Siirry sisältöön

Valmiina tappamaan Isisin puolesta

Teksti Yrjö Lautela

Lamya Kaddor: Zum Töten bereit. Warum deutsche Jugendliche in den Dschihad ziehen. Piper Verlag 2015, 256 s.

Lamya Kaddor: Zum Töten bereit. Warum deutsche Jugendliche in den Dschihad ziehen. Piper Verlag 2015, 256 s.

Mitä vähemmän nuori mus­limi tuntee islaminuskon sisältöä, sitä todennäköisemmin hän antaa jonkun ulkopuolisen määritellä paikkansa uskonnon sisällä.

Tämä on Lamya Kaddorin kirjan perusteesi. Syyrialaisille vanhemmille Saksassa syn­tynyt tytär on islaminuskon opetuksen pioneereja synnyin­maassaan.

Kaddor järkyttyi kuulles­saan, että viisi hänen entistä oppilastaan oli lähtenyt Sak­sasta Syyriaan raaoista otteis­taan tunnetun Isis-terroristi­järjestön riveihin. Neljä viidestä palasi pian takaisin illuusionsa menettäneinä: Syyriassa rin­tamajako ei ollut niin musta­valkoinen kuin värvääjät oli­vat väittäneet, vaan muslimit tappoivat muslimeja.

Kaddorin mukaan nuorten kiinnostuksessa Isisin toimin­taan on nuorisokapinoinnin aineksia. Monet nuoret musli­mit katsovat, että heillä ei ole mahdollisuuksia yhteiskun­nalliseen nousuun, ja pitävät itseään uskonnollisina, vaikka käytännössä islam ei heidän arkipäivässään juuri tunnu.

Jyrkän linjan salafistisen liikkeen edustajien on helppo soluttautua tähän löyhästi isla­minuskoisten nuorten jouk­koon, joille uskonnon varsinai­nen sisältö on vieras. Salafistit tarjoavat nuorille kunnioitusta ja yhteisöllisyyttä, ja yhteisöl­lisyyden muodostajana kovan linjan uskontulkintojen merki­tys korostuu.

Kantasaksalaiset eivät läheskään aina hyväksy edes kolmannen polven maahan­muuttajia saksalaisiksi, ja toi­saalta vanhempien kotimaa tuntuu nuorille jo vieraalta. Niinpä he alkavat tuntea itsen­sä ensi sijassa muslimeiksi ja viehtyvät uskonnollisiin ääri­tulkintoihin.

Toisaalta muslimien kärsi­mykset maailmalla ovat vai­kuttaneet salafismin nousuun Saksassa jopa enemmän kuin kotimaiset jännitteet, Kaddor kirjoittaa. Hänen mukaansa saksalaisen salafismin juuret ovat Bosnian sodassa 1990-lu­vulla. Muslimeja vainottiin, ja sotaan osallistui islamisti­taistelijoita, joista osa pakeni Saksaan.

Kaddor kaipaa muslimien sisäistä keskustelua uskon­nosta ja sen suuntauksista. Keskustelua vauhdittaakseen Kaddor perusti Saksaan vuon­na 2010 Liberaalin islamilaisen liiton. Liiton kanta, jonka mu­kaan homoseksuaalisuus ei ole ristiriidassa uskonnon kanssa, kauhistutti konservatiiveja. Kaddoria syytettiin uskonnon vesittämisestä, ja vihapostissa häntä kehotettiin panemaan huivin päähänsä ennen kuin alkaa puhua islamista.

Saksan muslimeista vain noin viidennes kuuluu uskon­nollisiin yhdistyksiin tai seura­kuntiin. Ne edustavat yleensä konservatiivista suuntausta. Kaddor uskoo liberaalin linjan vahvistuvan aikaa myöten, mutta pitää naiivina uskoa sii­hen, että liberaalin linjan avulla salafismi ja muut äkkijyrkät suuntaukset voitaisiin karsia maailmasta kokonaan.

Kaddor vaatii muslimeja itse asettamaan rajat fanaatikoille. Hänen mielestään salafismi ja islamin vihaaminen ovat saman kolikon kaksi puolta.

 

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.