Skip to main content

Mafiat repivät ja rakentavat hauraita maita

Teksti Katariina Mustasilta

Järjestäytynyttä rikollisuutta on pidetty lähinnä konfliktien ei-poliittisena sivutuotteena. Lieveilmiöstä ei kuitenkaan voida puhua. Sosiologi Danilo Mandić osoittaa järjestäytyneen rikollisuuden vaikuttavan politiikkaan, talouteen ja valtionrakennukseen (tai sen hajottamiseen) perin pohjin.

Uutuuskirjassaan Mandić haastaa oletuksiamme separatistiliikkeiden synnystä ja kehityksestä. Mafiat ja ylikansallinen järjestäytynyt rikollisuus ovat jääneet poliittisten liikkeiden tutkimuksessa melko vähälle huomiolle.

Mandićin mukaan on harhaanjohtavaa tarkastella globalisoituneen maailman separatistisia kiistoja pelkästään emovaltion ja itsenäisyyttä tai autonomiaa ajavan liikkeen välisenä kaksinkamppailuna. Sen sijaan separatistisia konflikteja olisi katsottava emovaltion, separatistiliikkeen ja järjestäytyneiden rikollisryhmien muodostaman kolmion kautta. Hauraissa ja kiistan­alaisissa valtioissa mafiat »pystyttävät ja purkavat rajoja».

Kirjan vahvinta antia on analyysi mafioiden vaikutuksesta Kosovon ja Etelä-Ossetian separatistiliikkeiden ja emovaltioiden välisiin suhteisiin vuosien 1995–2012 aikana.

Kosovon vapautusarmeija, joka nousi pääosaan Kosovon pyrkiessä irtautumaan Serbiasta 1990-luvun loppupuolella, toimi Mandićin mukaan verhona huumeiden ja aseiden salakuljetukselle. Rikollisklaanit hyötyivät separatismista ja lopulta hallitsivat itsenäisen »mafiavaltion» luomista. Serbiassa mafia niin ikään mahdollisti Slobodan Miloševićin sotaponnistukset mutta myös tämän syrjäyttämisen.

Etelä-Ossetiassa järjestäytynyt rikollisuus sen sijaan toimi rauhanvälittäjänä separatistialueen ja emovaltion välillä 1990-luvun lopusta 2000-luvun alkuvuosiin asti. Separatistisen Etelä-Ossetian ja emovaltio Georgian raja-alueelle rakentuivat »Ergnetin markkinat», joilla rikollisklaanit hallinnoivat laitonta kauppaa. Kauppapaikka oli monietninen ja hyötyi separatistisen konfliktin jäätyneestä tilasta. Tilanne muuttui, kun Georgian aggressiivinen hyökkäys järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan polarisoi etniset suhteet uudelleen. Se johti lopulta sotaan vuonna 2008.

Kirjan toisessa osassa Mandić käsittelee 15:tä konfliktien runtelemaa maata Länsi-Afrikassa, Lähi-idässä ja Itä-Euroopassa; esimerkiksi kapinallismafian osuutta Pohjois-Malin separatistiliikkeen menestykseen vuonna 2012 puhjenneessa konfliktissa, ja miten aseiden salakuljetus rapautti Ukrainan armeijaa vuonna 2014 alkaneen Itä-Ukrainan sodan alla.

Mandićin seikkaperäinen kerronta avaa kiistanalaisten hallintojen todellisuutta, jossa gangsterit pakenevat oikeussaleista ikkunasta hyppäämällä ja harjoittavat kannibalismia uhreillaan, toimittavat taistelijat aseellisiin konflikteihin ja nousevat pääministereiksi.

Järjestäytyneen rikollisuuden poliittista valtaa ei tule väheksyä tai olettaa pelkästään hajottavaksi voimaksi. Sen rooli on analysoitava ja siihen kohdistuvien toimien vaikutuksia esimerkiksi rauhalle on arvioitava empiirisesti.

Kirjoittaja on tutkijatohtori Ulkopoliittisessa instituutissa.

Danilo Mandić: Gangsters and Other Statesmen. Mafias, Separatists, and Torn States in a Globalized World, Princeton University Press 2020, 282 s.