Mika Aaltola: Elämme ihmisoikeuksien saranakohtaa
Onko kärsimykseen samaistuminen inhimillisyyden peruspiirre, vai onko se jotain, joka syntyi historian jossakin vaiheessa? Kummallakin lähestymistavalla on kannattajansa, mutta ...
3/2021
Ihmisoikeudet
Puola heräsi hiiliunestaan
Energia-alan murros on iskemässä myös Euroopan viimeiseen hiilivoiman tukikohtaan.
WHO:n tulevaisuus puntarissa
WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus ja Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken keskustelivat WHO:n uudistamisesta heinäkuussa. Kuva: Flickr/U.S. Department of State ...
Skotlanti yrittää tuulivoimalla kohti itsenäisyyttä
Skotlanti tekee kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, jolla se haluaa myös erottautua Britanniasta.
Balkanilla puuhataan yhteismarkkinoita
Serbian Aleksandar Vučić, Albanian Edi Rama ja Pohjois-Makedonian Zoran Zaev allekirjoittivat yhteistyösopimuksen heinäkuussa. Kuva: Wikimedia Commons Länsi-Balkanin ...
Miksi Valko-Venäjän nimeä ei muutettu?
Valkovenäläiset ovat yhtä mieltä ainakin maan nimestä. Kuva: Wikimedia Commons Vuoden 2019 lopussa Ruotsin ulkoministeriö ilmoitti käyttävänsä virallisissa ...
Kansainvälisen politiikan bestikset – onko suhteella väliä?
Arjen diplomatiassa henkilösuhteilla voi olla suuri merkitys. Muu on usein näyteltyä.
Finlaysonin Jukka Kurttila on mainosmies ja PR-guru, joka saarnaa vastuullisuuden puolesta – »Valkopesulla peitetään todellisia ongelmia»
Ympäristö, ihmisoikeudet ja työolot ovat yhä näkyvämmin yritysten asialistalla. Finlaysonin omistaja ja luova johtaja Jukka Kurttila on vastuullisuuden ja yritysaktivismin ...
Pakkoavioliittojen vastainen työ laahaa Suomessa
Suomi on kunniaväkivallan suitsimisessa Pohjoismaiden jumbosijalla. Nykyinen lainsäädäntö ei ole riittävä pakkoavioliittoihin puuttumiseksi.
Edessä myrskyisät vuodet – Suomelta odotetaan rohkeutta ja johtajuutta YK:n ihmisoikeusneuvostossa
Suomi tahtoo jäseneksi YK:n ihmisoikeusneuvostoon. Läpimeno näyttää selvältä, mutta edessä voi olla myrskyisät kolme vuotta.
Alkuperäiskansan transnainen ajaa uudistuksia Perussa – "Näin naisten piikittävän kipulääkettä, jotta he jaksaisivat 15-tuntisia työpäiviä. Tämän on pakko muuttua."
Gahela Cari on ensimmäinen alkuperäiskansaan kuuluva transnainen, joka pyrki Perun kongressiin. Monissa Latinalaisen Amerikan maissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ...
Tunne vaalirahoittajasi – hämärä raha sekoittaa politiikkaa ja uhkaa demokratiaa
Autoritaarisista maista virtaa demokratioihin rahaa, jolla pyritään vaikuttamaan politiikkaan. Euroopassa ei ole vielä ymmärretty ulkomaisten investointien riskejä ...
Merkelöinnin aika meni – tällaisen perinnön Mutti jättää Saksan ja Euroopan politiikkaan
Saksan väistyvä liittokansleri jättää jälkeensä vakaan talouden ja kasvaneen kansainvälisen painoarvon mutta myös joukon avoimia kysymyksiä.
Menneisyys politiikan armoilla
Historian tulkinta, tutkimus ja opetus muuttuvat ajan poliittisten vaatimusten mukana. Kylmän sodan aikaiset kilpailevat historianarratiivit hävisivät. Nyt monessa maassa ...
Unkarin kadotettu suuruus – imperiaalinen ajattelu nostaa päätään itäisessä Euroopassa
Unkarissa haikaillaan suuruuden aikoja. Viktor Orbánin hallitus on jakanut äänestysoikeuden pysyvästi ulkomailla asuville etnisille unkarilaisille. Globaalia vaikutusvaltaa ...
»Vasemmistolainen islamismi» tuli Ranskan politiikkaan
Ranskalainen keskustelu kansallisesta identiteetistä on kiertynyt islamin ympärille. Taustalla vaikuttaa yhä Algerian sodan varjo.
Anna-Kaisa Hiltunen: Valko-Venäjän painostus onnistuu, jos Eurooppa kiertää pakolaisoikeutta
Hybridivaikuttamisen aikana yhteiseen, inhimilliseen ja tehokkaaseen turvapaikkajärjestelmään sitoutuminen olisi kaikkien EU-maiden edun mukaista.
Hannu-Pekka Ikäheimo: EU:lla ei ole varaa osallisuusteatteriin
Osallistavat demokratian muodot ovat teatteria niin kauan, kun päätöksentekijät eivät ole valmiita luopumaan vallastaan.
Timo Miettinen: Eurooppa on realistisin vaihtoehto kansainvälisen sääntelyn kehittämiseksi
EU tarvitsee yhteisen vision ja rohkeutta nostaa kysymyksiä unionin tasolle.
Rauhantutkimuksen anti ulkopolitiikan agendalle
Mikä on rauhantutkimuksen ydin, ja mihin keskusteluihin sen pitäisi ottaa kantaa? Emeritusprofessori Raimo Väyrysen (2020) toimittama kokoelmateos sommittelee rauhantutkimuksen ...
Mafiat repivät ja rakentavat hauraita maita
Järjestäytynyttä rikollisuutta on pidetty lähinnä konfliktien ei-poliittisena sivutuotteena. Lieveilmiöstä ei kuitenkaan voida puhua. Sosiologi Danilo Mandić osoittaa ...
Millainen olisi Baerbockin tai Laschetin johtama Saksa?
Saksan poliittisen kentän murrosvaiheessa juuri vihreät näyttävät edustavan vakautta ja tukevan olemassa olevaa järjestystä. Näin arvioi berliiniläisen Taz-lehden ...
Kuinka Kiina vaikuttaa maailmalla
Vuonna 2006 perustetun Euroopan parlamentin Kiina-ystävyysryhmän agenda on erikoinen. Ryhmä on puheenjohtajiensa suulla ylistänyt Kiinan ihmisoikeustilannetta, tukenut Kiinan ...
Yhä löyhempi vai yhä tiiviimpi unioni?
Euroopan unionin kehitystä on ohjannut ajatus syvenevästä integraatiosta, joka hyödyttäisi kaikkia jäsenmaita. Ensimmäisen kerran ajatus kirjattiin vuoden 1957 Rooman ...
Länsikeskeinen tulkinta rasismista
Rasismi kummittelee meilläkin, tasa-arvon mallimaana pidetyssä Suomessa, koulua, yliopistoa ja muita sivistyslaitoksia myöten. Kaivautuminen syrjäisenä ja neitseellisenä ...
100 vuotta sitten: Maljoja nostellessa
Vuonna 1921. Suomen edustajat saivat kutsuja enemmän ja vähemmän arvokkaisiin juhliin.
Nojatuolimatka Etelä-Afrikkaan: katutanssia, vesikriisi ja reissutarinoita
Katutanssi kiinnostaa townshipeissa. Kuva: Netflix Kiihkeä katutanssikisa Miljoonan randin sekki, vuoden sponsorisopimus ja tilaisuus näyttää taivaan merkit kierolle ...
Katri Makkonen: Edes jääkaappia avatessa Afganistan ei unohdu
Kolumnin kirjoittaminen osuu samalle viikolle kuin Talibanin paluu valtaan Afganistanissa. Suora lähetys todistaa Yhdysvaltojen ja koko läntisen maailman epäonnistumista. On ...
Heikkoja signaaleja – nykypäivän ilmiöt saivat lähtölaukauksen 30 vuotta sitten
Neuvostoliiton romahduksen merkit näkyivät jo 1980-luvulla Ulkopolitiikan sivuilla. Blokkien kaatuminen mahdollisti uusien aiheiden esiintulon.
Kuusi vuosikymmentä Ulkopolitiikkaa
1961 Ulkopolitiikka perustettiin vuonna 1961 Paasikivi-Seuran äänenkannattajaksi. Ensimmäinen numero ilmestyi lokakuussa ennen noottikriisiä. Sen päätoimittajana oli ...
Matti Kalliokoski: Ulkopolitiikan aaltoliike
Lehti säilytti nimessään sanan, joka välillä ehti mennä jo pois muodista.
