Sota ja muuttoliike kiihdyttävät Venäjän väestökatoa

Kesäkuussa 2021 Venäjän Kaukoidässä sijaitsevan syrjäisen Magadanin kaupungin pormestari Juri Grišan valitti, ettei kaupunki pysty enää ylläpitämään elintärkeitä peruspalveluita, jos sen väkiluku laskee alle 85 000 asukkaan.

Magadan on samannimisen alueen pääkaupunki, ja kyseisellä alueella Venäjällä väestön väheneminen on nopeinta. Asukkaita on tällä hetkellä 91 000, eli kaupunkia uhkaa jo lopullinen näivettyminen.

Väestötieteilijät ja paikallishallinnot varoittavat aavekaupungeista ja -kylistä. Pääsyy väestökatoon on alhainen elintaso ja tulevaisuudennäkymien puute.

Venäjä on tyyppiesimerkki ikääntyvästä yhteiskunnasta, jossa työikäinen väestö vähenee nopeasti. Länsimaiden ikääntyviin yhteiskuntiin verrattuna Venäjän väestökato on kuitenkin kiihtymässä.

Maan omien ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä yli 60 prosenttia työntekijöistä on yli 40-vuotiaita. Työvoiman kokonaismäärä vähenee lähes kolmella miljoonalla ihmisellä. Valtion tilastopalvelu Rosstat raportoi samansuuntaisia trendejä: vuodesta 2017 vuoteen 2021 työvoiman määrä laski 76,2 miljoonasta 75,3 miljoonaan eli 935 000:lla.

Valtion toimet, kuten eläkeiän nosto vuonna 2018 ja ensimmäisen lapsen syntymän tukeminen vuonna 2021 kertaluontoisella maksulla eli niin sanotulla äitiyspääomalla, eivät parantaneet tilannetta.

Viimeisten kolmen vuosikymmenen ajan käynnissä on ollut valtava muuttoliike suuriin kaupunkeihin. Vain tärkeimmät kaupungit Moskova ja Pietari ympäröivine alueineen voivat kehua jatkuvalla väestönkasvulla. Kaliningrad, Tjumen Siperiassa sekä Krasnodar etelässä ovat niin ikään alueita, joilla väestö kasvaa.

Myös Pohjois-Kaukasuksen väestö kasvaa vauhdilla. Syntyvyys on suurinta Dagestanin tasavallassa, jonka väestöstä suurin osa on islaminuskoisia ja jossa perheissä on tyypillisesti paljon lapsia. Se on myös yksi Venäjän köyhimmistä ja vähiten kaupungistuneista alueista.

On selvää, että väestökehitys pahentaa sosioekonomista epätasa-arvoa alueiden ja etnisten vähemmistöjen kesken. Pohjois-Kaukasusta vaivaava korkea työttömyys ajaa nuoria suuriin kaupunkeihin, joissa he kohtaavat piileviä etnisiä hierarkioita.

Kaksi tekijää voi hieman kirkastaa synkkiä väestönäkymiä: maahanmuutto ja teknologiset läpimurrot.

Jälkimmäisten odotetaan parantavan työn tuottavuutta. Toisaalta sodan alettua Venäjän työmarkkinat ovat houkutelleet entistä vähemmän Keski-Aasiasta muuttavia ihmisiä, sillä heillä on todellinen riski tulla lähetetyiksi taisteluihin. Samalla kansainväliset pakotteet rajoittavat teknologisten innovaatioiden hyödyntämistä.

Johtava väestötieteilijä Aleksei Rakša on kuitenkin muistuttanut, että työn tuottavuudella on historiallisesti ollut taipumus parantua riippumatta ulkoisista tekijöistä, mikä voi ajan mittaan tasoittaa työvoiman vähenemisen ja ikääntymisen vaikutuksia.

Tavalla tai toisella virtahepona olohuoneessa on Ukrainassa riehuva sota, joka on vaikuttanut kahteen tekijään: kuolleisuuteen ja maastamuuttoon.

Koronaviruspandemian vuoksi ylikuolleisuus Venäjällä oli jopa 600 000 vuonna 2021. Silti pandemia vain hieman kiihdytti meneillään olevaa väestökatoa. Ukrainassa taisteluissa kuolleiden määristä ei valitettavasti ole luotettavia tilastoja, sillä Venäjän viranomaisilla on tapana vähätellä tappioita ja antaa kansalleen harhaanjohtavaa tietoa sodan kulusta.

Riippumaton uutissivusto Mediazona on kertonut avoimiin lähteisiin perustuen, että vuoden 2023 tammikuun loppuun mennessä vahvistettuja kuolonuhreja oli 12 538. Venäjän hallitus on myöntänyt vain 5 937 sotilaan kuolleen, kun taas länsimaiset arviot ovat sadantuhannen luokkaa.

Kuolleita on suhteettoman paljon tietyiltä alueilta kuten Krasnodarista, Burjatiasta ja Dagestanista.

Tähän mennessä sodasta johtuvan ylikuolleisuuden vaikutus ei ole tuntunut työmarkkinoilla eikä yhteiskunnassa laajemmin. Huonosti organisoidut sotatoimet ja liikekannallepanot johtavat kuitenkin koviin tappioihin: väestötieteilijöiden arviot vaihtelevat kymmenistätuhansista jopa satoihintuhansiin vuonna 2023.

Helmikuun 2022 jälkeen arviolta 700 000 ihmistä on lähtenyt Venäjältä pysyvästi. Talouslehti Forbesin esittämät luvut ovat 350 000–1 000 000. Venäjän hallinto ei ole vahvistanut näitä lukuja.

Joka tapauksessa kilpailukykyisin, kansainvälisin ja pätevin työvoima on jättänyt Venäjän. Muuttajista valtaosa oli töissä IT-alalla ja muilla talouden kärkialoilla. Tällainen muuttoaalto merkitsee tietysti silkkaa inhimillisen pääoman menetystä.

Romahtaako Venäjän talous maastamuuton seurauksena? Ei. Venäjän kotimaan markkinat voivat korvata puutteita maahanmuuton ja oman työvoiman avulla.

Venäjän talous selviytyy kyllä jotenkuten, mutta se tapahtuu elintason ja käytettävissä olevien reaali­tulojen kustannuksella. Tämä johtuu pikemminkin pakotteista ja kaupan kutistumisesta kuin maastamuutosta.  

Kirjoittaja on vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa.

Lue lisää väestöteemasta UP-lehdestä 1/2023: Ikäkriisi leviää maailmalla – romahtaako talous ja loppuvatko sodat, kun väestö vanhenee?