Skip to main content

Afrikka vahvistuu koodaamalla

Afrikka vahvistuu koodaamalla

Afrikan yhteiskunnallisia ongelmia voidaan ratkaista ohjelmoinnin avulla, sanoo koodikoulu Audaxin johtaja Emeka Onyenwe.

Teksti Elisabeth Wide

Neljäkymmentä oppilasta keskittyy tietokoneen ruutuihin koodikoulu Audaxin tiloissa Nigerian Lagosissa. Meneillään on Afrikan koodiviikko, African Code Week, hanke nuorten ohjelmointitaitojen edistämiseksi.

Tapahtuma järjestettiin viime vuoden lokakuussa 17:ssä Afrikan maassa, ja tapahtumaa rahoitti muun muassa Google. Osallistujat olivat eritaustaisia nuoria, joiden oli määrä saada käsitys siitä, mitä ohjelmointi tarkoittaa.

»Meidän afrikkalaisten pitää hyödyntää talouskasvua ja ratkaista itse omat ongelmamme. Koodaaminen on yksi keinoista saavuttaa nämä tavoitteet», sanoo Audaxin liiketoiminnasta vastaava johtaja Emeka Onyenwe.

Nuorisotyöttömyys on yksi Nigerian ajankohtaisimmista ongelmista. Onyenwe uskoo, että niillä nuorilla, jotka osaavat ohjelmoida, on hyvät mahdollisuudet työllistyä.

»Tapahtuman aikana opetamme nuorille Scratchia, helppokäyttöistä ohjelmaa, joka antaa käyttäjille käsityksen ohjelmoinnin ideasta. Jos nuoret innostuvat ohjelmoinnista, voimme seuraavaksi opettaa heille ohjelmointikieliä, kuten HTML:ää, CSS:ää tai Java Scriptiä», Onyenwe selittää.

Onyenwen mukaan ohjelmointia pitää opettaa myös siksi, että Nigerian talous tarvitsee nykyistä enemmän osaavaa työvoimaa.

»Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Aasiassa koodataan jatkuvasti uusia ohjelmia ja tuotteita. Tähän mekin pyrimme.»

Teknologiaan erikoistuneita yrityksiä perustetaan nyt huimaa vauhtia erityisesti Afrikan suurten talouksien metropolialueilla, Lagosin lisäksi esimerkiksi Kenian Nairobissa. Kaupunkeja yhdistää nuori, suhteellisen varakas, koulutettu ja teknologiasta innostunut väestö. Lisäksi kummankin maan hallitus suhtautuu teknologiseen kehitykseen myönteisesti.

Nigerian talous on kasvanut keskimäärin seitsemän prosenttia vuodessa kymmenen viime vuoden aikana. Kasvusta voi kuitenkin paljolti kiittää öljyn vientiä ja öljyn suhteellisen korkeaa hintaa. Viime vuoden verrattain maltillinen viiden prosentin kasvulukema johtui ennen kaikkea öljyn hinnan laskusta sekä globaalista taloustilanteesta.

Nigerian hallitus on ilmoittanut panostavansa tieto- ja viestintätekniikkaan vähentääkseen maan taloudellista riippuvuutta öljystä. Nigerian valtion tilastokeskuksen mukaan ala on tähän mennessä luonut noin 1,3 miljoonaa työpaikkaa ja kasvaa nopeammin kuin muut alat. Hallitus aikoo lisätä kasvua haalimalla tieto- ja viestintätekniikkaan lisää yksityistä rahoitusta.

Langattomia yhteyksiä

Mobiilipalvelujen käyttö kasvaa nopeasti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa ne muodostavat kuusi prosenttia alueellisesta bruttokansantuotteesta.

Nigeriassa ja monessa muussa Afrikan maassa mobiiliyhteys on kiinteää laajakaistayhteyttä halvempi, koska Afrikan ympärille vedettyjä vedenalaisia verkkokaapeleita on vain muutama.

Nigeriassa on avattu myös 4G-mobiiliverkko, mutta kallis palvelu on toistaiseksi saatavilla vain Lagosissa.

Nigeriassa etenkin ulkomailla opiskelleet ja työskennelleet paluumuuttajat ovat perustaneet informaatioteknologia-alan yrityksiä. Onyenwe on opiskellut graafista suunnittelua Yhdysvalloissa ja teknologiaa sekä yrittäjyyttä Englannissa. Nigeriaan hän palasi vuonna 2012. Sen jälkeen hän on ollut mukana perustamassa Audaxia, joka on erikoistunut ohjelmistonkehitykseen ja koulutusteknologiaan.

»Yrityksen alkutaipaleella halusimme palkata ohjelmistonkehittäjiä ja koodaajia, mutta huomasimme nopeasti, että osaavia henkilöitä on vaikea löytää. Tämän takia päätimme alkaa opettaa nuorille ohjelmointia», Onyenwe sanoo.

Audax aloitti järjestämällä maksullisia koulutuksia vuonna 2013. Sittemmin yrittäjät ovat pyrkineet tekemään yhteistyötä julkisten koulujen ja kansalaisjärjestöjen kanssa, jotta koulutuksista voitaisiin tehdä nuorille maksuttomia. Koulutukset vaihtelevat tietokoneiden perusteista vaativiin koodauskursseihin.

Koska osaavien ohjelmoijien kysyntä ylittää Nigeriassa tarjonnan, yksi Audaxin tavoitteista on, että koodauksesta tulisi osa Nigerian kansallista opetussuunnitelmaa. Nykyisellään toimeliaat nigerialaiset nuoret opettelevat koodaamaan omatoimisesti.

Onyenwe on itse kehittänyt maksuttoman Find-A-Med-sovelluksen, joka opastaa käyttäjää löytämään itseään lähimpänä sijaitsevan sairaalan tai apteekin Lagosissa, jonka kartoitus on puutteellinen. Sovellusta on ladattu yli 5 000 kertaa. Samankaltaista ongelmanratkaisua koodauksen avulla Onyenwe haluaisi nähdä Nigeriassa lisää.

»Kun lapset oppivat koodaamaan, he oppivat myös kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisutaitoja ja luovaa ajattelua. Juuri tätä Nigeria tarvitsee», Onyenwe sanoo.

»Olen varma siitä, että koodauksesta tulee yksi tulevaisuuden tärkeimmistä kielistä. Myös afrikkalaisten tulisi osallistua sen kehittämiseen.»

 

Kirjoittaja on sosiologi.