Skip to main content

Tyynenmeren dominopalikka

Tyynenmeren dominopalikka

Populistinen presidentti Rodrigo Duterte käänsi selän Yhdysvalloille ja kosiskelee Kiinaa. Filippiinien armeija ja presidentin alaiset eivät ole käännöksestä innoissaan.

Teksti Kirsi Crowley

Mies kiemurtelee vastauksissaan. Toimittajat tivaavat Filippiinien virkaatekevältä ulkoministeriltä Enrique Manalolta, mitä kiinalaisalukset ovat tehneet jopa kuukausien ajan Filippiineille kuuluvan merenalaisen mannerjalustan alueella.

”Me kysyimme kiinalaisilta syytä. He vastasivat tunnustavansa Filippiinien suvereenin oikeuden Benham Riseen”, ministeri kertoo.

Filippiinien itäpuolella sijaitseva vyöhyke on tunnettu kaasuvaroistaan. Toimittajat eivät luovuta. Ministeri joutuu lopulta tunnustamaan, ettei Kiina ole antanut vastausta alustensa liikkeisiin.

Media seuraa tarkasti, onko Filippiinien johto antamassa periksi Kiinalle Tyynenmeren Aasiassa. Populistinen presidentti Rodrigo Duterte on ryhtynyt lämmittämään suhteita Kiinaan ja loitontuu maan pitkäaikaisesta kumppanista Yhdysvalloista. Samalla Duterte on ravistellut suurvaltojen vaikutusvaltaa strategisesti merkittävällä Etelä-Kiinan merellä.

Filippiinit ja viisi muuta Kaakkois-Aasian maata kiistelevät Kiinan kanssa Etelä-Kiinan merialueiden omistuksesta. Viime vuonna Haagissa toimiva YK:n alainen välitystuomioistuin päätti, että merellä sijaitseva Scarborough’n matalikko kuuluu Filippiineille. Kiina on miehittänyt viiden vuoden ajan matalikkoa. Sen tutkimusalukset oleskelivat viime vuonna myös kuukausia Filippiinien itäpuolisella talousvyöhykkeellä sijaitsevalla Benham Risella, jonka alla arvellaan olevan kaasuvaroja. Tämä huolestutti Filippiinien viranomaisia.

Kiina väittää omistavansa suuren osan Etelä-Kiinan merestä. Se on laajentanut kiisteltyihin Spratly- ja Paracel-saariin kuuluvia luotoja ja kivikkoja isommiksi saariksi. Kiina on rakentanut useita lentotukikohtia alueen saarille, joista myös Malesia, Taiwan ja Vietnam kiistelevät.

Nyt Duterten pelätään luopuvan parempien taloussuhteiden toivossa lyhytnäköisesti muun muassa Scarborough’n matalikosta. Kiviset pikkusaaret sijaitsevat Filippiinien talousvyöhykkeellä parinsadan kilometrin päässä Luzonin pääsaaresta.

“On vaarana, että menetämme pitkällä aikavälillä hyödyn välitystuomioistuimen päätöksestä. Se on nyt epävarmuuden tilassa, koska emme ole panneet päätöstä toimeen”, pohtii merioikeuteen erikoistunut professori Jay Batongbacal Filippiinien yliopistosta.

Virkaatekevä ulkoministeri Manalo kuitenkin väittää, että Filippiinit vain vaihtaa rauhanomaiseen taktiikkaan suhteissaan Kiinaan. Aiemmin maat eivät neuvotelleet. Nyt Filippiinit on suostumassa jopa kahdenvälisiin neuvotteluihin suurvallan kanssa.

Filippiinit

  • Filippiinit on yli 7000 saaresta koostuva valtio Kaakkois-Aasiassa.
  • Väestö 101 miljoonaa.
  • Pääkaupunki Manilassa 12,9 miljoonaa asukasta (suurkaupunkiseutu).
  • Katolilaisia 80,6 %, protestantteja 10,8 %, muslimeja 5,6 %.
  • Bruttokansantuote 330 miljardia (eur), BKT per asukas 3 100 (eur), BKT:n kasvu 6,9 % (2016).
  • Elinkeinoja elektroniikka, vaatteet, maatalous (kookos, ananas, banaani, sokeriruoko, mango), palvelukeskukset.
  • Kauppakumppaneita Japani, Kiina, Yhdysvallat, Singapore ja Hongkong.
  • Espanjan siirtomaa 1571–1898, Yhdysvaltain siirtomaa 1898–1941, Japanin miehittämä 1941–1945, itsenäinen valtio vuodesta 1946.
  • Filippiinien presidenteistä kuuluisin on Ferdinand Marcos, joka hallitsi maata 1965–1986. Marcosin perhettä syytetään valtion omaisuuden kavaltamisesta ja tuhansien vastustajien surmista poikkeustilavuosina 1972–1981.

”Presidentti sanoi, että hän pitää välitystuomioistuimen päätöksen sivussa, mutta ottaa sen puheeksi sopivaan aikaan. Se tarkoittaa, että kehitämme taloussuhteita Kiinaan, mutta pidämme kuitenkin silmällä muitakin asioita. Tämä on jännitteiden hallintaa ja ystävyyssuhteen kehittämistä”, Manalo muotoilee.

Presidentti Duterte on painanut välitystuomioistuimen päätöksen villaisella ja solmii nyt ripeästi kauppasuhteita Kiinaan. Viime lokakuussa Duterte palasi Kiinan-matkaltaan taskussaan 24 miljardin dollarin arvosta investointi- ja kauppasopimuksia. Kiina pääsee rakentamaan Filippiineille rautateitä, patoja, siltoja ja kastelujärjestelmiä.

“Kiina on naapurini. Haluan vain olla sen ystävä ja käydä kauppaa, jotta kansani olisi onnellinen ja maamme paranisi”, Duterte sanoi äskettäin kiinalaisrahalla rakennettavan huumeidenvieroitusklinikan tontin luovutuksen juhlallisuuksissa.

Etelä-Kiinan meren omistus on suurvaltapolitiikkaa. Se on tärkeä niin Kiinalle kuin Yhdysvalloille. Merialuetta halkovat maailman vilkkaimpiin kuuluvat kauppareitit, ja se on valtava kala-apaja. Meren alla houkuttelevat suuret öljy- ja kaasuvarat. Yhdysvallat pelkää, että Kiina rajoittaa merenkulkua, vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan ja vie luonnonvarat. Tämä sementoisi Kiinan herruuden alueella.

Huoranpenikka, totesi Duterte Yhdysvaltain presidentti Barack Obamasta viime vuonna. Obama oli arvostellut Duterten huumeiden vastaista sotaa.

Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillerson vaati jo virkaanastujaishaastattelussaan, että Kiinan pääsy rakentamilleen saarille pitäisi kieltää.

Merkkejä Kiinan voimistumisesta näkyy jatkuvasti. Äskettäin Kiina ilmoitti ryhtyvänsä rakentamaan Scarborough-riutoille ympäristötarkkailuasemaa.

Pitkän linjan Kiinan-tuntija Robert Wihtol muistuttaa, että Kiinan tavoitteet ovat aina pitkäjänteisiä, ja Filippiinit on osa Kiinan valtapeliä. Wihtol on Aasian kehityspankin entinen Kiinan-johtaja, jolla on edelleen dosentuuri Asian Management -instituutissa Filippiineillä.

”Kaakkois-Aasian maat ovat historiallisesti olleet länsimyönteisiä. Nyt Kiina on saanut otollisen tilaisuuden muun muassa siksi, että länsi on lähes kääntänyt selkänsä Thaimaan sotilashallinnolle. Se myy jo reippaasti aseita Thaimaan sotilasjuntalle”, Wihtol toteaa.

Filippiineistä voisi tässä asetelmassa tulla domino, joka kallistaisi Kaakkois-Aasian ASEAN-maita Kiinan puoleen, Wihtol pohtii.

Aiemmin Kiina hääti filippiiniläiset kalastajat pois. Viime aikoina he ovat saaneet taas kalastaa rauhassa Scarborough-riuttojen luona Etelä-Kiinan merellä.

Kalastajat ovat hyötyneet Kiinan ja Filippiinien suhteiden lämpenemisestä. Näin katsoo Manilanlahden rannalla työskentelevä rannikkovartioston lehdistövastaava Armand Balilo.

Balilon mukaan Filippiinien rannikkovartiosto valmistautuu yhteistyöhön kiinalaisten kanssa. Tiedossa on yhteisiä koulutuksia ja harjoituksia.

”Tavatessamme ensimmäisen kerran meitä jännitti. Mutta olemme ystävällisiä, joten suhteiden luominen ei ollut vaikeaa”, hän naurahtaa toimistossaan.

Suhteita lämmitti myös filippiiniläinen välipalahetki merienda, jonka rannikkovartijat tarjosivat kiinalaisille. Sen jälkeen he esittelivät amerikkalaisten entisen sotilastukikohdan Subicin trooppisia näkymiä. Balilo kuitenkin vakuuttaa, että myös suhteet Yhdysvaltoihin ovat edelleen hyvät.

Kaikki eivät ole yhtä mielissään Kiinan vaikutusvallan kasvusta.

Filippiiniläinen politiikan tutkija Richard Heydarian arvioi, ettei maan länsimyönteinen armeija suvaitsisi Etelä-Kiinan meren menetystä.

“Duterte tarvitsee asevoimia. Armeija tarkkailee häntä jo nyt tiukasti suhteissa kommunisteihin”, Heydarian sanoo.

Filippiinien presidentti Rodrigo Duerte käveli laivastosotilaiden ohi venäläisen ohjusristeilijän kannella Manilassa huhtikuussa. Duerte on uhonnut ostavansa aseet Yhdysvaltain sijasta Venäjältä tai Kiinasta.

Filippiinien presidentti Rodrigo Duerte käveli laivastosotilaiden ohi venäläisen ohjusristeilijän kannella Manilassa huhtikuussa. Duerte on uhonnut ostavansa aseet Yhdysvaltain sijasta Venäjältä tai Kiinasta.

Vasemmistolainen Duterte on hieronut sovintoa maan entisten kommunistikapinallisten kanssa. Armeija on puolestaan sotinut kommunisteja vastaan vuosikymmeniä.

”Duterte on myös tarpeeksi fiksu tietääkseen, että Yhdysvallat on Filippiinien paras turva, jos suhteet Kiinaan happanevat”, Manilan De La Salle -yliopiston professorina työskentelevä Heydarian jatkaa.

Hän suhtautuu epäluuloisesti Kiinan investointilupauksiin. Hänen mukaansa Duterte haluaa Kiinalta taloudellista hyötyä, muttei usko presidentin olevan niin hullu, että asettuisi asevoimiaan vastaan ja vaarantaisi Yhdysvaltain antaman taustaturvan.

“Kiinan rakentamat infrastruktuuriprojektit ovat olleet kamalia muun muassa Indonesiassa”, Heydarian sanoo. Kiinan Indonesiaan rakentama 10 000 megawatin hiilivoimalahanke myöhästyi useita vuosia. Valmistuttuaan voimala on vain reistaillut, hän kuvaa.

Huoranpenikka, totesi Duterte Yhdysvaltain presidentti Barack Obamasta viime vuonna. Obama oli arvostellut Duterten huumeiden vastaista sotaa.

Filippiinit on ollut vuosikymmeniä Yhdysvaltain voimapolitiikan kivijalka Kiinaa vastaan Tyynenmeren Aasiassa. Duterten nähdään kääntäneen Filippiinien perinteiset suurvaltasuhteet päälaelleen Obaman arvostelun takia.

Poliisi ja tuntemattomat tappajat ovat surmanneet Filippiineillä yli 9 000 köyhää, joita epäillään huumeiden käytöstä. Yhdysvallat keskeytti sen vuoksi 26 000 rynnäkkökiväärin toimituksen Filippiinien poliisille. Duterte puolestaan uhosi siirtävänsä aseostot Yhdysvalloista Kiinaan ja Venäjälle.

Lisäksi Duterte on syyttänyt Yhdysvaltoja satojen muslimien surmasta eteläisillä Filippiineillä miehitysvallan aikana 1900-luvun alussa.

Obaman kauden strategisena tavoitteena oli siirtää Yhdysvaltain talouden ja turvallisuuspolitiikan painopiste Aasiaan. Heydarian arvioi, että Duterten manaukset ovat käytännössä tuhonneet tämän tavoitteen, vaikka Filippiinien presidentti suhtautuu suopeammin Donald Trumpiin.

“Yhdysvallat tukeutui merialuekiistaan, kun se johti taustalta Filippiinejä ja muita Aasian maita Kiinaa vastaan. Asetelma romahti Filippiinien siirtyessä sivuun”, Heydarian sanoo.

Duterte pitää toimiaan pragmaattisena. Hänen mukaansa Yhdysvaltain kumppanuus vaarantaa Filippiinit, jos Kiina ryhtyy sotatoimiin Etelä-Kiinan meren aluekiistassa. Helmikuussa hän varoitteli puheessaan, että Filippiineistä tulisi verilöylyn ensimmäinen uhri.

Lisäksi Duterte on uhannut mitätöidä puolustussopimukset Yhdysvaltain kanssa. Vuonna 2014 solmittu EDCA-puolustusyhteistyösopimus antoi Yhdysvalloille luvan rakentaa tukikohtia ja asevarastoja Filippiineille. Sopimuksen nojalla Yhdysvallat voisi kierrättää joukkojaan viidessä Filippiineille kuuluvassa tukikohdassa.

Outo kompromissi on termi, joka tällä hetkellä kuvaa Filippiinien ulkopolitiikkaa. Filippiinien hallituksen edustajat kehottavat kuuntelemaan heitä presidentin sivallusten sijaan. Duterten uhkauksista huolimatta pitkäaikainen sotilasyhteistyö Yhdysvaltain kanssa jatkuu.

“Amerikkalaiset aloittavat tukikohtien rakentamisen tänä vuonna. Vuosittaiset Balikatan-sotaharjoitukset jatkuvat. Yhteistyömme merirosvoja ja kidnappauksia vastaan jatkuu”, luetteli puolustusministeri Delfin Lorenzana maaliskuussa toimittajille Filippiinien armeijan päämajassa Camp Aguinaldossa Manilassa.

Lorenzana on taustaltaan Filippiinien armeijan erikoisjoukkojen kenraalimajuri. Hän ilmaisi puhuessaan avoimesti huolensa Kiinan toimista.

Filippiiniläisille presidentin äkkikäännös on ollut yllätys. Amerikkalaisen PEW-tutkimuskeskuksen globaalin asennekartoituksen mukaan filippiiniläiset pitävät amerikkalaisista jopa enemmän kuin amerikkalaiset itse. Vuonna 2014 filippiiniläisistä 85 prosenttia suhtautui amerikkalaisiin myönteisesti.

Filippiiniläisen Pulse Asian -tutkimuslaitoksen tammikuisen mielipidetiedustelun mukaan kolme neljäsosaa filippiiniläisistä luottaa Yhdysvaltoihin, mutta Kiinaan ja Venäjään luottaa vain alle 40 prosenttia vastaajista. Kansasta 84 prosenttia haluaisi, että Filippiinit pitää kiinni merialueistaan.

Kiina on nyt entistä suurempi peluri alueella. Yhdysvallat oli täällä, lähti ja palasi.

Turistit kiertelevät ihmettelemässä vehreää ja trooppista Corregidoria. Saari on arvokas myös toisella tapaa: se on Filippiinien ja Yhdysvaltain pitkän kumppanuuden monumentti.

Toisessa maailmansodassa Yhdysvaltain ja Filippiinien sotilaat taistelivat saarella yhdessä japanilaisia miehittäjiä vastaan.

Sotahistorian opas Dominador Valencia arvioi, että Filippiinien luottamus amerikkalaisiin kumpuaa maiden pitkästä suhteesta. Hän vetää turisteille opaskierroksia pääkaupunki Manilan kupeessa sijaitsevalla saarella.

Filippiinien pääkaupunki tuhoutui sodassa pahoin. Vuonna 1942 japanilaiset marssittivat tuhansia filippiiniläisiä ja amerikkalaisia sotilaita kuolemaan Bataanin kuolemanmarssilla Luzonin pääsaarella.

Luottamus Yhdysvaltoihin on kuitenkin vielä vanhempaa perua. Vallattuaan Filippiinit Espanjalta vuonna 1898 amerikkalaiset avasivat kouluja, jonne köyhätkin pääsivät. Espanja oli keskittynyt siirtomaavuosinaan rakentamaan kirkkoja. Amerikkalaisilta paikalliset oppivat englannin kieltä ja amerikkalaiskulttuuria.

Side on säilynyt. Nykyisin miljoonat filippiiniläiset työskentelevät Yhdysvalloissa, ja siirtotyöläisten rahansiirrot ovat tärkeitä maan taloudelle. Valencia arvioi, että Duterte haluaa irrottaa maansa vasallivaltion perinteestä ja tasa-arvoistaa suhdetta Yhdysvaltoihin.

Kasvojen säilyttäminen on erittäin tärkeää Aasiassa, korostaa politiikan tutkija Heydarian. Kunnioituksen ja kiinnostuksen näyttäminen voi ratkaista, suuntaavatko Aasian maat kohti Yhdysvaltoja vai Kiinaa.

Yhdysvaltain vaikutusvalta Tyynenmeren Aasiassa riippuu nyt paljon siitä, miten presidentti Donald Trump hallitsee diplomatian maanosassa. Samalla suurvallan pitää näyttää, että sen suhteista on käytännön hyötyä.

“Taloussuhteilla on valtava merkitys Aasiassa”, Heydarian pohtii. ”Jos niitä ei ole, maat miettivät, mitä hyötyä Yhdysvalloista on. Aasian maat ovat pragmaattisia. Barack Obama matkusti heti virkaan astuttuaan muun muassa Indonesiaan. Hän näytti, että pienillä valtioilla on merkitystä. Trumpista ei saa samaa kuvaa.”

Trumpilla voisi olla Heydarianin arvion mukaan vaikutusta ainakin Duterteen. “Duterte on sanonut, että Trump on enemmän hänen kaltaisensa. On selkeää, että Duterte kunnioittaa Trumpia toisin kuin Obamaa.”

Suurin muutos Filippiinien ulkopoliittisessa käännöksessä on hänen mukaansa Yhdysvaltain vallan väheneminen Tyynellämerellä ja hyvien suhteiden ylläpito molempiin suurvaltoihin.

“Muut valtiot toimivat jo Duterten tavoin, mutta tyylikkäästi, ei raivoten. Katso vaikka Singaporea, Etelä-Koreaa ja Malesiaa. Suhteiden ylläpito niin Kiinaan kuin Yhdysvaltoihin on vain tervettä järkeä alueen keskisuurille valtioille”, hän sanoo.

Virkaatekevä ulkoministeri Enrique Manalo muistuttaa, että voimasuhteet Tyynenmeren Aasiassa ovat muuttuneet.

”25 vuoden aikana on tapahtunut muutos. Kiina on nyt entistä suurempi peluri alueella. Yhdysvallat oli täällä, lähti ja palasi. ASEAN on entistä vaikutusvaltaisempi järjestö”, Manalo sanoo. Järjestön tarkoitus on hänen mukaansa säilyttää rauha ja vakaus Kaakkois-Aasiassa.

Yhdysvaltain jälkeisen aikakauden trendi ei kuitenkaan välttämättä taivu Kiinan eduksi. Entisestä miehitysvallasta Japanista on tullut vauras ja sulavan diplomaattinen maa, joka tukee Filippiinejä nykyisin anteliaasti.

Filippiinien rajavartiosto partioi nyt Japanilta saaduilla veneillä. Äskettäin Filippiinit otti suurin fanfaarein vastaan TC-90-koulutuslentokoneita, jotka Japanin puolustusministeriö vuokrasi edullisesti Filippiinien laivastolle. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi tarkkailulennoilla Etelä-Kiinan merellä.

Japanin Pääministeri Shinzo Abe oli ensimmäinen valtionpäämies, joka saapui valtiovierailulle Filippiineille, kun Duterte nousi presidentiksi. Abe vieraili aamupalalla Duterten vaatimattomassa kodissa Davaon kaupungissa. Abe ei maininnut sanallakaan huumeiden vastaista sotaa.

Sen sijaan Abe vakuutti Dutertelle, että yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa kannattaa ja Filippiinien pitää puolustaa omistusoikeuttaan Etelä-Kiinan merellä. Vierailu sujui aasialaiseen tyyliin kunnioittavassa hengessä: kasvot säilyivät.

Kirjoittaja on Filippiineillä asuva vapaa toimittaja.