Skip to main content

Väkivallan noidankehä

Väkivallan noidankehä

Lähes kaikki, mitä Kenian hallitus tekee terrorijärjestö al-Shabaabin torjumiseksi, pelaa järjestön pussiin, sanovat asiantuntijat.

Teksti Erik Nyström

Neljä asemiestä riitti osoittamaan, kuinka kykenemätön Kenia on voi­mistuvan terroriuhkan edessä.

Kun ääri-islamistisen al-Shabaa­bin nimissä toimineet taistelijat surmasivat opiskelijoita Garissan yliopistossa Itä-Keniassa huhtikuussa, Nairobista lähetetyt erikoisjoukot olivat tunteja myöhässä.

Hyökkäys kesti lopulta 15 tuntia, siinä kuoli 148 ihmistä ja noin 200 haavoittui. Se oli tu­hoisin Keniassa tehty isku sitten al-Qaidan hyökkäyksen Yhdysvaltain Nairobin-suurlä­hetystöön vuonna 1998.

Kenialaislehdet raportoivat myöhemmin, että erikoisjoukot joutuivat odottamaan len­tokonetta, joka oli poimimassa poliisin lento­ryhmän päällikön perheenjäseniä Mombasan rantakaupungista.

Somaliassa ahtaalla oleva al-Shabaab yrit­tää painostaa Keniaa vetäytymään Somaliasta ja yllyttää kenialaisia ääri-islamisteja terrori-iskuihin kotimaassaan. Kenia on vastannut terroriuhkaan kaoottisesti, mikä saattaa pitää järjestöä elossa.

Kenia liittyi Afrikan unionin Amisom-ope­raatioon Somaliassa lokakuussa 2011 sen jäl­keen, kun al-Shabaab oli Kenian hallituksen mukaan siepannut ulkomaisia turisteja maan lomakohteissa lähellä Somalian rajaa.

Sotilaallisesti operaatio oli menestyksekäs. Se maksoi al-Shabaabille tuhansia taistelijoita ja tärkeän Kismayon satamakaupungin sekä pakotti järjestön vetäytymään maaseudulle tai kokonaan maan alle.

Al-Shabaab vastasi tuomalla sodan Ke­niaan, jossa järjestö on sittemmin yhdistetty yli sataan iskuun. Niissä on kuollut jopa 600 ihmistä. Garissan yliopistoiskun ja Westgaten kauppakeskukseen syksyllä 2013 tehdyn iskun lisäksi al-Shabaabia pidetään syyllisenä muun muassa kranaatti-iskuihin, autopommeihin ja poliisien sekä uskonnollisten johtajien murhiin.

Länsimaisessa mediassa al-Shabaabin toi­mintaa Keniassa on kutsuttu epätoivoisek­si muistutukseksi järjestön olemassaolosta. Al-Shabaabista kiitellyn kirjan julkaisseen tut­kija Stig Jarle Hansenin mukaan Kenian iskut merkitsevät järjestön strategian muutosta.

Kenian nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä al-Shabaab on vahvempi kuin koskaan aiemmin.

Norjan ympäristötieteen ja biologian yli­opistossa työskentelevä Hansen sanoo al-Sha­baabin heikentyneen kulta-ajastaan eli vuosis­ta 2009–2010. Silloin järjestöllä oli jopa 7 000 sotilasta ja hallussaan Tanskan kokoinen pala Somaliaa. Järjestö yritti rakentaa hallitsemil­leen alueille esimerkiksi sosiaalipalveluita, sa­maan tapaan kuin ääri-islamistinen Isis tekee nyt Syyriassa ja Irakissa.

Al-Shabaab kuitenkin hävisi Afrikan unio­nille perinteisen sodankäynnin saralla. Sittem­min Isisin vetovoima näyttävine propagandavideoineen on tyrehdyttänyt al-Shabaabin rekrytoinnin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hansenin mukaan jopa somalialaiset uskon­soturit valitsevat nyt Syyrian.

Tukalassa tilanteessa al-Shabaab on siirty­nyt Somaliassa sissisodankäyntiin, josta sillä on runsaasti kokemusta. Keniassa järjestö toi­mii salaisena verkostona sulautuneena maan muslimiväestöön.

»Viimeksi kuluneen kahdeksan vuoden ai­kana olen joka vuosi kuullut väitettävän, että al-Shabaab on katoamassa. Väite on kaukana totuudesta», Hansen sanoo.

»Al-Shabaab pystyy ylläpitämään toimin­taansa hyvin pienillä varoilla, ja Kenian ny­kyisessä poliittisessa ilmapiirissä järjestö on vahvempi kuin koskaan aiemmin.»

Garissan iskun jälkeen Kenian presidentti Uhuru Kenyatta myönsi, että maan kamppai­lu terrorismia vastaan on vaikeutunut, koska »raakuuksien suunnittelijat ja rahoittajat tu­levat omista yhteisöistämme».

Radikalisoitumiselle löytyy pohjaa etenkin Koillis-Keniasta läheltä Somalian rajaa, missä asuu pääasiassa etnisesti somalialaisia. Aluetta on laiminlyöty siirtomaahallinnon ajoista läh­tien. Noin 74 prosenttia alueen väestöstä elää absoluuttisessa köyhyydessä eli alle 1,25 dolla­rilla päivässä. Kenian vauraissa keskiosissa ja pääkaupungissa Nairobissa vastaava luku on 30 prosenttia.

Koillis-Kenia muistetaan myös vuoden 1984 Wagallan joukkomurhasta, jossa Kenian armeijan sotilaat tappoivat silminnäkijöiden mukaan tuhansia keniansomalialaisia näiden klaanien välisten maakiistojen lopettamiseksi. Ketään ei saatettu tapahtumista vastuuseen, ja paikallisten katkeruus valtiovaltaa vastaan elää yhä.

Tähän al-Shabaab on tarttunut propagan­dallaan. Se syyttää Kenian hallitusta musli­mien maiden miehittämisestä ja muslimien ihmisoikeuksien riistämisestä. Lisäksi järjes­töön liittyminen takaa köyhille nuorille mie­hille edes vähän tuloja.

International Crisis Group -järjestön Nai­robin-toimiston johtajan Cedric Barnesin mukaan al-Shabaab todennäköisesti rekrytoi aktiivisesti kautta maan, etenkin isoissa kau­pungeissa. Kenian 45-miljoonaisesta väestös­tä noin 11 prosenttia on muslimeita. Barnesin mukaan satoja, jopa tuhansia kenialaisia on liittynyt al-Shabaabiin.

»Uhkan kotimaisuudesta presidentti Ke­nyatta on oikeassa. Luulen silti, että Garissan iskun jälkeenkin luvassa on lisää lyhytnäköi­siä ratkaisuja uhkan torjumiseksi», Barnes sanoo.

Keniassa asuu noin 2,4 miljoonaa somali­taustaista. Yleinen käsitys on, että al-Shabaab tuli Keniaan alun perin Somaliasta pakolaisten mukana. Sen takia heidät on helppo asettaa syntipukeiksi ja rangaistaviksi.

Kenian hallitus uhkasi huhtikuussa, että se sulkee maailman suurimman pakolaisleirin Dadaabin kolmen kuukauden kuluessa. Dadaa­bissa asuu yli 330 000 Somaliasta paennutta.

Lisäksi hallitus jäädytti huhtikuussa pankkitilejä yksityishenkilöiltä, yrityksiltä ja järjestöiltä, joita se epäilee terrorismin ra­hoittamisesta. Listalle päätyi muun muassa 13 somalialaista rahanvälitystoimistoa, joiden kautta tuhannet Keniassa ja Somaliassa saavat elantonsa.

Al-Shabaabin lyhyt historia

Al-Shabaab nousi Somalian vaikutus­valtaisimmaksi sissiryhmäksi vuonna 2007.

Al-Qaida-johtaja Ayman al-Zawahiri virallisti al-Qaidan ja al-Shabaabin liittolaisuuden vuonna 2012.

Ryhmän perustajiin kuulunut Ahmed Abdi Godane kuoli Yhdysvaltojen lennokki-iskussa syyskuussa 2014. Nyt järjestöä johtaa Ahmed Umar alias Abu Ubaidah.

Järjestöllä on riveissään 3 000–5 000 taistelijaa.

Somaliassa ryhmää vastaan taistelee Afrikan unionin Amisom-operaatio, johon osallistuvat Uganda, Kenia, Burundi, Etiopia, Djibouti ja Sierra Leone.

»Oikeita kohteita taistelussa terrorismin uhkaa vastaan olisivat pakolaisten ja rahanvälittäjien sijaan kenialaiset sokerin ja puu­hiilen salakuljettajat», Barnes sanoo.

YK:n ja Interpolin mukaan 70 liikemiestä pyörittää mittavaa salakuljetusrinkiä Somalian Kismayossa ja Kenian Garissassa ja Nairobissa. Al-Shabaab nettoaa siitä jopa 50 miljoonaa eu­roa vuodessa, pääosin Somaliassa keräämiensä tietullien avulla. Maksuja kerää myös Kenian armeija.

Kenian kovan politiikan toteuttajaksi on nous­sut maan poliisi, joka tunnetaan korruptiosta ja väkivaltaisista otteistaan.

Lähes puolet kaikista Keniassa maksetuista lahjuksista menee poliisien taskuihin, arvioi korruptiota kartoittava Transparency Inter­national. Stig Jarle Hansenin mukaan al-Sha­baab voi ostaa poliisilta esimerkiksi kulkulupia ja viisumeita, minkä vuoksi Kenian ja Somalian välinen raja vuotaa kuin seula.

Ongelma on saanut Lamun maakunnan ku­vernöörin Issa Timamyn ehdottamaan, että Kenia rakentaisi muurin 682 kilometriä pitkäl­le Somalian-vastaiselle rajalleen.

»Muurista ei ole mitään hyötyä niin kauan kuin kenialaiset sitä vartioivat», Hansen sanoo.

Nairobin Pikku-Mogadishuna tunnettu Eastleigh’n kaupunginosa on kuin pienoismalli valtion suhteesta Kenian somalitaustai­siin. Vilkkaasta liike-elämästään tunnetulla alueella on viime vuosina tehty useita terro­ri-iskuja, ja se on Keniassa leimattu terroris­tipesäkkeeksi.

Viime vuoden huhtikuussa hallitus määrä­si Eastleigh’in tähän asti suurimman ratsian, johon osallistui yli 6 000 poliisia – enemmän kuin Kenialla on sotilaita Somaliassa. Ratsi­an tavoitteena oli terroristien paikantaminen, pakolaisten palauttaminen pakolaisleireille ja paperittomien häätäminen maasta.

Vastaavissa tehoiskuissa on Keniassa pidä­tetty tuhansia somalitaustaisia ilman syyttei­tä. Lisäksi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch syyttää Kenian poliisia somalialaisiin kohdistuneista ryöstöistä, raiskauksista, kidutuksista ja pahoinpitelyistä. Moni maksaa po­liisille lahjuksia saadakseen olla rauhassa.

»Kenia on ollut erittäin huono käyttämään pehmeitä keinoja. Kaikki tämä pelaa al-Sha­baabin pussiin», Hansen sanoo.

Räikeimmät syytökset poliisia kohtaan kos­kevat laittomia tappokäskyjä. Joulukuussa 2014 uutiskanava Al Jazeera kertoi Kenian poliisin terrorisminvastaisen yksikön operaatioista, joissa on viime vuosina kuollut lähes 500 terro­rismiepäiltyä eri puolilla maata. Harvinaisissa haastatteluissa nimettömät upseerit kertoivat saaneensa tappokäskyt hallitukselta.

Cedric Barnesin mukaan kovakouraiset ope­raatiotvahvistavat vähemmistön ennakkoluuloja siitä, että Kenian hallitus syrjii mus­limeja, ja vaikeuttavat samalla tiedustelua uusien iskujen varalta.

»Iskuja voitaisiin estää tekemällä yhteistyö­tä niiden ihmisten kanssa, joita nyt rangais­taan», Barnes sanoo.

Kenia elää nyt uusien terrori-iskujen pelos­sa. Kun al-Shabaab iski Westgateen, kohteena oli vaurauden symboli, Nairobin hohdokkain kauppakeskus. Isku Garissan yliopistoon oli suunnattu koko kansaa vastaan: kenialaiseen unelmaan koulutuksesta. Barnesin mukaan jokainen kenialainen taksikuskista yritysjoh­tajaan unelmoi lastensa lähettämisestä yli­opistoon.

»Al-Shabaab osoitti hallitukselle, että se pystyy Keniassa käytännössä mihin tahansa», Barnes sanoo.

Hansen arvioi, että oppilaitokset saattavat olla iskujen kohteina vastedeskin. Runsas viik­ko Garissan iskun jälkeen kaksi al-Shabaabin pommia tappoi kymmenen ihmistä opetusmi­nisteriön edustalla Somalian Mogadishussa, minkä jälkeen asemiehet hyökkäsivät raken­nukseen.

Al-Shabaabin tuhoisimmat isku

11.heinäkuuta 2010. Al-Shabaab hyökkää ensimmäistä kertaa Soma­lian ulkopuolella, kun kaksi itsemurhapommittajaa iskee Ugandan pääkaupungissa Kampalassa. 74 ihmistä kuolee ja 70 haavoit­tuu. Al-Shabaab ilmoittaa isku­jen syyksi sen, että Uganda on mukana YK:n valtuuttamassa Somalian rauhan­turvaoperaatiossa.

21.–24. syyskuuta 2013. Al-Shabaabin asemiehet hyökkäävät Nairobin Westgate-kauppakeskukseen. 67 ihmistä kuolee ja 175 haavoittuu hyökkäyksessä, joka kestää useita päiviä.

Terrori-iskun tutkimuksissa Kenian viranomaiset esittävät ristiriitaisia tietoja siitä, kuinka monta terroristia iskussa oli mukana, ja siitä, pääsivät­kö terroristit pakenemaan ostoskeskuksesta vai eivät.

2.huhtikuuta 2015. Neljä asemiestä aloittaa ammuskelun Garissan yliopis­tossa Itä-Keniassa. Terroristit ottavat 700 ihmistä panttivangeiksi ja erotte­levat silminnäkijöiden mukaan mus­limit kristityistä. 148 ihmistä kuolee ja noin 200 haavoittuu. Lopulta terroris­tit surmaavat itsensä.

Lähteet: Council of Foreign Relations, CNN, BBC

Kenian vetäytyminen Amisom-operaa­tiosta ei ole Hansenin mukaan ratkaisu, sillä al-Shabaab täyttäisi nopeasti joukkojen jättä­män tyhjiön Somaliassa. Tämä vahvistaisi jär­jestöä myös Keniassa. Toisaalta al-Shabaabin Kenian-osasto on jo nyt itsenäinen suhteessa Somalian järjestöön, eli ratkaisuja on etsittävä erikseen.

Radikalisaatiota saattaa lieventää Kenian vuonna 2010 uudistettu perustuslaki, joka on siirtänyt päätösvaltaa valtion tasolta paikallis­hallinnoille. Somalienemmistöisissä maakun­nissa vallansiirto voi parhaimmillaan purkaa keskusvallan ja asukkaiden välisiä jännitteitä.

Tärkeää on myös poliisivoimien uudistami­nen. Garissan isku oli Westgaten iskun jälkeen toinen kerta, kun neljä alkeellisesti aseistau­tunutta miestä veti Kenian eliittijoukkoja pi­temmän korren.

»Joulukuussa hallitus vihdoin vaihtoi sisä­ministerinsä ja poliisin ylijohtajan, joten toivoa on», Hansen sanoo.

Kenian kaoottisen terrorisminvastaisen toi­minnan takia on kuitenkin todennäköistä, että iskuja tulee lisää, Hansen arvioi.

»Huomion on kohdistuttava erityisesti raja-alueille, mutta en usko, että olemme nähneet al-Shabaabia viimeistä kertaa Nairo­bissa.»

Kirjoittaja on sotaan ja konflikteihin erikoistunut toimittaja.