Skip to main content

Suomi karsii edustustojaan

Suomen suurlähetystöverkoston painopiste on siirtynyt kaukomailta piirun verran Eurooppaan.

Teksti Juha Mäkinen

Grafiikka: Kauko Kyöstiö // Lähde: Ulkoasiainministeriö

Grafiikka: Kauko Kyöstiö // Lähde: Ulkoasiainministeriö

Suomen valtiolla on ulkomail­la yhteensä 71 suurlähetystöä, siis useammassa kuin joka kol­mannessa maailman maassa. Valtioiden lisäksi Suomella on edustus­toja kansainvälisissä järjestöissä kuten EU:ssa, OECD:ssa ja YK:n eri järjestöissä. Edustustoverkkoa täydentävät erilaiset suurlähetystöjä alemman tason toimipisteet, kuten konsulaatit.

Edustustoverkko painottuu Suomelle maantieteellisesti tai muiden yhteyksien vuoksi läheisimpiin maihin. Tiheimmil­lään edustustoverkko onkin Euroopas­sa. EU-maista Suomella on suurlähetystö kaikissa muissa paitsi Maltalla.

Maantieteellisesti läheisin maa, jos­sa Suomella ei ole suurlähetystöä, on Valko-Venäjä. Minskissä Suomea edus­taa Ruotsin suurlähetystön yhteydessä toimiva yhden virkamiehen yhteystoi­misto.

Asukasluvultaan suurin valtio, jossa Suomella ei ole suurlähetystöä, on Pakis­tan. Maassa oli suurlähetystö vuodesta 1989 lähtien, mutta se suljettiin vuonna 2012. Pakistanin asioita hoitaa nykyään Helsingistä käsin kiertävä Etelä-Aasian suurlähettiläs, jonka vastuulle kuuluvat myös Bhutan, Malediivit ja Sri Lanka.

Edustustoverkko kasvoi aina 2000-luvulle asti, mutta tämän vuosituhannen puolella säästökuuri on kään­tänyt kehityksen. Suomen läsnäolo maailmalla on muuttunut aavistuksen eurokeskeisemmäksi.

Lähetystöjä on suljettu kaukomailta: Zimbabwesta ja Libyasta 2002, Kuwai­tista 2003, Venezuelasta 2011, Filippii­neiltä ja Pakistanista 2012 ja Nicaragu­asta 2013. Bagdadin ja Damaskoksen suurlähetystöjen toiminta on keskeytet­ty Irakin ja Syyrian epävakaiden olojen vuoksi. Lisäksi useita konsulaatteja ja toimipisteitä on lakkautettu.

Uusia suurlähetystöjä on puolestaan avattu 2000-luvulla neljään Euroopan maahan – Kyprokselle, Slovakiaan, Sloveniaan ja Kosovoon – sekä Euroopan ulkopuolelle Afganistaniin ja Kazakstaniin. Afganistanissa Suomi keskittyy kriisinhal­lintaan ja kehitysyhteistyöhön, Kazaksta­nin lähetystöä taas on motivoinut ennen kaikkea maiden välinen kasvava kauppa.

Kaikkiaan Suomen ulkomaanedus­tustoissa työskenteli vuonna 2013 yh­teensä noin 1 650 ihmistä, joista vajaat 1 100 oli asemamaista paikallisesti pal­kattuja ja runsaat 550 Suomesta lähetet­tyjä työntekijöitä. Henkilöstöä on viime vuosina karsittu, sillä vielä viisi vuotta sitten edustustoissa työskenteli noin 1 800 henkilöä.

Ulkoministeriön virkamiessihteeri Päivi Pihlajamäki toteaa, että Suomen edustustot ovat kansainvälisesti vertail­tuna melko pieniä.

”Kahdessa kolmasosassa työskenteli vuonna 2013 enintään kaksi diplomaat­tia ja vain kymmenessä enemmän kuin viisi diplomaattia.”

Verkostoa joudutaan karsimaan jat­kossa lisää, kertoo valtiosihteeri Peter Stenlund ulkoministeriöstä.

”On aivan selvää, että joudumme vähentämään läsnäoloamme maailmal­la, myös sulkemaan suurlähetystöjä.”

EU on vuodesta 2010 lähtien ra­kentanut omaa ulkosuhdehallintoaan (EUH), jolla on oma diplomaattikuntan­sa. Stenlund toteaa, että vaikka Suomi voi hyödyntää EUH:n raportointia, ei EU:n voi olettaa hoitavan Suomen eri­tyisintressejä.