Siirry sisältöön

Sami Kolamo: MM-kisaisäntä Qatarin investointiyhtiöllä on suhteita kaikissa maanosissa

Qatarissa marraskuussa alkavien jalkapallon MM-kisojen keskiössä on rahan valta.

Teksti Suvi Nousiainen

Sami Kolamon suosikkijoukkueita ovat muun muassa Blackburn Rovers ja Liverpool. Kuva: Kimmo Jylhämö/Vastapaino

Sami Kolamon suosikkijoukkueita ovat muun muassa Blackburn Rovers ja Liverpool. Kuva: Kimmo Jylhämö/Vastapaino

 

Jalkapallon maailman­mestaruuskilpailuista väitellyt Tampereen yliopiston mediakulttuurin dosentti Sami Kolamo ruotii uudessa teoksessaan Qatarin kisajärjestelyjen kulisseissa rehottavaa korruptiota ja ihmisoikeusrikkomuksia.

Kuinka Qatar hyötyy jalkapallon MM-kisaisännyydestä?
Jos kisat näyttäytyvät karnevaalihenkisenä tapahtumana, jonka aikana ei kuulla soraääniä, tämä luo positiivista maakuvaa ja on mediavoitto Qatarille. Jalkapallon MM-kisoja ei ole koskaan aiemmin järjestetty Qatarin kaltaisessa pienessä maassa, jossa ei ole lähtökohtaisesti ollut valmiita stadioneita tai infrastruktuuria suurelle kisayleisölle. Qatar haluaa näyttäytyä sijoittajille ja turisteille parempana kohteena kuin sen naapurit tai monet Aasian maat.

Miksi urheilukisojen isänniksi valitaan autoritäärisiä valtioita?
Jotkut Kansainvälisen jalkapalloliiton (Fifa) ja olympiakomitean aiemmista puheenjohtajista, osa jopa vallassa ollessaan, ovat sanoneet, että autoritäärisissä valtioissa ei esiinny kisojen aikana protesteja, jotka rikkoisivat hyvältä näyttävän tapahtuman idyllin. Fifan ja sen yhteistyökumppaneiden tuotteiden ja iskulauseiden tulee näkyä myönteisessä valossa. Qatarissa, Venäjällä tai Kiinassa negatiivista kuvastoa ei synny, koska kansalaisaktivismi on kitketty maan alle jo ennen tapahtumaa.

Millaisia ongelmia liittyy siihen, että Qatar on kisojen ajan kansainvälisen huomion keskipisteenä?
Mediatutkijan näkökulmasta tietyntyyppinen draaman rakenne on käsikirjoitettu etukäteen. Kyse on Fifan määrittelemästä tapahtuma­formaatista, jonka vaatimusten toteuttaminen MM-kisoista toiseen voimistaa epätasa-­arvoa. Kriittiset äänet on vaimennettu ja Qatarin ongelmat, kuten huono ihmisoikeus­tilanne ja siirtotyöläisten puutteelliset työolosuhteet, yritetään häivyttää näkymättömiin etenkin kisojen aikana.

Miten ongelmat heijastuvat suhteessa länteen?
Vaikka Qatarin tuottama myönteinen kuvasto kisoista ei olisi lopulta aivan halutun kaltainen, valtion investointiyhtiöllä on suhteita kaikissa maanosissa.
Qatarin vaikutusvalta on öljyn ja maakaasun vuoksi noussut Länsi-Euroopassa, kun maakaasua ei saada entiseen tapaan Venäjältä. Kauppa­suhteisiin Qatarin kanssa liittyy samankaltaisia riskejä kuin nyt suhteessa Venäjään. Qatarin valtio on asemastaan myös tietoinen.

Kirjassasi Fifaa kuvataan mafiaorganisaatioksi. Onko Fifa korruptioltaan poikkeus urheiluliittojen joukossa?
Yhdysvalloissa liittovaltion poliisi FBI on tutkimuksissaan määritellyt Fifan mafiatyyppiseksi organisaatioksi. Qatar valittiin MM-kisaisännäksi vuonna 2010, jolloin Sepp Blatterin johtama vanha Fifa oli läpeensä korruptoitunut. Vaikka Fifaa on kritisoitu Qatarin valinnasta, ei Gianni Infantinon johtama uusi Fifa ole perunut päätöstä. Pikemminkin on nähty, että kyseessä on Lähi-idän mahdollisuus. Myös Kansainvälisessä olympiakomiteassa ja Kansainvälisessä yleisurheiluliitossa on korruptiota. Tutkimusten mukaan kuitenkin kaikkein radikaaleinta korruptiota on ilmennyt Fifassa.

Miten MM-kisojen varjolla vahvistetaan viranomaiskontrollia Qatarissa?
Suurtapahtumissa turvallisuus on tärkeää. Varsinkin stadionit ja niiden ympäristö ovat hyvin valvottuja. Qatarissa valvonta on muutenkin tarkkaa, mutta turvallisuuden ehdoilla voidaan hankkia yhä enemmän sellaista kaupunkitilaa, jossa valvontaa tehostetaan entisestään. Turvallisuuskoneistoa vahvistavat laitteet jäävät käyttöön kisojen jälkeen.

Näitä suosittelen

  1. George Orwell: Vuonna 1984 (1949). Fiktiivisessä teoksessa isoveljen kyky valvoa muistuttaa Qatarin tiukkaa kontrollia.
  2. J.R.R. Tolkien: Taru sormusten herrasta (1954–1955). Kaikkien aikojen fantasiaromaani, joka sisältää totalitarismin kritiikkiä.
  3. Fjodor Dostojevski: Rikos ja rangaistus (1866). Raskolnikovin tunnontuskat ja moraalipohdinnat nostavat kylmän hien pintaan.

Miten ongelmia voisi ratkaista?
Rahan vallan merkitystä tulisi pienentää suhteessa ihmis­oikeus- ja ympäristökysymyksiin. Kisaisänniksi ei pitäisi valita valtioita, joilla on ongelmia ihmisoikeuksien kanssa. Pitäisi myös valita sellaisia kisapaikkoja, joihin joudutaan rakentamaan mahdollisimman vähän uutta infrastruktuuria, tai jakaa kisan järjestäminen useamman maan kanssa, jotta tarvittava infrastruktuuri olisi jo olemassa. Massaprotesteilla voi olla vaikutusta, mutta niihin liittyy melko paljon esteitä. Jalkapalloa pelataan kaikkialla. Jos kaikki Länsi-Euroopan maat boikotoisivat kisoja, liput myytäisiin siitä huolimatta loppuun joka ikiseen jalkapallon MM-kisatapahtumaan.

Miten Fifaa ja jalkapallon MM-kisoja ympäröivä korruptio on vaikuttanut omaan faniuteesi?
Tutkijat monesti sanovat, ettei kannata tutkia kriittisellä otteella aihetta, jota rakastaa. Silloin näkee sellaista mädännäisyyttä, joka esimerkiksi tässä tapauksessa voi tuhota kyvyn heittäytyä jalkapallopelin katsomisen pariin. Näen asian kuitenkin niin, että tuon epäkohtia esiin, otan kantaa ja vaadin muutoksia. Nämä ovat pieniä tekoja yhdeltä ihmiseltä, mutta helpottavat omaa fanittamistani ja tuovat siihen lisää syvyyttä. Qatarin kisoja tosin en aio seurata.

Sami Kolamo: Riistopallon MM-kisat Qatarissa. Vastapaino 2022. Ilmestyy 30.9.