Skip to main content

Suomen verkkainen startti

Suomen verkkainen startti

Team Finland -ohjelma yrittää tarttua vaikeaan tehtävään: miten muuttaa Suomen hyvä maine vientieuroiksi ja vaikutusvallaksi.

Teksti Joonas Pörsti

Suomessa on rummutettu vii­me vuosina lujasti kansallisia vahvuuksiamme: koulutus on maailmanluokkaa, elintarvik­keet ja vesi maailman puhtaimpia, ym­päristöteknologia ensiluokkaista. Meiltä löytyisi myös designia, hyvinvointipalve­luja ja arktista osaamista.

Harmi vain, että monia Suomen vahvuuksia on vaikea muuttaa rahak­si. Etenkin koulutuksen, cleantechin ja hoivapalvelujen osalta osaaminen näkyy selkeämmin ministeriöiden strategiapapereissa kuin vientituotteina kohde­maissa. Elintarvikkeitakin tuodaan Suo­meen kolme kertaa niin paljon kuin vie­dään ulkomaille, ja ero kasvaa jatkuvasti.

Viennin kasvattaminen on sektori­kohtaisesti ainakin kuuden eri minis­teriön vastuulla. Esimerkiksi koulutus­viennin ohjelma valmisteltiin opetus- ja kulttuuriministeriössä, kun taas elintar­vikeviennin kasvattamista kaavaillaan maa- ja metsätalousministeriössä.

”ICT-sektoria lukuun ottamatta yh­teistä näille hankkeille on, että kaupal­linen tarjonta ei ole yhtä komeaa kuin otsikot. Suomessa on korkeatasoista osaamista, mutta monilla toimialoilla se on julkista osaamista, ja hyvistä vien­tiyrityksistä on pulaa”, sanoo Suomen Kiinan-suurlähettiläs Jari Gustafsson.

Gustafsson vetää Kiinassa Team Fin­land -verkostoa, joka kokoaa suojiinsa julkisesti rahoitetut Finpron, Tekesin ja VTT:n palvelut sekä suomalaiset kaup­payhdistykset itäisen ja eteläisen Kiinan suurissa kaupungeissa.

Team Finland -verkosto käynnistet­tiin osana Kataisen hallituksen ohjel­maa vuonna 2011. Verkoston tarkoitus on valjastaa kaikki ulkomailla toimivat julkiset organisaatiot pelaamaan yhteen ja pitämään esillä samaa sanomaa.

Taustalla on Jorma Ollilan johtaman valtuuskunnan maabrändityö. Suomen tavoitteeksi asetettiin olla maailman toimivin maa, joka tarjoaa muulle maa­ilmalle yhteiskunnallisia ja teknisiä rat­kaisuja.

Hajanainen verkosto

Uusia markkinoita etsivien yritysten on ollut vaikea tietää, mille julkisen orga­nisaation luukulle kääntyä missäkin asiassa.

Ulkomailla on laajan diplomaattisen edustustoverkoston lisäksi hieman pienempi Finpron verkosto sekä muiden organisaatioiden yksittäisiä toimistoja. Näiden lisäksi maailmalla on 16 suo­malaista erillistä tiede- ja kulttuuri-instituuttia.

”Hajanainen järjestelmä on paitsi kallis niin myös tehoton”, Jari Gus­tafsson sanoo. Hän arvioi, että valtion varoja säästyisi, jos eri organisaatiot yhdistäisivät toimitilansa ja palvelunsa, joilla tuetaan yritysten asettumista koh­demaahan.

Gustafssonin mukaan Suomen ulko­maanedustustoilla on parhaat yhteydet kohdemaiden poliittisiin päätöksente­kijöihin ja talouselämän vaikuttajiin, ja siksi myös yritykset ovat tukeutuneet diplomaattien apuun.

Tärkeimpänä Team Finlandin osana hän pitää kuitenkin kotimaan alueelli­sia ELY-keskuksia, joiden tehtävänä on yritysten neuvonta sekä tuki rahoitus- ja kehityspalveluissa.

”Suomeen pitää luoda aukoton jär­jestelmä, jotta jokainen pk-yritys, jolla on maailmalle riittävän hyvää myytävää, tunnistetaan mahdollisimman aikaisin.”

Ystäviä etsimässä

Viennin lisäämisen ohella Team Finland -ohjelman tavoitteena on kasvattaa Suomen arvovaltaa ja vaikutusvaltaa kansainvälisessä politiikassa. Välineinä käytetään julkisuusdiplomatiaa ja Suo­men maakuvan kirkastamista.

Maakuvan edistämiseksi on laadittu ulkoministeriön johdolla viestinnällistä ohjeistusta ja strategia, joissa koroste­taan neljää teemaa: puhtautta, designia, koulutusta ja osaamista. Suomi-tapahtu­mien kärkihankkeeksi on nostettu tänä vuonna Frankfurtin kirjamessut.

Kilpailu huomiosta on maailmalla kovaa. Miten Team Finland -ohjelma on käynnistynyt?

”Voi sanoa, että vähän hidasta tämä on, ensimmäiseen vaiheeseen on kohta mennyt yksi hallituskausi. Toivotaan, että seuraava hallitus jatkaa tätä, koska perusasiat on nyt saatu paikalleen”, sa­noo ulkoministeriön julkisuusdiplomati­an yksikön päällikkö Timo Heino.

”Yksi johtopäätös on, että meidän täytyy keskittyä Team Finland -työssä joihinkin kohderyhmiin”, Heino jatkaa. Suomella ei ole Mercedes Benzin tai Ikean kaltaisia tuotebrändejä tai maail­malla tunnettuja poptähtiä.

”Meidän täytyy hyväksyä, että emme ole suuren yleisön, vaan erikoisyleisöjen maa”, Heino sanoo.

Oikeiden kohderyhmien tavoittami­sessa Suomi ottaa mallia länsinaapuris­ta. Ruotsi on jo muutaman vuoden ajan etsinyt maailmalta kontaktihenkilöitä, eräänlaisia Ruotsin ystäviä, jotka pitä­vät Ruotsin maakuvaa toiminnassaan esillä.

Suomen kontaktit voisivat olla kult­tuurilaitoksia tai ajatuspajoja yhtä hy­vin kuin yksittäisiä mielipidevaikuttajia, bloggaajia tai tutkijoita, jotka käyttävät maatamme työssään esimerkkinä, Heino katsoo. Tällaisia tahoja voisi löytyä esi­merkiksi niiden sadantuhannen japani­laisen joukosta, jotka seuraavat Suomen Twitter-tiliä Japanissa.

Kuvat: Emilia Kangasluoma /  Team Finland ja Riitta Supperi / Keksi / Team Finland

Suomi tunnetaan hyvästä hallinnosta

Suomi sijoittuu maakuvallaan brittiläisen brändigurun Simon Anholtin tuoreimmassa 50 maan vertailussa sijalle 17. Tutkimusta varten haastatellaan yli 20 000 ihmistä 20 maassa. Vastaajat saavat pisteyttää mieli­kuviaan kohdemaista yli kahdes­sakymmenessä kategoriassa. Suomen vahvuuksina nähdään hyvä hallinto (9. sija), vientituot­teiden laatu (15.) ja ihmiset (17.).

Suomen sijoitus on pysynyt tutkimuksessa ennallaan vuodes­ta 2008, jolloin ulkoministeriö edellisen kerran osti maksullisen tutkimuksen käyttöönsä. Mai­neemme on siis kestänyt koulusurmat, poliittisen keskustelun euroalueen vakuuksista ja vienti­teollisuuden alamäen.

Vastaajien mielikuvat ovat heikoimpia kulttuurin (27.) ja turismin (27.) kaltaisissa kategori­oissa. Suomen kaupunkikulttuuria tai kulttuuriperintöä ei nähdä maailmalla erityisen kiinnostavana.

”Maakuvan syvävirta on häm­mästyttävän stabiili”, toteaa Timo Heino ulkoministeriöstä. ”Pitkällä aikavälillä maa saa sen brändin, minkä se ansaitsee. Teot ovat tärkeitä, myös verkostoituminen ja vuorovaikutus muun maailman kanssa.”

Suomen sijoitus on korkein naapurimaissa Ruotsissa ja Venä­jällä, mutta maineemme on hyvä myös Etelä-Koreassa ja Japanissa.

Hyvästä hallinnosta näyttää tulleen Suomelle koulutustakin vahvempi brändi. Suomen hallin­to tiedetään laadukkaaksi niissä­kin maissa, kuten Argentiinassa tai Turkissa, joissa Suomea ei muuten tunneta tai pidetä erityi­sen houkuttelevana.