Siirry sisältöön

100 vuotta sitten: Heimosotureista koitui mainehaittoja

Teksti Juha Mäkinen

Kuvat Erkki Räikkönen/Museovirasto

Euroopassa pestiin sata vuotta sitten edelleen ensimmäisen maailmansodan jälkipyykkiä. Sodan hävinneessä Saksassa elettiin kaoottista aikaa. Voittajavaltiot sanelivat Saksalle hyvin ankarat rauhanehdot.

»Saksa elää nyt odotuksen merkeissä, huomenna saatavat tiedot Versailles’in rauhanehdoista pitävät mielet jännityksessä[.] Sisäinen tilanne Saksassa on nyt siksi tasapainossa, että jos rauhanehdot osottautuvat jotenkuten hyväksyttäviksi, voivat yhteiskuntaa säilyttävät voimat estää väkivaltaiset kumousyritykset.»

Juho Jännes, Berliini, 6. toukokuuta 1919

Suomen kansainvälinen asema vahvistui, kun suurvallat Britannia, Yhdysvallat ja Japani tunnustivat toukokuun aikana Suomen itsenäisyyden. Helsingissä päästiin jopa nauttimaan ulkomaisten viihdetaiteilijoiden esityksistä.

»Erittäin paljon vaivaa on lähetystölle tuottanut passia Suomeen hakevat varieteenäyttelijät. – – Sen vaan tiedän että lähetystö on pääsemättömissä sellaisten varieteetaiteilijain kanssa, jotka ovat yksityistä tietä edeltäkäsin saaneet tiedon heille myönnetystä visumista. He soittavat aamusta iltaan ja käyvät useamman kerran päivässä kysymässä eikö tieto heille myönnetystä visumista jo ole lähetystölle tullut.

Useat heistä eivät tyydy vain kyselyihin vaan vaativat mikä röyhkeästi mikä itkien, että lähetystön on viseerattava heille passi.»

Allan Serlachius, Kristiania, 14. toukokuuta 1919

Intomielisimmät suomalaisuusaktivistit halusivat laajentaa Suomen aluetta itään. Joukko jääkäreitä johti valloitusretkeä Aunuksen Karjalaan. Heimosoturit lyötiin kuitenkin takaisin, ja diplomaattisesti koko hanke oli huonosti harkittu.

»Viime päivinä on erinäisissä ranskalaisissa lehdissä ollut Tukholmasta saapuneita hälyttäviä sähkösanomia, joiden mukaan Vienan Karjalan vapauttamistyö on miltei kokonaan Suomen saksalaismielisten ainesten käsissä, ja että on sen vuoksi syytä peljätä koko liikkeen takana piilevän saksalaisia voimia.»

Rudolf Holsti, Pariisi, 20. toukokuuta 1919

Sarjassa seurataan sadan vuoden takaisia tapahtumia Suomen ulkomaanedustustojen raporttien kautta.