Skip to main content

Kuka nousee Yhdysvaltain presidentiksi, kun äänestäjäkunta muuttuu?

Kuka nousee Yhdysvaltain presidentiksi, kun äänestäjäkunta muuttuu?

Donald Trump on presidenttikautensa aikana pysynyt uskollisena ydinkannattajilleen ja ajanut heille tärkeitä asioita etenkin tuomarinimitystensä avulla. Tänä vuonna Yhdysvaltain vaalit saattaa ratkaista äänestäjäkunnan muutos – tai koronaviruksen aiheuttama taantuma.

Teksti Maria Annala

Kuvat Jamie Squire/Getty Images/Lehtikuva

Donald Trumpin ensimmäinen kausi Yhdysvaltojen presidenttinä on päivästä toiseen täyttänyt lehdet kohuotsikoilla. Uutisia lukiessa on helppo erehtyä kuvittelemaan, että kaikki amerikkalaiset ovat presidenttiinsä syvästi tyytymättömiä.

Tosiasiassa Trump on kuitenkin pysynyt Valkoiseen taloon päästyään hyvin uskollisena ydinkannattajilleen ja ajanut ärhäkästi nimenomaan heille tärkeitä asioita. Vaalilupausten pitäminen on kerran toisensa jälkeen näyttänyt painavan presidentin vaa’assa enemmän kuin se, mitä politiikan asiantuntijat, muut poliitikot ja jopa hänen omat neuvonantajansa pitävät järkevänä tai kannattavana.

Vastoin monen odotuksia Trump on myös saavuttanut jääräpäisellä strategiallaan useita merkittäviä voittoja, ja hänen äänestäjillään on paljon syytä olla presidenttiinsä tyytyväisiä.

Trumpin uudelleenvalinnan saattaa kuitenkin estää se, että äänestäjäkunta muuttuu. Myös koronavirus vaikuttaa vaaleihin, suuntaan tai toiseen.

 

Pysyvimmän jäljen Trump on onnistunut jättämään Yhdysvaltojen oikeuslaitokseen.

Hänet valittiin presidentiksi tilanteessa, jossa korkeimmassa oikeudessa oli jo valmiiksi vapaana yksi paikka. Odotettavissa oli, että muitakin paikkoja vapautuisi. Monet republikaanipuolueen äänestäjät ymmärsivät tämän yksittäisen asian merkityksen, ja Trump hyödynsi tilannetta kampanjassaan taitavasti.

Totuttujen tapojen vastaisesti hän antoi hyvin täsmällisen tuomarinimityksiin liittyvän vaalilupauksen julkistamalla listan tuomareista, joiden joukosta tekisi valintansa korkeimpaan oikeuteen. Tuomarit oli valittu niin, että kuka tahansa heistä miellyttäisi arvokonservatiivisia äänestäjiä, jotka etsivät presidenttiehdokkaiden joukosta liittolaista taistelemaan konservatiivisten arvojen puolesta.

Vaikka Trump ei ollut tyypillinen kristityn Amerikan unelmaehdokas, häntä äänesti Pew-tutkimuslaitoksen ovensuukyselyn mukaan jopa 80 prosenttia valkoisista evankelisista tai uudelleensyntyneistä kristityistä, jotka ovat yleensä vankkoja arvokonservatiiveja.

Sosiologian apulaisprofessori Andrew Whitehead Clemsonin yliopistosta, sosiologian apulaisprofessori Samuel Perry Oklahoman yliopistosta ja sosiologian apulaisprofessori Joseph Baker Itä-Tennesseen yliopistosta ovat osoittaneet, että moni äänesti Trumpia ilmaistakseen haluavansa suojella Yhdysvaltojen kristillistä kulttuuriperintöä – eli muun muassa konservatiivisia arvoja.

 

Presidentiksi päästyään Trump nimitti korkeimpaan oikeuteen kirjaimellisesta perustuslain tulkinnastaan tunnetun tuomarin Neil Gorsuchin. Presidentin työ oikeuslaitoksen uudistamiseksi ei kuitenkaan jäänyt tähän.

Monilta jäi huomaamatta, että hän on päässyt nimittämään tuomareita myös liittovaltion valitustuomioistuimiin, jotka yhdessä muodostavat Yhdysvaltojen toiseksi korkeimman oikeusistuimen.

Valitustuomioistuimilla on suuri merkitys: Kun oikeusjutulla on yksittäistapausta suurempaa periaatteellista merkitystä, sen käsittely etenee todennäköisesti ainakin liittovaltion valitustuomioistuimeen mutta ei välttämättä korkeimpaan oikeuteen saakka. Valitustuomioistuimet pääsevät näin ollen usein sanomaan viimeisen sanan ja luomaan ennakkotapauksia, jotka myöhemmin ohjaavat koko oikeuslaitoksen toimintaa. Näidenkin tuomioistuinten tuomarit saavat virkansa eliniäksi.

Washington Post laski elokuussa 2018, että Trump oli nimittänyt valitustuomioistuimiin 24 tuomaria. Se oli lehden mukaan enemmän kuin yksikään presidentin edeltäjä oli nimittänyt kahden ensimmäisen virkavuotensa aikana. Trump oli tuolloin hallinnut Valkoisessa talossa vasta noin puolitoista vuotta.

Kesällä 2018 Trump pääsi lisäksi nimittämään Gorsuchille kollegan korkeimpaan oikeuteen. Sillä kertaa korkeimman oikeuden arvotasapaino muuttui merkittävästi, sillä Trumpin valitsema Brett Kavanaugh oli selvästi arvokonservatiivisempi kuin hänen edeltäjänsä Anthony Kennedy.

Presidentti jatkoi myös valitustuomioistuinten uudistamista: joulun alla 2019 Washington Post uutisoi, että liittovaltion valitustuomioistuinten tuomareista jo neljäsosa oli Trumpin nimittämiä.

Tuomarinimitysten lisäksi Trump on ajanut arvokonservatiivien asiaa muutenkin. Hänen hallintonsa on esimerkiksi pyrkinyt sallimaan adoptiotoimistoille seksuaalivähemmistöjen syrjimisen ja harjoittanut johdonmukaisesti abortinvastaista politiikkaa niin kotimaassa kuin YK:ssakin. Näin hän on palvellut merkittävää joukkoa äänestäjistään.

 

Monet Trumpin äänestäjät vastustavat maahanmuuttoa ja suhtautuvat islaminuskoon kielteisesti, useissa tutkimuksissa on todettu. Trump on saanut merkittäviä voittoja myös ajaessaan näiden äänestäjiensä asiaa – pitkälti sen ansiosta, että korkeammassa oikeudessa istuu hänen nimittämiään tuomareita.

Korkeimman oikeuden päätöksellä tuli voimaan esimerkiksi presidentin määräämä maahantulokielto, jonka kohteena olevista maista useimmissa asuu pääasiassa muslimeja. Näin Trump pääsi osin toteuttamaan vaalikampanjan aikana ehdottamansa muslimien maahantulokiellon.

Korkein oikeus antoi presidentille myös luvan käyttää puolustusvoimien varoja kuuluisimman vaalilupauksensa toteuttamiseen eli muurin rakentamiseen Yhdysvaltojen etelärajalle. Toistaiseksi päätös muurirahoista ei vielä ole lopullinen, vaan asian käsittely oikeudessa jatkuu. Korkeimman oikeuden väliratkaisun ansiosta Trump voi kuitenkin tämän vuoden vaalikampanjassaan kehua muurin olevan jo rakenteilla.

Lisäksi korkein oikeus on tukenut Trumpia tämän pyrkimyksessä vähentää dramaattisesti turvapaikan hakemista Yhdysvalloista. Yhdysvallat ei enää ota vastaan turvapaikkahakemuksia ihmisiltä, jotka ovat tulleet maahan jonkin toisen maan kautta hakematta sieltä turvapaikkaa.

Näin turvapaikan hakeminen evätään käytännössä kaikilta Meksikon eteläpuolisissa maissa asuvilta, jotka ovat matkanneet Meksikon halki Yhdysvaltojen etelärajalle turvapaikan toivossa. Tämänkin asian käsittely oikeudessa on vielä kesken, mutta korkein oikeus päätti käytännön olevan voimassa niin kauan, että asia saadaan ratkaistua.

Trump on ajanut äänestäjiensä etuja vastustamalla poliittista korrektiutta ja luomalla ilmapiiriä, jossa avoin rasismi ja naisia vastaan hyökkääminen on sosiaalisesti hyväksyttävämpää kuin vuosikymmeniin.

Trumpin äänestäjillä on useissa tutkimuksissa huomattu olevan myös rasistisia ja seksistisiä asenteita. Heidän etujaan presidentti on ajanut vastustamalla poliittista korrektiutta ja luomalla ilmapiiriä, jossa avoin rasismi ja naisia vastaan hyökkääminen on sosiaalisesti hyväksyttävämpää kuin vuosikymmeniin.

Hyvä esimerkki tästä oli Trumpin tviitti kesältä 2019, jossa hän kehotti neljää naispuolista edustajainhuoneen jäsentä palaamaan takaisin sinne, mistä he ovat tulleet. Kolme naisista oli itse asiassa syntynyt Yhdysvalloissa, ja neljännelläkin oli Yhdysvaltojen kansalaisuus. Hän oli somalialaissyntyinen Ilhan Omar, jossa yhdistyi lukuisia Trumpin kannattajia ärsyttäviä piirteitä: vahvasti arvoliberaali demokraattipoliitikko on paitsi entinen kiintiöpakolainen myös tummaihoinen musliminainen.

Muutamaa päivää myöhemmin Trumpin vaalitilaisuudessa yleisö yltyi messuamaan Omariin viitaten »Passita hänet takaisin! Passita hänet takaisin!»

Useat amerikkalaislehdet laskivat tilaisuudessa kuvatuilta videoilta, että Trump kuunteli huutelua 13 sekuntia ennen kuin jatkoi puhettaan.

 

Kyselytutkimusten mukaan monia Trumpin kannattajia yhdistää myös autoritaarinen mielenlaatu: he kaipaavat vahvaa johtajaa, pitävät arvossa auktoriteettien kunnioittamista, jaottelevat ihmiset meihin ja ulkopuolisiin ja suhtautuvat ulkopuolisiin halveksivasti tai jopa aggressiivisesti.

Tällaiset äänestäjät saivat Trumpista kaipaamansa vahvan, jopa itsevaltaisen johtajan. Yhdysvalloissa presidentti pystyy johtamaan melko itsevaltaisesti presidentin määräysten avulla: hänellä on perustuslain suoma oikeus sivuuttaa kongressi ja antaa määräyksiä, joilla on yhtä paljon vaikutusta kuin valtakunnallisella lainsäädännöllä.

Trump on usein pyrkinyt toteuttamaan vaalilupauksiaan jakelemalla presidentin määräyksiä sen sijaan, että yrittäisi säätää lakeja yhteistyössä kongressin kanssa. Kesällä 2019 Trump yritti jopa käskyttää Twitterissä amerikkalaisyrityksiä ja määrätä ne etsimään vaihtoehtoja tavaroiden tuottamiselle Kiinassa – aivan kuin olisi hänen vallassaan ohjailla niiden toimintaa.

Amerikkalaisviestinten paljastusjutut ovat kerran toisensa jälkeen osoittaneet presidentin kuuntelevan mieluummin omaa vaistoaan kuin avustajiaan tai hallinnossaan työskenteleviä asiantuntijoita.

Nimettömiin lähteisiin nojaavat amerikkalaisviestinten paljastusjutut ovat kerran toisensa jälkeen osoittaneet presidentin kuuntelevan mieluummin omaa vaistoaan kuin avustajiaan tai hallinnossaan työskenteleviä asiantuntijoita. Presidentti ihailee avoimesti autoritaarisia johtajia, kuten Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia, ja kuvailee itseään sanankääntein, jotka ovat kuin suoraan diktaattorin suusta.

»Jos Turkki tekee jotain, minkä minä suuressa ja vertaansa vailla olevassa viisaudessani katson ylittävän rajan, tuhoan ja pyyhin maailmankartalta Turkin talouden», hän esimerkiksi uhosi Twitterissä syksyllä 2019 puolustaessaan päätöstään vetää Yhdysvaltojen joukot pois Syyrian ja Turkin rajalta.

 

Trump ei kuitenkaan välttämättä pääse toiselle kaudelle, vaikka kaikki häntä viime vaaleissa äänestäneet antaisivat hänelle uudelleen äänensä. Äänestäjäkunnan kokoonpano muuttuu vuosi vuodelta, eikä muutos ole republikaaneille eikä varsinkaan Trumpille eduksi.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhui kannattajilleen kampanjatilaisuudessa Phoenixissa alkuvuonna 2020. Kuva: EPA/All Over Press.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhui kannattajilleen kampanjatilaisuudessa Phoenixissa alkuvuonna 2020. Kuva: EPA/All Over Press.

Trump suututti Yhdysvaltojen latinoyhteisön heti vuoden 2016 vaalikampanjansa avauspuheella, jossa hän kutsui Meksikosta tulevia raiskaajiksi ja sanoi näiden tuovan maahan huumeita. Tulevissa vaaleissa tällä voi olla viime vaaleja suurempi merkitys. Latinalaisamerikkalaisten äänestäjien määrä kasvaa kaiken aikaa, ja tutkimuskeskus Pew’n väestöennusteen mukaan Yhdysvalloissa on marraskuussa 2020 jo 32 miljoonaa äänioikeutettua latinalaisamerikkalaista. Tämä vastaa reilua 13:a prosenttia kaikista äänioikeutetuista.

Muutenkin muiden kuin valkoisten osuus äänioikeutetuista kasvaa kaiken aikaa. Marraskuussa jo kolmasosa äänioikeutetuista on Pew’n ennusteen mukaan muita kuin valkoihoisia. Se on huono uutinen Trumpille, joka vetoaa erityisesti niihin valkoisiin äänestäjiin, jotka syystä tai toisesta suhtautuvat vähemmistöihin kielteisesti.

Myös väestön ikääntyminen ja kuoleminen saattavat muuttaa kahden suuren puolueen välistä voimatasapainoa. Pew-tutkimuskeskuksen tilastojen mukaan amerikkalaisten puoluekannoissa näkyy selvä sukupolvien välinen kuilu, joka on viime vuosina kasvanut entisestään.

Suurten ikäluokkien keskuudessa demokraateilla ja republikaaneilla on suunnilleen yhtä paljon kannattajia, mutta sitä nuorempien joukossa demokraatit ovat republikaaneja suositumpia. Republikaaneilla on demokraatteja enemmän kannattajia ainoastaan ennen vuotta 1945 syntyneiden joukossa.

Washington Post -lehti on analysoinut kuolleiden ja uusien äänestäjien määrää eri osavaltioissa ja tarkastellut erityisesti niitä osavaltioita, joissa Trump viimeksi voitti hyvin pienellä äänimäärällä. Lehden mukaan juuri tällaisissa osavaltioissa äänioikeutettujen määrä on lisääntynyt enemmän kuin muualla, koska äänestäjäksi on rekisteröitynyt nuoria ja muita ensiäänestäjiä enemmän kuin äänestäjärekisteristä on kuoleman vuoksi poistunut ihmisiä.

Väestörakenteen muutoksen ja äänestysinnon lisäksi vaalitulokseen saattaa vaikuttaa osavaltioiden välinen muuttoliike. Tämän osoittaa esimerkiksi aikakauslehti Timen analyysi äänestäjäkunnan kokoonpanosta yksittäisissä osavaltioissa.

Esimerkiksi äärimmäisen tiukille menevistä vaalituloksista tunnettu vaa’ankieliosavaltio Pohjois-Carolina on muuttunut tupakka- ja tekstiiliteollisuuteen nojaavasta osavaltiosta tietotyövetoiseksi, ja sinne muuttavat ovat yhä osavaltion keskiarvoa koulutetumpia. Tämä saattaa pelata demokraattien pussiin.

 

Yksi presidentinvaalien ratkaisevimmista kysymyksistä on, ketkä äänioikeutetuista lopulta käyvät antamassa äänensä.

Vuoden 2016 vaaleissa äänestysprosentti oli tutkimuskeskus Pew’n mukaan 61,4. Esimerkiksi latinalaisamerikkalaisista äänioikeutetuista valtaosa on jättänyt perinteisesti äänestämättä, mutta äänestämässä käyvien osuus on RealClearPolitics-sivuston mukaan kasvanut jo pikään.

Vuosien 2016 ja 2018 vaaleissa äänensä käyttäneistä latinalaisamerikkalaisia oli jo 11 prosenttia, kun vielä vuonna 2014 heitä oli vain vähän yli 7 prosenttia. Kun jonkin vähemmistöryhmän osuus väestöstä kasvaa, samalla kasvavat yleensä myös ryhmän yhteiskunnallinen merkitys ja ryhmän jäsenten äänestysinto.

Myös Trump itse saattaa lisätä latinalaisamerikkalaisten ja muiden vähemmistöihin kuuluvien äänestysintoa. Hänen ensimmäinen presidenttikautensa on osoittanut paitsi hänen kannattajilleen myös hänen vastustajilleen, ettei hänen maahanmuuton ja vähemmistöjen vastaisissa puheissaan ole kyse pelkästä kampanjaretoriikasta, vaan hän todella pyrkii aktiivisesti toteuttamaan vaalilupauksiaan. Tämän luulisi motivoivan niitä äänestäjiä, jotka ovat joutuneet kärsimään Trumpin harjoittaman politiikan vuoksi.

 

Talouskysymykset eivät tutkimusten mukaan vuonna 2016 suuresti vaikuttaneet Trumpin vaalivoittoon, vaikka moni hänen kannattajansa mielellään sanoikin äänestäneensä häntä hänen liikemiestaustansa ja väitetyn bisnesosaamisensa vuoksi. Tänä vuonna talous saattaa kuitenkin ratkaista vaalituloksen.

Istuvan presidentin pääsy toiselle kaudelle on Yhdysvalloissa tyypillisesti sidoksissa siihen, miten maan taloudellinen tilanne on kehittynyt tämän ensimmäisen kauden aikana ja miltä talouden suunta näyttää vaalipäivänä. Koronavirusepidemia vaikuttaa Yhdysvaltojen talouteen dramaattisesti, mutta toistaiseksi on mahdotonta ennustaa, miltä talouden tilanne marraskuussa näyttää.

Suurin äänisaalis demokraateille?

Yhdysvaltalainen Brookings-instituutti on mallintanut yhdysvaltalaisten äänestyskäyttäytymistä tulevissa vaaleissa skenaarioilla. Demokraatit saavat lähes varmasti suurimman osan kokonaisäänistä mutta eivät välttämättä eniten valitsijamiehiä.

  1. Entä jos äänestäjät käyttäytyvät kuten viimeksi?

Yhdessä Brookingsin skenaarioista äänestäjät käyttäytyvät samoin kuin vuoden 2016 vaaleissa. Äänestäjäkunta on kuitenkin muuttunut. Siksi tämän mallin mukainen äänestyskäyttäytyminen johtaisi siihen, että demokraattiehdokas voittaisi.

  1. Miten korkeakouluttamattomat äänestävät?

Korkeakouluttamattomat valkoihoiset äänestäjät olivat Donald Trumpille erityisen tärkeitä vuonna 2016, ja Brookingsin mallien valossa he näyttävät olevan vielä tärkeämpiä nyt. Jos presidentti onnistuu voittamaan puolelleen lisää äänestäjiä tästä ryhmästä, hän saattaa saada jopa suuresti himoitsemansa kaksoisvoiton: sekä suurimman äänisaaliin että valitsijamiesten enemmistön.

  1. Saavatko pienpuolueet vähemmän ääniä kuin 2016?

Vuonna 2016 amerikkalaiset antoivat poikkeuksellisen paljon ääniä pienpuolueiden ehdokkaille. He keräsivät noin viisi prosenttia annetuista äänistä. Tämä johtui todennäköisesti siitä, että sekä republikaani Trump että demokraattiehdokas Hillary Clinton olivat historiallisen epäsuosittuja ehdokkaita. Jos pienpuolueiden äänisaalis palautuu tänä vuonna aiemmalle tasolle, kisasta tulee Brookingsin mukaan erittäin tiukka.

Pitkään jatkunut nousukausi on mennyttä, ja sen myötä Trump on menettänyt kenties tärkeimmän valttikorttinsa.

Se on kuitenkin varmaa, että pitkään jatkunut nousukausi on mennyttä ja sen myötä Trump on menettänyt kenties tärkeimmän valttikorttinsa taistelussa uudelleenvalinnastaan.

Istuva presidentti saattaa kuitenkin myös hyötyä historiallisesta poikkeustilasta. Amerikkalaisilla on tapana suhtautua suurten kriisien keskellä johtajaansa tavallista suopeammin – ainakin lyhyen aikaa. Lisäksi koronatiedotustilaisuuksiin ovat kiinnittäneet huomiota monet sellaisetkin äänestäjät, jotka eivät yleensä juuri seuraa politiikkaa ja joilla ei välttämättä ole Trumpista voimakasta mielipidettä suuntaan tai toiseen. Heille on saattanut syntyä presidentistä myönteinen kuva, kun he ovat nähneet tämän päivästä toiseen televisiossa rauhoittelemassa kansaa.

Samaan aikaan kuin Trump saa koko kansalta poikkeuksellisen paljon huomiota johtaessaan hätääntynyttä maata, demokraattien todennäköinen presidenttiehdokas Joe Biden saa poikkeustilan vuoksi selvästi vähemmän huomiota kuin normaalioloissa. Vaalien ja poliittisten kysymyksien sijasta uutisissa ja kahvipöytäkeskusteluissa puhutaankin vain epidemiasta. Kevään vaalitilaisuudet on jouduttu perumaan. Demokraattien puoluekokous on siirretty elokuulle, ja on epävarmaa, onko sen järjestäminen mahdollista vielä silloinkaan.

Ja vaikka puoluekokous toteutuisi, on pelkkä kuukauden siirtokin demokraattien kannalta huono uutinen. Se lyhentää merkittävästi aikaa, jonka heidän ehdokkaansa ehtii kampanjoida Trumpia vastaan virallisen ehdokkaan roolissa.

Viime kädessä korona saattaa ratkaista, onnistuuko Trump säilyttämään viime vaalien äänestäjänsä ja valloittamaan puolelleen niin paljon lisää äänestäjiä, että määrä riittää pitämään hänet vallassa seuraavatkin neljä vuotta. Aika näyttää, koituuko epidemiasta hänelle marraskuussa enemmän poliittista haittaa vai hyötyä.