Skip to main content

Rahaa pakotteiden ohi

Eristetty Pohjois-Korea hankkii tuloja ase- ja huumekaupalla sekä valtion tukemalla hakkeriarmeijalla.

Teksti Niko Vartiainen

Kuvat Julius Uusikylä

Ei nimi pankkia pahenna. Mutta jos pitää konttoriaan hotellihuoneessa Pjongjangissa ja tekee rahansiirtoja maailman suljetuimpaan diktatuuriin, nimi voisi toki olla huomaamattomampi.

International Bank of Martial Arts – eli Kamppailulajien kansainvälinen pankki – on rikkonut YK:n asiantuntijapaneelin raportin mukaan talouspakotteita välittämällä maksuja Pohjois-Koreaan Kiinan juaneissa. Pankki ohjeistaa asiakkaita kiinan lisäksi myös englanniksi rahansiirtojen välittämisessä Korean demokraattiseen kansantasavaltaan. Maksut hoitaa perille pankin konttori Dandongin kaupungissa Kiinan puolella Pohjois-Korean rajaa.

Pohjois-Koreassa haarakonttoria pitäviä pankkeja ja rahoitusalan yrityksiä toimii YK:n raporttien mukaan Kiinan lisäksi muun muassa Venäjällä, Egyptissä, Seychelleillä ja Malesiassa. Niiden läpi kulkevat rahavirrat pitävät Pohjois-Korean kiinni kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä, vaikka maa on pyritty sulkemaan vuodesta 2009 lähtien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmilla rahaliikenteen ulkopuolelle.

Pohjois-Korean noin kolmen miljardin dollarin suuruinen vienti on koostunut virallisesti pääasiassa kivihiilestä, raudasta, vaatteista ja kalatuotteista. Nämä tiedot ovat Etelä-­Korean keskuspankilta: Pohjois-Korea ei julkaise lukuja itse, jos sillä edes on luotettavia mittareita taloudestaan. Etelä-Korean keskuspankki on julkaissut arvioitaan Korean demokraattisen kansantasavallan talouden tilasta 1990-luvun alusta lähtien.

Eteläkorealaisen tutkijan Byung-Yeon Kimin mukaan niin kutsutun epävirallisen talouden osuus pohjoiskorealaisten perheiden rahaliikenteestä on valtava, jopa 70–90 prosenttia. Sen verran rahasta siis kulkee virallisen talouden ja valtion ulkopuolella. Korruptio maassa on Kimin mukaan paljon suurempaa kuin aikanaan Neuvostoliitossa, ja usea tekee virallisen työnsä lisäksi toista, pimeää työtä. Kim pohjaa tietonsa maasta loikanneiden haastatteluihin.

Pohjois-Korea käy ulkomaankauppaa valtaosin Kiinan kanssa. Viime vuonna pohjoisen rajanaapurin osuus talouspakotteiden näännyttämän maan kaupasta oli huimaavat 92,5 prosenttia. Yhteensä maailman suljetuimman diktatuurin talous kasvoi viime vuonna 3,9 prosenttia.

Pudotus on väistämätön. Helmikuussa Kiina ilmoitti osana YK:n asettamia pakotteita pysäyttävänsä kivihiilen ostot Pohjois-Koreasta loppuvuodeksi ja rajoittavansa öljyn vientiä maahan. Elokuun alussa YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi Yhdysvaltain laatiman päätöslauselman, joka kieltää käytännössä kaikkien kaivannaisten sekä merenelävien tuonnin Pohjois-Koreasta. Se leikkaisi maan virallisesta viennistä jopa miljardi dollaria eli kolmanneksen.

Yhdysvallat on kutsunut Konttori 39:ää maan hallituksen salaiseksi haaraksi.

 

Oma tarinansa on mystinen Konttori 39, jota Yhdysvallat on kutsunut maan hallituksen salaiseksi haaraksi. EU:n mukaan Konttori 39 on osa Pohjois-Korean suurinta yritysrypästä, Daesongia. Siihen kuuluu myös pankki, joka välittää maksuja Shenyangin, Dalianin ja Dandongin kaltaisten Kaakkois-Kiinan kaupunkien kautta.

Yksikön tehtävänä on kerätä ulkomailta tuloja Pohjois-Korealle ja sen johdolle. Rahavirrat ovat olleet vuosittain jopa toista miljardia dollaria. Tietoa yksiköstä on tyypillisesti saatu loikkareilta ja rahavirtoja seuraamalla.

Konttori 39:n toiminta juontaa juurensa jo Kim Il-sungin valtakaudelle (1946–1994). Sen ydintoimintaa ovat olleet historiallisesti kullan, aseiden, huumeiden sekä väärennetyn rahan, lääkkeiden ja tuotteiden myynti. Varmistettua tietoa yksiköstä on vain vähän, ja Wall Street Journalin sekä Financial Timesin kokoamat tiedot konttorista ovat kahden–kolmen vuoden takaa. Se tiedetään, että Pohjois-Korean valtion aktiivisuus ensin oopiumin ja sittemmin metamfetamiinin valmistuksessa on vähentynyt huomattavasti. Se johtuu huumeiden aiheuttamista ongelmista maan sisällä.

Tällä vuosituhannella huumeiden valmistus ja kauppa ovat siirtyneet lisäksi tahoille, joilla on aiempaa löyhemmät siteet valtioon. Tutkija Andrei Lankovin mukaan kiinalaiset huumejengit välittävät valmistusaineita Pohjois-Koreaan, sillä metamfetamiinin valmistus on Kiinassa vaikeampaa Pohjois-Koreaa tiukemman valvonnan vuoksi.

Hakkerointioperaatioista on tullut maalle yhä tärkeämpi keino kerätä rahaa, arvioi Etelä-Korean valtion tukema Financial Security Institute (FSI) tutkimuksessaan heinäkuun lopussa. Pohjois-Korean on arveltu tukevan Lazarus-nimellä tunnettua hakkeriryhmää, joka esimerkiksi ryösti Bangladeshin keskuspankista viime vuonna 81 miljoonaa dollaria.

Venäläisen tietoturvayhtiö Kasperskyn mukaan pohjoiskorealaiset hakkerit ovat hyökänneet pankkeihin 18 maassa vuoden 2009 jälkeen. Tyypillisesti iskuissa varastetaan luottokorttitietoja. FSI:n raportin mukaan hakkerit varastavat haittaohjelmien turvin rahaa myös uhkapelisivustoilta.

Pohjois-Korea on liitetty myös keväällä laajoja häiriöitä aiheuttaneeseen Wannacry-hyökkäykseen. Hakkerit saivat kiristettyä iskun yhteydessä 140 000 dollaria virtuaalivaluutta bitcoineina.

Yllättävä harppaus ohjusten kantamissa. Vuosina 1994-2011 Pohjois-Korea teki 32 ohjuskoetta ja kaksi ydinkoetta, ilmenee aseistariisuntaa tutkivan James Martin Centerin tiedoista. Kim Jong-unin noustua valtaan vuonna 2012 Pohjois-Korea on tehnyt 80 ohjuskoetta ja kolme ydinkoetta. Maa todisti heinäkuussa 2017 omistavansa mannertenvälisiä ohjuksia.

Yllättävä harppaus ohjusten kantamissa. Vuosina 1994-2011 Pohjois-Korea teki 32 ohjuskoetta ja kaksi ydinkoetta, ilmenee aseistariisuntaa tutkivan James Martin Centerin tiedoista. Kim Jong-unin noustua valtaan vuonna 2012 Pohjois-Korea on tehnyt 80 ohjuskoetta ja kolme ydinkoetta. Maa todisti heinäkuussa 2017 omistavansa mannertenvälisiä ohjuksia.


Pohjois-Korealla on pitkä kokemus asekaupasta
esimerkiksi Syyrian ja Iranin kanssa. Syyrian Assadit ja Pohjois-Korean Kimit ovat tunteneet toisensa 1960-luvulta, ja Iranin tiedetään hankkineen Pohjois-Koreasta aseita 1980-luvulta lähtien.

Erityisesti Pohjois-Korea on voinut tarjota palveluksia maille, joilla on Neuvostoliiton tai Kiinan valmistamia aseita tai ajoneuvoja kylmän sodan ajalta. Pohjois-Koreassa valmistettiin 1980-luvulle asti aseita lisenssi­sopimuksella kommunistisena yhteistyönä. 1990-luvulta lähtien maa on joutunut vähitellen kehittelemään omaa teknologiaa.

»Pohjois-Korean aseteollisuus on kulkenut kylmän sodan aikaisten mallien parantelusta kotoperäisen teknologian kehittämiseen. Omat tuotteet ovat kehittyneet koko ajan», sanoo aseistariisunnan tutkimiseen keskittyvän James Martin Centerin vanhempi tutkija Andrea Berger.

Silti Kambodžan, Etiopian ja Kongon tasavallan kaltaiset maat ovat vielä 2000-luvulla hankkineet Pohjois-Korealta apua neuvosto­ammusten ja -varaosien saamiseksi, Berger sanoo.

Korean kansanarmeija myös kouluttaa joukkoja lukuisissa Afrikan maissa ja Vietnamissa. Pohjoiskorealainen sotilaskoulutusvienti tuottaa maalle yhä säännöllistä rahavirtaa, vaikka se on kielletty viime vuonna turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla. Esimerkiksi Ugandan kanssa Pohjois-Korealla on ensi vuoteen kestävä sopimus hävittäjälentäjien kouluttamisesta, Berger sanoo.

Pohjois-Korean modernia asevientiä edustavat sotilasradiojärjestelmät. Niitä kaupittelee osoitteensa kualalumpurilaiseen pienkerrostaloon ilmoittanut peiteyritys Glocom, joka on suoraan Pohjois-Korean valtion omistuksessa. Yritys esittäytyy ostajille malesialaisena, mutta sitä ei uutistoimisto Reutersin mukaan löydy Malesian yritysrekisteristä.
Glocomin radioita on viety esimerkiksi Eritreaan. Asia tuli ilmi YK:n keväisestä raportista, ja Yhdysvallat kieltäytyi pian tämän jälkeen kaupoista tai yhteistyöstä Eritrean laivaston kanssa.

Pohjois-Korea kehittänee sotilastarvikkeisiin liittyvää vientiä viestintäjärjestelmiin, koska niitä ei pysty yhtä helposti yhdistämään tiettyyn maahan, sanoo Berger.

»Kiistäminen on vaikeampaa, jos olet myymässä tankkia.»

Silti Pohjois-Koreasta aseita ostavien joukko harvenee, Berger arvioi. Jäljellä on enää kourallinen maita, jotka eivät välitä lännen tuomiosta tai pakotteiden uhasta. Niihin kuuluvat Kongon demokraattinen tasavalta, Mosambik, Syyria, Iran ja Eritrea.

Näitä pienemmät ja haavoittuvaisemmat maat, kuten Kongon tasavalta, on helpompi vetää pois Pohjois-Korean piiristä. Namibian ja Ugandan halukkuuteen tehdä yhteistyötä Pohjois-Korean kanssa ovat vaikuttaneet Bergerin mukaan keskustelut kansainvälisen yhteisön kanssa.

Aiemmin Pohjois-Korea on vienyt myös ohjuksia, mutta kesän aikana tehtyjen ohjuskokeiden tarkoitus on lähinnä näyttää voimaa ja uhitella. Ohjusvienti on ollut laskussa 1990-luvun kulta-ajan jälkeen, Berger sanoo.

Hänen mukaansa asekaupan taloudellista arvoa on mahdotonta arvioida. Berger arvioi karkeasti, että se voisi olla vajaa sata miljoonaa euroa vuodessa.

Sanktioiden toteutusta ja Pohjois-Korean pyristelyä voi hyvin kuvata kissa ja hiiri -leikiksi. Osa maan viime vuoden talouskasvusta syntyi sähköntuotannon kasvusta. Se on merkki, joka voi hyvin liittyä lisääntyneeseen aseteollisuuteen ja ohjusten kehittelyyn.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.