Skip to main content

Tyytymättömyys demokratiaan on huippulukemissa — jyrkkä käänne alkoi finanssikriisistä

Kehittyneissä maissa yhä useampi on tyytymätön demokratian toteutumiseen.

Teksti Matti Koskinen

 

Demokratialla ei mene hyvin, ainakaan kansalaisten mielestä. Cambridgen yliopiston Centre for the Future of Democracy keräsi tietoa demokratiaan liittyvistä asenteista 77 maassa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Tammikuussa julkaistun raportin mukaan pettymys poliittiseen järjestelmään on lisääntynyt valtaosassa demokratioista vuodesta 2005 lähtien. Kaikkiaan 57,5 prosenttia tutkittujen maiden yhteensä yli 2,4 miljardista asukkaasta on tyytymätön demokratian tilaan maassaan.

Sama suuntaus on havaittu muissakin tutkimuksissa, sanoo politiikan tutkimuksen tutkijatohtori Staffan Himmelroos Helsingin yliopistosta.

»Selittäviä tekijöitä löytyy useita. Eriarvoisuus nousee esiin. Demokratian arvostus oli korkeimmillaan 2005, juuri ennen finanssikriisiä. Se vaikutti etenkin nuoriin, joiden keskuudessa demokratian arvostus on laskenut vanhempia enemmän», Himmelroos kertoo. Politiikan polarisaatio ja korruptio ruokkivat nekin tyytymättömyyttä demokratiaan.

Tuloksissa on toki maakohtaisia eroja. Raportin mukaan tyytymättömyys on kasvanut eniten muun muassa Yhdysvalloissa ja Britanniassa, samoin eurokriisistä kärsineissä Kreikassa ja Espanjassa. Sen sijaan eräissä vauraissa, pienissä demokratioissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa, tyytymättömyys on selvästi vähentynyt. »Se voi johtua siitä, että epävarmuus on muualla maailmassa lisääntynyt ja siihen verrattuna meidän demokratiamme vaikuttaa toimivalta», Himmelroos arvioi. Lisäksi pienessä, verraten homogeenisessa maassa on helpompi sovittaa yhteen erilaisia poliittisia näkemyksiä.

Yhden teorian mukaan tyytyväisyys demokratiaan toimii termostaatin tavoin, Himmelroos sanoo. Se oli kuumimmillaan pankkikriisin alla ja alkoi sitten viiletä. Ennen pitkää käyrät kääntyvät jälleen.

Toisaalta kyse voi olla voi olla myös kaipuusta uudenlaisiin demokraattisen osallistumisen muotoihin. Demokraattisten maiden määrä kaksinkertaistui 1980-luvulta 2000-luvulle. Nyt huuma on ohi ja ihmiset eri maissa pohtivat, millaista demokratiaa he todellisuudessa haluavat, Himmelroos arvelee.