Eduskunnan ystävyysseuroista löytyy kavereita naapurimaille ja kaukaisille diktatuureille

Eduskunnassa toimii 45 virallista ja 3 epävirallista ystävyysryhmää. Ne kokoavat yhteen kansanedustajia, joita tietty maa syystä tai toisesta kiinnostaa. Ystävyysryhmien toiminta on epävirallista ja täydentää eduskunnan virallista kansainvälistä toimintaa. Ryhmät syntyvät yksittäisten kansanedustajien aktiivisuudesta, ja toisinaan myös kuolevat sen puutteesta.

»On lukuisia kansanedustajia, jotka eivät ole yhdenkään ystävyysryhmän jäseniä, ja toisaalta jotkut ovat useamman ryhmän edustajia», kertoo eduskunnan kansainvälisen osaston osastosihteeri Marja Huttunen.

»Uusia ryhmiä voi syntyä pitkin vaalikautta esimerkiksi jonkin valiokuntamatkan pohjalta tai täällä vierailleen delegaation innoittamana.»

Ystävyysryhmien toimintaan on varattu ­7 000 euron vuotuinen määräraha. Käytännössä se tarkoittaa, että vuosittain muutama ryhmä voi tehdä ulkomaanmatkan.

Ystävyysryhmien toiminta on periaatteessa luonteeltaan epäpoliittista. Toisaalta poliittisia kannanottoja ei ole säännöissä kiellettykään.

Politiikka korostuu niissä ryhmissä, joiden kohdemaat herättävät muutenkin poliittisia intohimoja. Esimerkiksi Israel-ryhmä ja Palestiina-ryhmä ovat kumpikin järjestäneet tilaisuuksia, joissa Lähi-idän konfliktia tarkastellaan kulloisenkin ystävän näkökulmasta.

Israel-ryhmän puheenjohtajana toimii kristillisdemokraattien Peter Östman, Palestiina-ryhmän puheenjohtajana puolestaan vasemmistoliiton Veronika Honkasalo. Molemmat toivovat ryhmän avulla voivansa vaikuttaa kansanedustajakollegoidensa näkemyksiin alueen konfliktista.

»Yleinen julkisuuskuva Israelista on aika erilainen kuin todellisuus. Moni unohtaa, että Israel on alueensa ainoa demokratia ja sen parlamentissa on arabiedustajiakin», Östman toteaa.

»Suomessa eläville palestiinalaisille on symbolisesti hyvin merkittävä asia, että eduskunnassa toimii tällainen ryhmä, joka ottaa aktiivisesti kantaa Palestiinan kysymykseen», sanoo Honkasalo.

Venäjä-ystävyysryhmän lausunnot ja matkat ovat toisinaan aiheuttaneet ihmetystä. Vuonna 2014 ryhmä totesi, että Venäjä pitäisi ottaa takaisin Euroopan neuvoston jäseneksi ja penäsi »enemmän venäläistä näkökulmaa tiedonvälitykseen». Venäjän äänioikeus Euroopan neuvostossa oli evätty Krimin miehityksen vuoksi. Ryhmää johti Jouko Skinnari (sd).

Oma lukunsa ovat epäviralliset Katalonia-, Taiwan- ja Länsi-Sahara-ystävyysryhmät. Aiemmin on toiminut myös Tiibet-ryhmä. Epävirallisia ne ovat siksi, että ystävyyden kohteilla ei ole diplomaattisia suhteita Suomen valtion kanssa. Nämä ryhmät eivät voi saada toimintaansa eduskunnan virkamiesten apua eivätkä rahoitusta.

Se ei aktiiveja lannista. Keskustan Mikko Kärnä toimii sekä Katalonia- että Taiwan-­ryhmien puheenjohtajana.

»Olen seurannut molempien alueiden tilannetta jo pitkään ja olen pyrkinyt tuomaan niiden asioita esille. On tärkeää, että emme anna vain Espanjan tai Kiinan kertoa omaa tarinaansa», Kärnä sanoo.