Skip to main content

Risto Isomäki: Keskuspankeilta rahaa ilman takaisinmaksua

Koronapandemia asettaa tarkasteluun niin rokotekehittelyn, antibioottiresistenssin kuin HX-hävittäjät, sanoo Risto Isomäki.

Teksti Anni Lindgren

Risto Isomäen mukaan mittava eläintuotanto kasvattaa sekä pandemiauhkien riskiä, antibioottiresistenssiä että kasvihuonepäästöjä. Kuva: Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta/Jaakko Lukumaa

Risto Isomäen mukaan mittava eläintuotanto kasvattaa sekä pandemiauhkien riskiä, antibioottiresistenssiä että kasvihuonepäästöjä. Kuva: Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta/Jaakko Lukumaa

Tietokirjailija Risto Isomäki oli vuoden 2020 alussa viimeistelemässä uutta kirjaansa ruoan, ilmaston ja terveyden yhteydestä, kun koronapandemia vei maailman huomion.

Viime keväänä e-kirjana julkaistun Mitä koronapandemian jälkeen –kirjan laajennettu, painettu versio yhdistelee Isomäen toista teostaan varten keräämää aineistoa ja pandemian esiin nostamia kysymyksiä.

Voiko koronaviruksen kesyttää vaarattomammaksi?

Koronavirukset ovat monella tapaa kummajaisia virusten maailmassa. Ne ovat ainoita tunnettuja rna-viruksia, joilla on samanlainen »oikoluku­menetelmä» kuin dna-viruksilla. Koronavirusten entsyymit tarkistavat tekemänsä työn ja korjaavat siitä virheitä, minkä takia ne muuntuvat paljon hitaammin kuin esimerkiksi influenssat. Koronaviruksen kesyttäminen näyttää mahdolliselta rokotteiden ja muiden virusten leviämistä hillitsevien vastatoimien avulla.

Kirjoitat, että koronavirukset voivat auttaa selättämään myös antibioottiresistenssin. Miten?

Antibioottiresistenssiongelman vakavuus ymmärretään koronavirustilanteen ansiosta paljon paremmin. Tiettyjen rajoitusten jatkaminen lievemmässä muodossa auttaisi vähentämään virusinfektioita ja niiden jälkitauteina syntyviä bakteeritulehduksia. Hyvä esimerkki tästä on etätyön yleistyminen. Jos pääsisimme yli typerästä protestanttisesta työmoraalista, jonka mukaan työpaikalle on tultava tartuttamaan muita lääkityksen voimalla, ihmiset voisivat jäädä kotiin infektion iskiessä. Erityisesti hengitystieinfektiot vähenisivät romahdusmaisesti, jolloin tarve antibiooteille vähenisi.

Toinen tekijä on eläintuotannon vähentäminen. Jos eläintuotantoa vähennettäisiin pandemioiden takia, se hidastaisi myös antibioottiresistenssin kehittymistä. Eläintuotanto käyttää tällä hetkellä noin 80 prosenttia maailman antibiooteista.

Kirjassasi kerrot, että val­tioiden roolia rokotemarkkinoilla on tahallisesti ajettu alas markkinoiden tehostamiseksi. Kannattiko rokotekehittely jättää yksityisille toimijoille?

Se on ollut iso virhe. Nykyinen pandemiatilanne olisi mennyt paljon nopeammin ohi, jos valtiot olisivat jatkaneet sars-koronavirusrokotteiden kehittämistä vuonna 2004 siitä, mihin yksityinen puoli kehittämistyön jätti.

Kaupallisten lääkefirmojen ei kannata käyttää rahaa tauteihin, joita kukaan ei sairasta. Maailmassa on kuitenkin koko ajan vakavia pandemiauhkia, kuten ebola- ja nipah-virukset. Esimerkiksi ebolarokote on niin kallis, että viimeisimmän epidemian aikana annettiin vain 300 000 rokotetta. Jos kyseessä olisi valtioiden kehittämä rokote, sitä voitaisiin tuottaa esimerkiksi sata miljoonaa tai miljardi annosta ja rokottaa ennakoiden iso osa koko Saharan eteläpuoleisen alueen väestöstä. Tulevaisuudessa edessä voi olla kammottava ebolaepidemia, jos tartunnan saaneet ihmiset pakenevat esimerkiksi sotaa tai ilmastonmuutosta.

Pandemiakirjassasi on luku HX-hävittäjähankkeesta. Miten hävittäjähankinta liittyy koronavirukseen?

Näitä suosittelen

  1. Nicholas Shaxson: Finanssikirous. Miten kansainväliset rahoitusmarkkinat tekevät kaikista meistä köyhempiä (2019). Financial Timesin ja Economistin toimittajan viiltävä analyysi siitä, mikä on viime aikoina mennyt metsään maailmantaloudessa ja mitä pitäisi tehdä asian korjaamiseksi.
  2. Joseph E. Stiglitz: Euro. Voiko Eurooppa selvitä hengissä yhteisestä valuutasta? (2020).  Maailman tunnetuimman elossa olevan taloustieteen nobelistin mukaan euroalue uhkaa kaataa koko Euroopan unionin, ellei sen valuvikoihin puututa.
  3. Adam Tooze: Crashed. How a Decade of Financial Crises Changed the World (2019). Nykyisen maailman tilaa, ongelmia ja mahdollisuuksia ei ole mahdollista ymmärtää lukematta tätä kirjaa. Tooze saattaa olla tämän hetken merkittävin historioitsija: kuka voisi kilpailla tämän kirjan ja Wages of Destructionin kanssa?

Valtion suunnitelmana on käyttää vajaan vuosikymmenen aikana 10 miljardia täysin tuottamattomaan investointiin. Se rajoittaa koronaelvytystä, jolla voitaisiin ratkaista monien suomalaisten yritysten henkiinjääminen sekä pehmentää pandemian taloudellisia ja inhimillisiä seurauksia. Kyseessä on muutenkin kummallinen hankinta – hävittäjäkoneet ovat hyvin vanhanaikainen järjestelmä. Silti jostain syystä tämä tuntuu olevan ainoa asia, josta kaikki puolueet ovat äärimmäisen samaa mieltä. Eduskunnassa ei ole käyty edes keskustelua siitä, pitäisikö hankintaa harkita uudelleen muuttuneessa tilanteessa.

Mikä on vastaus kirjasi ­otsikkoon: Mitä koronapandemian jälkeen?

Kirjan yksi pääsanoma on, että pandemian jälkeen ei todennäköisesti selvitä ilman keskuspankkirahoitusta. Keskuspankkien olisi annettava käyttää rahaa niin, että valtioiden ei tarvitse koskaan maksaa sitä takaisin.

Myös kysymyksiä negatiivisesta tuloverotuksesta tai kansalaispalkasta ei voi enää ohittaa. Paineet kansalaispalkkajärjestelmään kasvavat nyt kahdella tavalla. Yhtäältä siksi, että taantuma aiheuttaa konkursseja, toisaalta siksi, että monet yritykset ovat käyttäneet koronatilannetta hyväksi ja kasvattaneet kannattavuuttaan työpaikkoja vähentämällä.  

Risto Isomäki: Mitä koronapandemian jälkeen. Into 2021, 303 s.