Skip to main content

Kalifi & Kuningas

Kalifi & Kuningas

Isisin jihadistit ja Saudi-Arabian valtio vaalivat yhteistä perintöä, mutta ovat myös toistensa vihollisia.

Teksti Liisa Liimatainen

Kuvat Antti Valta

Saudi-Arabian kuningaskunta ja Islamilainen valtio Isis ovat syntyneet samasta kulttuuriperinnöstä, sunni-islamin wahhabilaisesta versiosta. Saudi-Arabian ensimmäinen valtio (1744–1818) edusti alkuperäistä wahhabismia ja on innoittanut Isistä.

Alkuaikojen wahhabilaiset eivät hyväksyneet muiden sunnikoulukuntien näkemyksiä ja pakottivat nämä noudattamaan oikeana pitämäänsä islamin tulkintaa. Šiiamuslimit olivat ensimmäisen wahhabilaisen valtion mielestä vääräuskoisia, ja siksi oikean islamin edustajilla oli oikeus surmata heidät. Isisin suhtautuminen islamin moninaisuuteen ja erityisesti šiiamuslimeihin on samanlainen.

Toisaalta Lähi-idän politiikan kaksi vahvaa vaikuttajaa ovat erilaisia ja toistensa vihollisia. Isis ei liitä wahhabismia al-Saudien dynastian valtaan, kun taas al-Saudin dynastia ei ole koskaan ollut kiinnostunut kalifaatista. Marraskuusta 2014 lähtien Isis on tehnyt Saudi-Arabiaan noin 20 iskua ja luonut sinne kolme hallinnollista aluetta, jotka ovat tosin olemassa vain paperilla.

Isisin yhtenä tavoitteena on päästä käsiksi kuningaskunnan öljyvaroihin. Toisaalta islamin syntyyn liittyvät Mekka ja Medina ovat symbolisesti niin tärkeitä, että Isis on asettanut tavoitteeksi koko Arabian niemimaan valtauksen. Tämä asettaa Isisin suoraan vastakkain Saudi-Arabiaa hallitsevan kuningashuoneen kanssa.

Lisäksi Saudi-Arabia ja Isis kilpailevat siitä, kuka kantaa alkuperäisen wahhabismin perintöä eteenpäin.

Isisin syntyä on selitetty monin tavoin. Järjestöä pidetään al-Qaidan perillisenä. Se on syntynyt niiden Irakin tiedustelu-upseerien työn tuloksena, jotka jäivät Saddam Husseinin kukistuttua ilman valtaa ja leipää mutta kohtasivat vankilassa Isisin nykyisen johtajan Abu Bakr al-Baghdadin.

Propagandassaan Isis on viime aikoina esittänyt itsensä Saudi-Arabian syntyhistoriaan kuuluvan wahhabismin uutena ilmentymänä. Jihadistijärjestö esittelee itsensä autenttisena salafismin piiriin kuuluvan islamintulkinnan edustajana.

Siinä missä al-Qaidan johtajalle Osama bin Ladenille tuhottavan vihollisen eli käärmeen pää oli Yhdysvallat, Abu Bakr al-Baghdadille käärmeen pää on Saudi-Arabia. Tämän näkemyksen vuoksi Isisin toiminnan keskipiste pysyy Lähi-idässä, vaikka järjestö on tehnyt iskuja myös Euroopassa.

Saudi-Arabialla ei ole perustuslakia, parlamenttia eikä edes kirjoitettuja lakeja.

Nykyisen Saudi-Arabian poliittinen rakenne puolestaan periytyy valtion syntyhistorian kaksijakoisuudesta. Wahhabismin idean loi uskonnollinen oppinut Mohammad ibn Abd al-Wahhab, joka liittoutui vuonna 1744 kyläpäällikkö Mohammad al-Saudin kanssa. Miehet aloittivat yhdessä pyhän sodan Arabian niemimaan valloittamiseksi.

Wahhabiarmeija hyökkäsi vuonna 1802 Irakin Šiiojen pyhään kaupunkiin Karbalaan, tuhosi kuuluisan moskeijan ja surmasi noin 2 000 ihmistä. Hyökkäysretken johtaja, Mohammad al-Saudin pojanpoika kirjoitti Ottomaanien imperiumin Irakin kuvernöörille Koraania lainaten:

»Te kerrotte meidän miehittäneen Karbalan, teurastaneen sen ihmiset ja ottaneen haltuun heidän omaisuutensa, mutta me kiitämme tästä Jumalaa. Emme pyydä anteeksi vaan sanomme: ’Samanlaiset katastrofit odottavat vääräuskoisia.’» (Koraani 47:10.)

Myöhemmin saudivaltio kuitenkin menetti alkuperäisen luonteensa, kun jo valtionpäämiehenä itseään pitänyt tuleva kuningas Ibn Saud ryhtyi 1920-luvun lopulla sotaan omia beduiinitaistelijoitaan, ikhwaneja vastaan.

Beduiinitaistelijat olivat perinteisen wahhabismin kannattajia. Heidän mielestään Ibn Saud oli petturi, koska hän ei halunnut enää vallata uusia alueita, kurittaa šiiamuslimeja Persianlahden rannikolla eikä oikaista väärälle tielle eksyneitä sunneja. Lopulta Ibn Saud murskasi ikhwanit brittien tuella.

Näistä syistä Saudi-Arabian kuningaskunta on Isisin näkökulmasta epäonnistunut islamilainen valtio.

Historiallisesti Saudi-Arabian kuninkaallisella perheellä on politiikan monopoli, kun taas uskonnollisella johdolla on uskonnon monopoli. Käytännössä uskonnolliset johtajat laillistavat kuningashuoneen vallan wahhabismin perinnön avulla. Saudi-Arabialla ei ole perustuslakia, parlamenttia eikä edes kirjoitettuja lakeja.

Maan uskonnollisella johdolla on oikeus valvoa oikeuslaitosta ja koulujärjestelmää sekä valta päättää saudien käyttäytymisestä, sillä uskonnollinen poliisi valvoo tapoja ja moraalia. Uskonnolliset johtajat huolehtivat myös siitä, että kansan tietämätön osa pysyy uskollisena maata hallitsevalle kuningashuoneelle. Siksi al-Saudin dynastia on suhtautunut aina kunnioittavasti maan uskonnolliseen johtoon.

Toisaalta uskonnolliset johtajat ovat monissa asioissa joutuneet vastakkain kuningashuoneen kanssa. Esimerkiksi al-Qaidan New Yorkin terrori-iskujen jälkeen vuonna 2001 tuleva kuningas Abdullah varoitti maan uskonoppineita tukemasta äärinäkemyksiä. Saudi-Arabian uskonnolliset johtajat ovat puolestaan tuominneet maan ensimmäisen sekayliopiston, jossa naiset voivat opiskella miesten kanssa samoissa tiloissa jopa ilman hijabia.

Tammikuussa 2015 valtaan noussut nykyinen kuningas Salman bin Abdulaziz al-Saud on kuvaillut Saudi-Arabiaa puhtaimpana islamilaisen valtiona. Kuningas sanoi vuonna 2011 pitämässään puheessa, että Saudi-Arabian valtio on muokattu 1700-luvulla alkunsa saaneen ensimmäisen Saudi-Arabian valtion mallin mukaan.

Yhteisestä kulttuuriperinnöstä huolimatta Saudi-Arabian kuningaskunta ja Isis ovat vihollisia. Marraskuussa 2014 Isis ilmoitti, että Saudi-Arabia on yksi sen lääneistä, jonka se haluaa saada haltuunsa. Isisin johtaja Abu Bakr al-Baghdadi antoi saudeille tehtäväksi luoda Saudi-Arabiaan oikeaoppinen islamilainen valtio.

Isis on tehnyt lukuisia hyökkäyksiä šiiamoskeijoihin Saudi-Arabian Itäisessä maakunnassa, jossa asuu enemmistö maan šiiaväestöstä, mutta myös etelässä, jossa asuu šiioihin kuuluvia ismailiitteja.

Isis perustelee šiia-vihaansa Saudi-Arabian uskonnollisten johtajien kannanotoilla. Esimerkiksi kovan linjan uskonoppinut Abdullah ibn Jibreen on kuvannut šiioja epäjumalien palvelijoiksi ja jumalan kieltäjiksi, jotka ansaitsevat siksi kuoleman. Lisäksi Isis ja Saudi-Arabian uskonnollinen johto sekä osa poliittisestakin johdosta katsovat, että šiiat edustavat Irania, joka on nousemassa alueelliseksi mahdiksi Lähi-idässä. Iranin valmentamat vapaaehtoisjoukot taistelevat Irakissa ja Syyriassa Isisiä vastaan.

2000-luvun alussa terroristijärjestö al-Qaidan pääideologit olivat saudeja. Myös nykyisin monet jihadismia tukevat islaminoppineet ovat Saudi-Arabian oppilaitosten ja yliopistojen kouluttamia miehiä, joilla on saattanut olla julkinen virka islamin opetukseen erikoistuneissa yliopistoissa. He ovat antaneet jihadistiselle liikkeelle opillisen perustelun.

Uutta on, että Saudi-Arabiassa on nyt hyväksyttävää arvostella uskonnollista johtoa julkisesti.

Saudi-Arabian vankiloista vuotaneiden tietojen mukaan vankilassa olevat islaminoppineet ovat nyt jakautuneet al-Qaidan ja Isisin tukijoihin. Al-Qaidan tukijat arvostelevat Isisin pyrkimystä luoda oma valtio. Tämän kannan puolustajat ovat paremminkin Saudi-Arabian perinteisellä wahhabilaisella kannalla, jonka mukaan uskonnollisten piirien ei pidä sotkeutua politiikkaan. Se on kuningashuoneen asia.

Isis näyttää kuitenkin vahvistuvan, sillä eräät entiset al-Qaidan ideologit ovat siirtyneet vankiloista saatujen tietojen mukaan tukemaan Isistä.

Elokuussa 2015 Isis sai suuren propagandavoiton, kun jihadistijohtaja Nasir al-Fahdin käsin kirjoitettu julistus onnistuttiin kuljettamaan ulos vankilasta. Siinä tunnettu teologian professori kutsui kaikkia jihadisteja liittymään Isisin riveihin. Myös Isis-johtaja al-Baghdadi on vakuuttanut, ettei kalifaatti unohda kannattajiaan Saudi-Arabian vankiloissa.

Isisin offensiivi Saudi-Arabiassa näyttää hidastuneen viime vuoden lopulta alkaen. Isisin toimintaa on jarruttanut viranomaisten terrorismin vastainen toiminta, joka on vienyt vankilaan yli 400 jihadistia.

Saudiarabialaisilta jihadisteilta puuttuu nyt myös karismaattisia johtajia, minkä lisäksi he toimivat mieluummin ulkomailla. Saudi-Arabia on ollut suurimpia jihadistien tuottajia aina Afganistanin sodasta lähtien, mutta saudijihadisteilla näyttää olevan vaikeuksia iskeä omaa maataan vastaan. Yksi syy tähän voi olla Saudi-Arabian wahhabilainen luonne.

Isis kuitenkin jatkanee toimintaansa Saudi-Arabiassa, katsoo esimerkiksi tutkija Cole Bunzel, joka analysoi Isisin ja Saudi-Arabian kuningaskunnan välistä taistelua. Islamin ja wahhabismin synnyttänyt maa on Isisille ideologisesti tärkeä kohde.

Toisaalta saudiväestö näyttäisi olevan kääntymässä äärinäkemyksiä vastaan. Äärinäkemysten edustajia on annettu ilmi, ja omien poikiensa aikeista huolestuneet vanhemmat saattavat kertoa poliisille epäilyistään. Al-Qaidan terrorismin vuosina näin tapahtui harvemmin, sillä suuri osa saudeista hyväksyi terroristien iskut.

Saudi-Arabian edellinen kuningas Abdullah torui vuonna 2014 maansa uskonnollista johtoa, kun se vaikeni vakavan jihadismin uhan edessä. Sen jälkeen keskustelu maan virallisen islamintulkinnan luonteesta on laajentunut.

Esimerkiksi saudiarabialainen perimätiedon professori Hatim al-Awni Mekan Umm al-Quran yliopistosta katsoo, että Saudi-Arabian uskonnollinen johto erottuu Isisistä vain siinä, että se on poliittisesti lojaali kuningashuoneelle. Professorin mukaan uskonnollisen johdon ajattelu on kuitenkin samanlaista kuin Isisin.

Islaminoppinut Al-Awni ja maan liberaalit eivät kuitenkaan halua haudata wahhabismia, vaan uudistaa sitä. Syynä lienee se, että wahhabismista luopuminen olisi äärimmäisen vaikeaa.

Maan uskonnolliset johtajat ovat torjuneet uudistusmieliset ajatukset eivätkä aio vastustaa Isisin etenemistä wahhabismia uudistamalla. Uutta on kuitenkin se, että Saudi-Arabiassa on nyt hyväksyttävää arvostella uskonnollista johtoa julkisesti: esimerkiksi Al-Awni ei ole menettänyt professorin virkaansa.

Pitkällä aikavälillä Saudi-Arabialla on kuitenkin syytä huoleen, koska sen vankiloissa istuu tuhansia Raqqan kalifille uskollisuutta vannovia jihadisteja. Nykyinen poliittinen johto tyytyy teloittamaan jihadisteja ja yrittää pelastaa Saudi-Arabian talouden vararikolta, mutta ei kehota saudeja arvioimaan uudelleen omaa uskonnollista perintöään.

Monien kriittisesti omaa maataan arvioivien saudien mielestä Saudi-Arabiaa uhkaa väkivaltainen kaaos, koska kansalta puuttuvat mahdollisuudet osallistua maan hallintaan. Jos historiallinen side kuningashuoneen ja uskonnollisen johdon välillä löyhtyy, jihadistit voivat vahvistaa asemaansa wahhabilaisen liikkeen perinnön suojelijana.

Juuri siksi al-Awnin tapaiset islaminoppineet toisinajattelijat haluavat kehittää vähemmän aggressiivista wahhabismia. Tämä näyttää olevan ainoa mahdollinen uudistus, mutta se etenee hitaasti.

 

Kirjoittaja on toimittaja ja tietokirjailija.