Skip to main content

Tasa-arvon asialla

Teksti Anna Kronlund

Valerie M. Hudson & Patricia Leidl: The Hillary Doctrine. Sex & American Foreign Policy. Columbia University Press 2015, 456 s.

Valerie M. Hudson & Patricia Leidl: The Hillary Doctrine. Sex & American Foreign Policy. Columbia University Press 2015, 456 s.

Yhdysvaltain presidentiksi pyrkivän Hillary Clintonin mukaan naisten tasa-arvoinen asema ei ole vain moraalinen, humanitaarinen tai oikeudenmukaisuuskysymys. Se on erityisesti turvallisuuteen ja rauhaan liittyvä kysymys. Tähän viittaa Valerie Hudsonin ja Patricia Leidlin viime vuonna ilmestyneen kirjan otsikko.

Ulkoministeriaikanaan Clinton nosti naisten oikeuksien edistämisen yhdeksi prioriteetikseen. Hänen mukaansa tyttöjen mahdollisuus koulutukseen, naisiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen ja tasa-arvoisten taloudellisten mahdollisuuksien tukeminen rakentavat oikeudenmukaista ja turvallista globaalia yhteisöä.

Kirja käsittelee Clintonin ajattelun lisäksi kysymystä siitä, onko sukupuolella ja naisten oikeuksilla väliä Yhdysvaltain ulkopolitiikassa. Tätä tarkastellaan muun muassa Yhdysvaltain lainsäädännöllisten aloitteiden, kehitysavun, erilaisten politiikka-ohjelmien ja institutionaalisten ratkaisujen valossa.

Clintonin ulkoministerikaudella ministeriön osaksi perustettiin toimisto, jonka oli määrä edistää naisten asemaa globaalisti. Lisäksi naisten asemaa pyrittiin parantamaan esimerkiksi naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskeneella kansallisella politiikkaohjelmalla.

Samaan aikaan Yhdysvallat ei ole kuitenkaan ratifioinut kansainvälisiä naisten asemaa ja tasa-arvoa koskevia sopimuksia, kuten kaikkinaista syrjinnän poistamista koskevaa sopimusta (Convention of the Elimination of All Forms of Discrimination against Women, CEDAW). Kongressi ei ole myöskään hyväksynyt lakialoitetta naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi – vaikka aloitteella on kannatusta läpi puoluekentän.

Naisten oikeuksia on käytetty myös perustelemaan väkivaltaisia ulkopoliittisia ratkaisuja. Esimerkiksi George W. Bushin hallinto perusteli Afganistanin sotaa osittain sillä, että naisten asemaa pitäisi parantaa.

Toisaalta Yhdysvallat on joissakin tilanteissa vaiennut naisten oikeuksien loukkauksista, kun vaikeneminen on palvellut Yhdysvaltain strategisia intressejä. Esimerkiksi voidaan nostaa Yhdysvaltojen strateginen suhde Saudi-Arabiaan, jonka vuoksi Yhdysvallat on pitänyt tuskin lainkaan esillä maan naisten alistettua asemaa.

Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on kuitenkin myös myönteisiä esimerkkejä sukupuolten tasa-arvoistumisesta. Yksi niistä on se, että naisia on alettu ottaa mukaan sotilaallisiin operaatioihin. Merijalkaväen naisista koostuva yksikkö toimi Irakissa jo ennen kuin Yhdysvalloissa virallisesti hyväksyttiin naisten osallistuminen taisteluoperaatioihin vuonna 2013. Naissotilaat saivat yhteyden paikallisiin naisiin, mihin miessotilaat eivät olisi pystyneet.

 

Kirjoittaja on vanhempi tutkija Ulkopoliittisen instituutin Globaali turvallisuus -tutkimusohjelmassa.