Skip to main content

Viimeinen rauhan saari

Syyrian ja Irakin naapurimaa on onnistunut pitämään Isisin loitolla – ainakin tähän asti.

Teksti Erik Nyström

Kiitos mestari», lukee Ammanin keskustan rakennuksia koristavissa julisteissa. Kuvassa seisoo kuningas Abdullah II asevoimien maastopuvussa.

»Armeija, jonka ensimmäinen sotilas on kuningas, on voittamaton», teksti jatkuu.

Julisteet ilmestyivät katukuvaan sen jälkeen, kun turvallisuuspoliisi iski maaliskuussa Isisille uskollisen ryhmän piilopaikkaan Irbidissä lähellä Syyrian rajaa. Ryhmän piilopaikasta löytyi rynnäkkökiväärejä ja räjähdeliivejä, joilla aiottiin iskeä Jordanian siviili- ja sotilaskohteisiin. Yhteenotossa kuoli seitsemän epäiltyä jihadistia ja yksi viranomainen.

Kyseessä oli tiettävästi turvallisuusjoukkojen ensimmäinen yhteenotto Isisille uskollisten taistelijoiden kanssa Jordanian rajojen sisällä. Kaikki solun jäsenet olivat jordanialaisia.

Ääri-islamismi yleistyy Jordaniassa kiivaaseen tahtiin. Yhdistettynä sodan ja pakolaistilanteen kiihdyttämään talousahdinkoon maassa on kehittymässä uhka, jolla voi olla kansainvälisiä seurauksia.

Irbidin ratsiaan saakka Jordanian yhteenotot Isisin kanssa rajoittuivat kansainvälisiin ilmaiskuihin järjestöä vastaan. Toisin kuin useimmat muut sotaan sotkeutuneet maat Jordan on onnistunut välttymään terrori-iskuilta.

Jordanialla on vuosikymmenten kokemus kamppailusta terrorismia vastaan yhdessä länsimaisten tiedustelupalveluiden kanssa. Jordanian saavutuksiin kuuluu muun muassa Isisin edeltäjän, Irakin al-Qaidan perustajan Abu Musab al-Zarqawin paikantaminen hänen kuolemaansa johtaneessa operaatiossa vuonna 2006.

Yksi syy menestykseen on ollut kansan myönteinen suhtautuminen asevoimiin. Jordaniassa armeijaa ei ole politisoitu, kuten esimerkiksi Egyptissä. Vaikka jordanialaiset vielä muutama vuosi sitten vastustivat kiivaasti osallistumista kansainvälisiin ilmaiskuihin, mieliala kääntyi jyrkästi, kun Isisin taistelijat polttivat jordanialaisen lentäjän Moaz Kasasbehin elävältä viime vuoden tammikuussa.

Isis luuli lisäävänsä kannatustaan levittämällä videota murhasta, mutta epäonnistui, sanoo Friends of National Security -kansalaisjärjestön johtaja Ashraf al-Kilani.

Ennen tapausta 72 prosenttia jordanialaisista piti Isistä terroristijärjestönä, käy ilmi Jordanian yliopiston tekemästä kyselystä. Polttomurhan jälkeen osuus oli jo 95 prosenttia.

»Nyt jordanialaiset huokuvat Isisin-vastaisuutta», al-Kilani vakuuttaa.

Al-Kilanin järjestö työskentelee yhdessä sisäministeriön kanssa radikalisoitumista vastaan. Isisin ideologia tuomitaan keskustelutilaisuuksissa ja äärijärjestön rekrytoinnista varoittavissa videoissa.

Al-Kilanin mukaan kansallinen turvallisuus tarvitsee sekä viranomaisten että kansalaisten panosta. Irbidin solun paljasti yleisövihje. Maanlaajuisessa kampanjassa opiskelijoita kehotetaan ottamaan yhteyttä viranomaisiin, jos he kohtaavat jotakin epäilyttävää.

Yleisövihjeitä voi antaa esimerkiksi Jordan Knights -matkapuhelinsovelluksen avulla.

»Nuoret ovat kansallisen turvallisuutemme kannalta tärkein kohderyhmä. Siksi menetelmät räätälöidään heille sopiviksi», al-Kilani sanoo.

Amman. Turistien määrä on huvennut Jordaniassa arabikevään jälkeen. Samaan aikaan kasvava työttömyys on synkistänyt ilmapiiriä nuorison keskuudessa. /Kuva: All over press/Paolo Giocoso

Amman. Turistien määrä on huvennut Jordaniassa arabikevään jälkeen. Samaan aikaan kasvava työttömyys on synkistänyt ilmapiiriä nuorison keskuudessa. /Kuva: All over press/Paolo Giocoso

Isisin vastustamisesta huolimatta ääri-islamismi on selvästi yleistymässä Jordaniassa, sanoo politiikan tutkija Osama al-Sharif. Joidenkin arvioiden mukaan Jordaniassa on ainakin 7 000 salafistijiahdistia.

Jordaniaa pidetään yhtenä Lähi-idän liberaaleimmista maista, mutta salafistien kokoontumisia on pitkään katsottu läpi sormien, al-Sharif selittää. Vaikutus näkyy esimerkiksi siinä, että Jordaniasta on Saudi-Arabian ja Tunisian jälkeen lähtenyt kolmanneksi eniten taistelijoita Syyrian ja Irakin äärijärjestöihin. Lähtijöitä on yli 2 000.

»Hallitus katsoi hyötyvänsä salafisteista, koska he toimivat vastapainona Muslimiveljeskunnan uudistusmielisille jäsenille. Nyt tämä on kostautumassa», al-Sharif sanoo.

Arabikevään aikana Muslimiveljeskunta, Jordanian suurin oppositioryhmä, johti mielenosoituksia, joissa vaadittiin poliittisia ja taloudellisia uudistuksia. Seurattuaan tilannetta Egyptissä, Libyassa ja Syyriassa hallitus taipui painostukseen ja lupasi uudistaa perustuslakia aiempaa demokraattisemmaksi.

Arabikevään kääntyminen sodiksi ja Muslimiveljeskunnan epäonnistuminen Egyptissä laannuttivat mielenosoittajien intoa Jordaniassa. Ministereitä ja muita korruptiosta syytettyjä viranomaisia erotettiin vielä vuonna 2014 syttyneiden mielenosoitusten takia, mutta sittemmin hallitus on muuttanut linjaansa.

Huhtikuun lopussa parlamentti hyväksyi perustuslakimuutoksen, joka antaa kuninkaalle oikeuden päättää yksin kaikista korkeimmista viroista armeijassa, oikeuslaitoksissa ja senaatin ylähuoneessa.

Uudistuksia perustellaan demokratialla.

»Sanotaan esimerkiksi, että kuninkaan tekemistä nimityksistä ei tule poliittisia. Käytännössä kuninkaalle keskitetään ennennäkemättömän paljon valtaa», al-Sharif sanoo.

Hallitus on nyt kostamassa Muslimiveljeskunnalle arabikeväästä. Huhtikuussa se sulki järjestön toimistoja ympäri maan. Muslimiveljeskunnan kakkosmies Zaki Bani Irshaid tuomittiin viime vuonna 18 kuukaudeksi vankilaan Facebook-päivityksestä, jonka tulkittiin vahingoittavan Jordanian suhteita Arabiemiraatteihin.

Isis on taitava hyödyntämään sekasortoa, ja Jordaniassa sitä houkuttelee läheisyys Palestiinaan.

Sen sijaan terrori-iskuja Britanniassa vuosia sitten suunnitellut al-Qaida johtaja Abu Qatada puolestaan vapautettiin terrorismisyytteistä. Myös Al-Zarqawin mentorina aikoinaan toiminut Abu Muhammad al-Maqdisi pääsi vankilasta.

Heidän annetaan käytännössä toimia vapaasti niin kauan kuin he tuomitsevat Isisin.

»Al-Qaidaa kohdellaan Isisin vastakohtana, mutta nämä henkilöt eivät ole maltillisen islamin puolella», al-Sharif toteaa.

Ennen niin liberaalin yhteiskunnan muutoksesta kertoo myös esimerkiksi hallituksen tuki Yarmukin yliopiston miesopiskelijoiden vaatimukselle, että naisten on käytettävä huntua. Useasti Ammanissa esiintynyt libanonilainen popyhtye Mashrou’ Leila häädettiin huhtikuussa »iäksi» maasta uskonnollista ja seksuaalista vapautta käsittelevän musiikkinsa takia.

»Kuningas puhuu demokratiasta ja maltillisesta islamista, mutta Jordaniasta on tulossa yhä konservatiivisempi», al-Sharif sanoo.

Syyrian ja Irakin tilanne on pannut Jordanian talouden ahtaalle. Tästä on kehkeytymässä valtava turvallisuusongelma, sillä näköalattomuus lisääntyy. Sen yhteys radikalisoitumiseen on tunnettu.

Jordanian talous on ollut alamäessä vuodesta 2008, ja sen jälkeen 8 miljoonan asukkaan maahan on saapunut 1,3 miljoonaa syyrialaista pakolaista. Valtionvelkaa on jo 35 miljardia dollaria, ja ennusteiden mukaan tilanne kääntyy vielä huonommaksi kuluvan vuoden aikana.

»Meillä oli jo ongelmia, kun valtiovelka oli 7 miljardia. Ja asukasluku on siitä lähtien kasvanut miljoonilla», hän sanoo.

Aiemmin yksi Jordanian tärkeimmistä elinkeinoista oli kuljetusala. Parhaina aikoina tuhannet rekat päivässä ylittivät Syyrian ja Irakin rajan. Nyt kuljetuksia on enää joitain kymmeniä päivässä.

Ennen arabikevättä Jordanian sairaaloihin saapui satojatuhansia potilaita hoidettaviksi muun muassa Libyasta ja Jemenistä. Näistä tuloista 80 prosenttia on kadonnut neljässä vuodessa. Turistien kaikkoaminen koettelee talouden viimeistä kivijalkaa.

Lisäksi Jordanialla on pulaa luonnonvaroista, toisin kuin öljyllä vaurastuneilla Persianlahden mailla. Maan vesivarat kutistuvat hälyttävää tahtia.

Jordanian nuorisotyöttömyys on virallisten lukujen mukaan 30 prosenttia, mutta suuren osan väestöstä arvioidaan jäävän virallisten lukujen ulkopuolella. Moni syyttää syyrialaisia pakolaisia työpaikkojen viemisestä.

»Sotien jatkuessa pessimismi on ottanut vallan. Lontoon yliopistosta valmistunut poikanikin on ollut viisi vuotta työttömänä», al-Sharif sanoo.

Ongelmat keskittyvät pitkään laiminlyödyille alueille, kuten Ma’anin maakuntaan lähellä Saudi-Arabian vastaista rajaa. Rutiköyhän Ma’anin suhde Saudi-Arabiaan on läheinen, mikä helpottaa salafismin leviämistä. Hallitukselle Ma’an on aina ollut piikki lihassa.

»Kun tulonlähteet ovat harvassa, ihmiset elävät salakuljetuksesta. Bensiiniä, tupakkaa ja aseita liikkuu tiuhaan rajan yli. Useat laajat mielenosoitukset ovat alkaneet Ma’anissa», al-Sharif sanoo.

Huhtikuussa Saudi-Arabia ilmoitti sijoittavansa miljardeja euroja Jordaniaan yhteisen rahaston kautta. Al-Sharifin mukaan tämä sitoo Jordanian yhä vahvemmin konservatiivista islamia tukevan naapurin vaikutuspiiriin.

Toisaalta ulkomailta tuleva apu on Jordanialle elintärkeää. Maailman johtajat päättivät alkuvuonna, että he lahjoittavat 11 miljardia dollaria Syyrian lähimaille, jotka ovat ottaneet vastaan suuren osan pakolaisista. Saadakseen osuutensa Jordanian on vielä neuvoteltava kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa.

Päätöksiä odotellessa ihmiset ovat menettämässä malttinsa hintojen nousun takia. Jordanialaiset kokevat, että hallitus on korottanut sähkön, veden ja elintarvikkeiden hintaa sekä kiristänyt tuloverotusta ilman, että kansa on saanut vastineeksi esimerkiksi työpaikkoja.

Monarkia. Jordaniasta on tulossa yhä konservatiivisempi maa, sanoo politiikan tutkija Osama al-Sharif. / Kuva: Maria de la Guardia

Monarkia. Jordaniasta on tulossa yhä konservatiivisempi maa, sanoo politiikan tutkija Osama al-Sharif. / Kuva: Maria de la Guardia

»Sytytyslanka on palamassa loppuun. Isisin hyökkäystä todennäköisempää on, että kansalaiset suuntaavat uudestaan kaduille», al-Sharif toteaa.

Isis on tietoinen Jordanian haasteista, sanoo islamismin tutkija Hassan Abu Hanieh. Hän on erikoistunut järjestön strategiaan.

Hanieh tuntee jihadistien ajattelutapaa myös oman kokemuksensa ansiosta: hän oli al-Qaidan jäsen 1980-luvulla. Järjestön johdossa vaikuttanut Abu Qatada oli hänen lapsuudenystävänsä, ja opiskeluaikoina kaverukset viettivät aikaa al-Qaidan perustajan Abu Musab al-Zarqawin kanssa muun muassa Ammanissa.

Syyriassa ja Irakissa toimivalle Isisille levittäytyminen Jordaniaan on yksi tärkeimmistä tavoitteista. Järjestö odottaa kärsivällisesti, että maan sisäiset ongelmat kärjistyvät.

Haniehin mukaan Isis on taitava hyödyntämään sekasortoa, ja Jordaniassa sitä houkuttelee läheisyys Palestiinaan. Palestiinan kohtalo yhdistää koko arabimaailmaa.

»Jordania on Isisille kuin kruunun kirkkain jalokivi. Jos järjestö onnistuu hankkimaan jalansijan niin lähellä Israelia, se houkuttelisi jopa tuhansia uusia taistelijoita riveihinsä.»

Israel on tietoinen uhkasta. Isisille uskollisia ryhmiä on jo Gazassa, mutta Länsirannalla järjestöllä ei vielä ole merkittävää kannatusta. Israel toimii tiiviisti yhdessä Jordanian tiedustelupalvelun kanssa.

Haniehin mukaan Jordanian radikalismin vastainen työ on kuitenkin auttamattoman lyhytnäköistä. Pohdinta pitkäjänteisistä strategioista radikalismia vastaan rajoittuu tällä hetkellä koulujen opintosuunnitelmiin ja moskeijojen valvontaan.

Hanieh sanoo, ettei ole koskaan kuullut kenestäkään, joka olisi luopunut jihadismista valtion ohjelmien ansiosta.

»Jordania voi ratkaista ongelmansa tekemällä kaksi asiaa: sotimalla Isisiä vastaan ja antamalla ihmisille demokratian ja mahdollisuuden elättää itseään työllä. Nyt se keskittyy vain ensimmäiseen.»

Jordanian asevoimat on The Guardian -lehden mukaan kouluttanut kolmen prikaatin verran syyrialaisia taistelemaan Isisiä vastaan Etelä-Syyriassa. Lehtitietojen mukaan Jordanian ja Britannian erikoisjoukot tekevät Isisin-vastaista yhteistyötä myös Libyassa ja jopa Somaliassa.

Viranomaiset eivät ole vahvistaneet eivätkä kieltäneet tietoja. Jos ne pitävät paikkansa, Jordania pelaa todella kovilla panoksilla, al-Sharif sanoo. Kansan mitta täyttyisi, jos jordanialaisia palaisi kotiin arkuissa.

»Kysymys kuuluu, ovatko turvallisuusviranomaiset haukkaamassa liian ison palan», al-Sharif sanoo.

Kuningas Abdullah on kutsunut taistelua Isisiä vastaan »kolmanneksi maailmansodaksi ihmisyyden puolesta». Kuningas väittää olevansa profeetta Muhammedin jälkeläinen ja pitää itseään maltillisen islamin sanansaattajana.

Al-Sharifin mukaan Jordanian pahin pelko on jäädä unohdetuksi.

Maa oli vuosikymmeniä esillä Palestiinan vuoksi. Nyt rauhanneuvottelut saattavat olla lopullisesti karilla, ja huomio kiinnittyy Iranin vaikutusvallan voimistumiseen, sunnien ja šiiojen konfliktiin ja Jemenin sotaan, al-Sharif luettelee.

»Välttääkseen unohduksen Jordania keskittyy nyt täysillä torjumaan Isisiä.»