Kärkipuolueet eivät erotu ulkopolitiikalla

Eduskuntavaalien lähestyessä suurimpien puolueiden ulko- ja turvallisuuspolitiikan ykkösprioriteetista ei ole epäselvyyttä: Nato-jäsenyyttä edistävät niin kokoomus, perussuomalaiset kuin sosiaali­demokraatit.

»Toivottavasti pääsemme Naton jäseniksi mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Ukrainan tukeminen sekä koko Euroopan tasolla että Yhdysvalloista on erityisen tärkeää», sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra.

Kannatuskyselyiden kärkikolmikko korostaa turvallisuutta ja puolustusta. Seuraavan hallitusohjelman ulkopoliittisissa kirjauksissa sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa painopiste siirtyy kovaan turvallisuuteen.

»Ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu aktiiviseen ja aloitteelliseen jäsenyyteen EU:ssa ja Natossa, tiiviiseen yhteistyöhön saman arvopohjan jakavien maiden kanssa sekä monenkeskiseen yhteistyöhön», sanoo kansanedustaja ja ulkoasianvaliokunnan jäsen Elina Valtonen kokoomuksen linjasta.

Sdp:n kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Mika Kari korostaa sääntöpohjaisen monenkeskisen järjestyksen korjaamista. Kansainvälisillä sopimuksilla voidaan tukea edellytyksiä rauhalle sekä demokraattiselle ja aiempaa vakaammalle kehitykselle.

»On sanomattakin selvää, kuinka tärkeää Ukrainan tukeminen on. Suomi on osoittanut tässä johdonmukaisuutta.»

Suomen puolustus vaatii Karin mukaan vahvaa kansallista panostusta pitkällä aikavälillä.

Sdp:n vaaliohjelman mukaan Nato-prosessin ohella Suomen tulee panostaa EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin kehittämiseen ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön merkityksen palauttamiseen. Karin mukaan kyse ei kuitenkaan ole Naton kanssa päällekkäisistä rakenteista.

»Puolustuksen ydin on Natossa. EU:ssa joudutaan arvioimaan Venäjän hyökkäys­sodan vuoksi EU:n oman puolustuspolitiikan fokus.»

Purra ja Valtonen nostavat esiin Kiinan. Suhtautuminen on muuttunut kriittisemmäksi.

»Kiinan yhä voimakkaampi nousu on vaatinut jo tällä kaudella vähän kovennettuja äänenpainoja», Purra sanoo.

Valtosen mukaan Kiina­strategiaa on päivitettävä Suomen lisäksi Euroopassa laajemmin. Suhteita sellaisiin autoritaarisiin maihin, joilla on kytköksiä Venäjään ja Kiinaan, on arvioitava uudelleen.

»On selvää, että tämän päivän geopolitiikka ohjaa painotuksiamme esimerkiksi kehitysyhteistyössä ja strategissa kumppanuuksissa», Valtonen sanoo. Tyttöjen ja naisten oikeudet pysyvät ulkopolitiikan ja kehitysyhteistyön keskiössä.

Karin mukaan Kiina-riippuvuuksia on katsottava uudelleen ja mahdollisesti karsittava. Hän myös muistuttaa, että kriisejä on ympäri maailmaa. Niitä on pyrittävä ratkomaan, esimerkiksi YK:n välityksellä, etteivät ne leviä isommiksi globaaleiksi ongelmiksi.

Puolueiden väliset erot ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ovat lähinnä painotuksissa. Aiheesta tuskin syntyy edelleenkään kipakoita tv-väittelyitä. Sen sijaan EU-politiikasta nähdään todennäköisesti vääntöä ensin vaaliväittelyissä ja aikanaan hallitusneuvotteluissa.

Purran mukaan EU-politiikassa Suomen on korostettava nykyistä voimakkaammin kansallista turvallisuutta. Se toteutuu osin Nato-jäsenyyden myötä. Hän painottaa, että ensi kaudella Suomen on tehtävä ajoissa vaikuttamistyötä Brysselissä. Tärkeimpinä EU-kysymyksinä hän pitää yhteisvelkaan ja tulonsiirtoihin liittyviä paketteja sekä ennallistamisasetusta.

»Nämä ovat Suomen tulevaisuuden ja taloudellisen itsemääräämisoikeuden kannalta hyvin oleellisia.»

Valtonen nostaa tärkeimmäksi EU-aiheeksi Ukrainan tukemisen – ja edelleen eurooppalaisen turvallisuuden ja puolustuksen rakentamisen. Muutoksia kokoomus tekisi myös unionin talouspolitiikkaan ja rahaliittoon: jokaisen valtion tulisi esimerkiksi vastata omasta velastaan.

»Olemme avoimia kasvu- ja vakaussopimuksen sääntöjen joustavoittamiselle, jos sen rinnalla voimistetaan markkinakuria», Valtonen sanoo.

Eduskuntavaalit pidetään 2. huhtikuuta.

Lue lisää Suomen ulkopolitiikasta: Marinin hallituksen ulkopolitiikan tilinpäätös: Jäivätkö ihmisoikeudet koristeiksi?

Kolmen suuren ulkopoliittisia linjauksia

Näin kokoomus, perussuomalaiset ja SDP ovat kirjoittaneet ulkopolitiikasta puolue- ja vaaliohjelmissaan.

Poiminta tiivistelmästä

Kokoomus: »Suomen ulkopolitiikan tärkein tehtävä on varmistaa Suomen turvallisuuden ja suomalaisten hyvinvoinnin sekä kaupallisten etujen toteutuminen.»

Perussuomalaiset: »Keskiössä on kansallisen edun turvaaminen. […] Suomen kansallista turvallisuutta ja suvereniteettia ei tule missään olosuhteissa uhrata vetoamalla esimerkiksi ideologisesti värittyneeseen ja laajennettuun käsitykseen ihmisoikeuksista.»

SDP: »Linja on perustunut johdonmukaiseen työhön kansainvälisten sopimusten ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen, voimapolitiikasta pidättäytymisen ja luottamukseen perustuvan maailmanjärjestyksen puolesta.»

Arvot

Kokoomus: »Kokoomuksen tavoitteena on turvallinen Suomi, joka on erottamaton osa läntistä arvo-, talous- ja turvallisuus­yhteisöä. […] Haluamme panostaa kansainvälisen yhteistyön lisäksi vahvaan maanpuolustukseen, sisäiseen turvallisuuteen sekä oikeusvaltion peruspilareihin.»

Perussuomalaiset: »Suomi on historiansa, kulttuurinsa, arvojensa ja yhteiskuntarakenteidensa myötä erottamaton osa läntistä sivilisaatiota ja sivistystä.””Haluamme korostaa Pohjoismaiden välisen yhteistyön merkitystä ja maiden välisiä vahvoja kulttuurisia ja historiallisia siteitä ja pitkälti jaettua yhteistä arvomaailmaa.»

SDP: »EU on Suomelle tärkein taloudellinen ja poliittinen viitekehys. EU vahvistaa hyvinvointia, lisää ihmisten, valtioiden ja yritysten välistä kanssakäymistä sekä edistää universaaleja arvoja: demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta.»
»Intressipohjainen maailma tarvitsee vastineekseen ihmisoikeuskeskeistä ulkopolitiikkaa. Ihmisoikeuspolitiikka on SDP:n ulkopolitiikkaa.»

Venäjästä sanottua

Kokoomus: »Vahvistamme Suomen rajaturvallisuutta. Varmistamme rahoituksen rajavartiolaitokselle sekä Suomen ja Venäjän välisen raja-aidan rakentamiselle.»

Perussuomalaiset: »Venäläisiä investointeja Suomeen tullaan myös jatkossa yhä tarkemmin seulomaan, vaikka lännen ja Venäjän välit jollain tasolla taas normalisoituisivat.»

SDP: »Pandemian ja Venäjän käynnistämän sodan jälkeen on keskityttävä vahvistamaan Euroopan unionia ja sen toimintavalmiuksia.»

Puolustusmenot

Kokoomus: vähintään 2 % bkt:sta

Perussuomalaiset: yli 2 % bkt:sta

SDP: vähintään 2 % bkt:sta

Kehitys­yhteistyö

Kokoomus: »Harjoitamme strategista, aktiivista ja tehokasta kehitys­yhteistyötä, jolla kehittyviä maita sidotaan sääntöpohjaiseen, ihmisoikeuksia kunnioittavaan kansainväliseen järjestelmään.»

Perussuomalaiset: »Kehitysapua tuleekin myöntää vain ylijäämäisestä budjetista, ja siihen on asetettava nykyistä huomattavasti tarkemmat mittarit ja seurantajärjestelmät kontrolloimaan, että annetusta avusta on aitoa hyötyä, eikä se valu vain kehitysmaiden hallinnon korruptioon.»

SDP: »Suomen on sovitun aikataulun mukaisesti nostettava kehitysyhteistyöpanoksensa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. […] vähiten kehittyneille maille kohdennetun tuen nostaminen nopeasti vähintään 0,2 prosenttiin BKTL:sta on keskeistä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi.»

Lähde: Kokoomuksen ja SDP:n eduskuntavaaliohjelmat 2023 sekä Perussuomalaisten ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelma 2022.