Skip to main content

Humanistisen politiikan puolustus

Teksti Yrjö Lautela

Demokratia vaarantuu, kun yhteistyöpyrkimyksen sijasta etualalle nousevat ehdottomuus, ylenkatse, moralismi, viha, kiihotus ja ystävä–vihollinen-ajattelutapa. Tällöin murenee normaali kansalaisyhteiskunnan toimintamalli. Tämä on filosofi Julian Nida-Rümelinin kirjan keskeinen viesti. Hänellä on kokemusta käytännön politiikasta kulttuuripäällikkönä Münchenin kaupungissa ja sosiaalidemokraatti Gerhard Schröderin liittohallituksessa kulttuuriasioiden valtiosihteerinä.

Nida-Rümelinin mukaan demokratian keskeinen haastaja on populismi – yleensä oikeistolainen, mutta eräissä Etelä-Euroopan ja Etelä-Amerikan maissa myös vasemmistolainen. Siinä missä populismi on yksille liberaalin perustuslaillisuuden haastaja, toisille se on vastamyrkkyä eliitin herruudelle. Erityisen dramaattisena Nida-Rümelin pitää liberaalin järjestyksen vaarantumista kahdessa johtavassa anglosaksisessa valtiossa, Yhdysvalloissa ja Britanniassa.

Donald Trumpin retoriikka romutti amerikkalaisen demokratian perinteiset kansalaisarvot, erilaisten kulttuurien, kansallisuuksien ja uskontojen tunnustamisen sekä kosmopoliittisuuden. Hänen viime vaalien vastaehdokkaansa Hillary Clintonin liberaali, koulutusta korostava viesti ei uponnut globalisoidusta taloudesta riippuvaisiin työläisiin, joiden toimeentulo oli heikentynyt.

Euroopassa on koettu sama ilmiö. Moni perinteinen sosiaalidemokraattisten puolueiden kannattaja kokee epäuskottavana puolueiden sanoman siitä, että lisääntyvä korkeakoulutus nostaa kaikki keskiluokkaan.

Kansainvälisesti demokratiaa haastaa ennen kaikkea kiinalainen kapitalismi, joka näyttää usein ratkaisevan ongelmia nopeammin kuin läntiset demokratiat. Nida-Rümelinin mukaan demokratian vetovoima on heikentynyt myös islamilaisissa maissa, joiden suurkaupunkien koulutettua väestöä kansanvalta aiemmin kiinnosti.

Nida-Rümelin kaavailee rohkeasti ja utopistisesti kosmopoliittista maailmanjärjestystä, joka korvaisi finanssitaloudellisen globalisaation. Se edellyttäisi globaalia oikeusjärjestystä, joka toimisi Euroopan unionin tuomioistuimen tapaan. On kapitalismille eduksi, että sitä säännellään poliittisesti, Nida-Rümelin kirjoittaa. Hänen mielestään tällainen suuntaus on saamassa lisää ymmärrystä Maailmanpankissa ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa.

Inklusiivinen poliittinen julkisuus on Nida-Rümelinin mielestä yksi demokratian edellytys. Julkisen palvelun yleisradioyhtiöillä on tässä rooli, mutta ne tavoittavat yhä useammin vain varttunutta väestöä. Toiseksi demokratia edellyttää kaikkien ihmisten tasa-arvoon perustuvaa yksilönvapautta ja »humanistista johtokulttuuria» (Leitkultur), sanoo Nida-Rümelin. Hän reagoi näin Saksan oikeistopuolueiden viljelemään »saksalaisen johtokulttuurin» käsitteeseen, joka nostaa saksalaisuuden muita kulttuuriryhmiä ylemmäksi ja jota on moitittu syrjiväksi.

Julian Nida-Rümelin: Die gefährdete Rationalität der Demokratie. Ein politischer Traktat. Edition Körber 2020, 299 s.