely tehtiin heti Trumpin ilmoituksen jälkeen, ja selvä enemmistö amerikkalaisista (62 prosenttia) oli edelleen sitä mieltä, että Yhdysvaltojen tulisi olla mukana Pariisin sopimuksessa. Kannatus tosin laski vuoden 2016 lukemasta, jolloin 71 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä. Useat muutkin mielipidetutkimukset, jotka toteutettiin Trumpin päätöksen jälkeen, osoittavat, että enemmistö amerikkalaisista ei hyväksy Yhdysvaltojen vetäytymistä ilmastosopimuksesta.

Pariisin sopimus on vain viimeisin kansainvälinen sopimus, joka on koonnut kansan rivit taakseen. Aiemmat Chicago Councilin tutkimukset ovat johdonmukaisesti osoittaneet, että yhdysvaltalaiset tukevat eri kansainvälisiä sopimuksia, joilla ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään. Vuosina 2002–2006 kysyttiin Kioton sopimuksesta ilmaston lämpenemisen estämiseksi ja vuosina 2008–2014 yleisemmin »uudesta kansainvälisestä sopimuksesta ilmastonmuutoksen torjumiseksi vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä».

Myös Yalen yliopiston ilmastonmuutosviestinnän ohjelma ja George Mason -yliopiston ilmastonmuutosviestinnän keskus saivat selville, että enemmistö kansasta on sitä mieltä, että Yhdysvaltojen tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjä riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.

Kansan keskuudessa kasvaa halu ryhtyä toimiin ilmastonmuutosta vastaan.

Capitol Hillillä uutinen Pariisin ilmastosopimuksesta vetäytymisestä jakoi mielipiteitä. Senaatin enemmistöjohtaja Mitch McConnell ylisti ratkaisua vastavedoksi Obaman hallinnon hyökkäykselle kotimaista energiantuotantoa ja työpaikkoja kohtaan. Näkemys oli samankaltainen kuin niiden republikaanijohtajien, jotka pyrkivät miellyttämään äänestäjiä lupaamalla työpaikkoja fossiilisten polttoaineiden tuotannosta.

Demokraattijohtajat sen sijaan pitivät vetäytymistä ilmastosopimuksesta vetäytymisenä maailmanpolitiikan vetovastuusta. He uskoivat sen haittaavan sekä taloutta että ulkopolitiikkaa.

Sama kahtiajako näkyy myös kansan suhtautumisessa. Itseään demokraateiksi kutsuvista 73 prosenttia kannattaa Yhdysvaltojen mukanaoloa Pariisin ilmastosopimuksessa. Määrä on laskenut vuodesta 2016, jolloin 87 prosenttia oli samaa mieltä. Myös sitoutumattomien enemmistö kannattaa ilmastosopimusta, mutta heidänkin keskuudessaan kannatus on laskenut vuodesta 2016. Selvin kannatuksen lasku näkyy republikaanien kannattajien piirissä. Toissa vuonna 57 prosenttia republikaaneista kannatti osallistumista ilmastosopimukseen, viime vuonna enää 37 prosenttia.

Ilmastonmuutos on tärkeämpi kysymys itseään demokraateiksi kutsuville kansalaisille kuin republikaaneiksi itsensä kokeville. Euroopassa näkyy sama jako vasemmiston ja oikeiston välillä. Demokraateista 69 prosenttia pitää ilmastonmuutosta kriittisenä uhkana, republikaaneista vain 16 prosenttia. Chicago Councilin kyselyt osoittavat jakolinjan syventyneen, vaikka yleinen huolestuneisuus ilmastonmuutoksen uhasta on samaan aikaan kasvanut.