Talousopit uusiksi

Nykyinen talouspolitiikka ei ole ekologisesti eikä ihmisten hyvinvoinnin kannalta kestävää. Siksi meidän on pakko laajentaa talouden käsitettä, toteaa Aalto-yliopiston kestävän talouden tutkija Maria Joutsenvirta. Hän kirjoitti työryhmän kanssa kirjan vaihtoehtoisesta taloudesta.

Kirjoittajien mukaan ratkaisua hyvinvoinnin turvaamiseen pitäisi etsiä kasvuun tarrautumisen sijasta ekologisesti kestävästä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesta talousjärjestyksestä.

Millainen uuden talousjärjestyksen tulisi olla?

Talouskasvulla on vahva yhteys ympäristöongelmiin, ja tietyn aineellisen elintason jälkeen ihmisten hyvinvointi on ennen kaikkea sosiaalista ja psykologista. Hyvinvointia ei ole enää järkevää alistaa talouskasvun tavoittelulle.

Meidän pitää pikemminkin irrottautua kasvuriippuvuudesta. Tämä on järkevää myös siksi, että yhä useampien talousasiantuntijoiden mukaan Suomen kaltaiset pitkälle kehittyneet maat ovat astuneet hitaan kasvun tai jopa nollakasvun aikakaudelle.

Kestävä talous on sellainen, joka tuottaa kaikille hyvinvointia maapallon ekologisen kantokyvyn rajoissa ja jossa taloudella on vain välineellinen tehtävä. Talous ei ole vain rahataloutta, vaan siihen kuuluu myös kodeissa, naapurustoissa ja vaikka ruokaosuuskunnissa tehty palkaton työ.

Tarkoittaako kasvun pysähtyminen palkkatyön vähenemistä, kun yritykset edelleen etsivät tehokkaampia tapoja tehdä bisnestä?

Ei. Työttömyyttä lisää kasvuun pakotettu talous. Kun talous ei kasva enää kuten ennen, kasvua pyritään puristamaan ulos työn tuottavuutta parantamalla. Tuottavuuden pakonomainen tavoittelu johtaa työttömyyteen ja epävarmoihin työpaikkoihin, koska sama tuotos pyritään tuottamaan yhä vähemmällä ihmistyövoimalla.

Kirjoitatte, että kasvulukko voitaisiin avata määrittelemällä työ ja tuottavuus uudelleen. Miten?

Kokonaistaloudellisesti ei ole järkevää, että osa ihmisistä tekee palkkatöitä jaksamisen äärirajoilla ja osa on työttömänä. Järkevää olisi jakaa työtä niin, että helpotettaisiin osa-aikatyön tekemistä. Osa-aikatyön pitää kuitenkin perustua vapaaehtoisuuteen.

Iso osa jälkiteollista taloutta on ihmisiä työllistävää palvelutaloutta, jonka hyvä laatu on kiinni siitä, onko ihmisillä riittävästi aikaa toisilleen. Esimerkiksi terveydenhuollossa, koulutuksessa ja kulttuurialalla ei ole järkevää tavoitella mahdollisimman suurta työn tuottavuutta.

Vähenevätkö myös verotulot, jos talous ei kasva? Miten julkiset palvelut järjestetään uudessa taloudessa?

Monien on järkevää vähentää palkkatyön osuutta kotitaloudessaan, mutta kansantaloudessa tämä ei vähentäisi palkkatyön määrää vaan jakaisi palkkatyötä aiempaa tasaisemmin ihmisten kesken. Jos palkkatyötä jaetaan, julkisen talouden tasapaino paranee.

Verotuloja voidaan saada lisää ympäristöveroista ja nykyistä jyrkemmästä verotuksen progressiosta. Palveluiden tuottajina voidaan käyttää yhteiskunnallisia yrityksiä ja muita yhteisötalouden toimijoita, joiden toiminta perustuu paikallisiin tarpeisiin.

Onko lännen uudistuksilla merkitystä ympäristön kannalta, kun nousevat taloudet kasvavat edelleen?

Lähes kaikissa maissa rikkain väestönosa tavoittelee unelmaa aineellisesti yltäkylläisestä elämästä. Siksi olisi asetettava rajat esimerkiksi enimmäistuloille ja kulutukselle sekä kiellettävä resurssien tuhlailu laeilla.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Maria Joutsenvirta, Tuuli Hirvilammi, Marko Ulvila ja Kristoffer Wilén: Talous kasvun jälkeen. Gaudeamus 2016, 311 s.