Siirry sisältöön

Siruteollisuus osoitti globalisaation päätepysäkin

Teksti Eetu Sironen

Maailman kehittyneimmät mikrosirut suunnitellaan Yhdysvalloissa, valmistetaan Taiwanissa alankomaalaisilla työkaluilla ja kootaan Kiinassa.

Tuftsin yliopiston kansainvälisen historian apulaisprofessori Chris Miller kuvaileekin kirjassaan Chip War siruteollisuutta globalisaation riemuvoitoksi. Globaali tuotantoketju on vaurastuttanut kaikkia osapuolia ja mahdollistanut erikoistumisen tuotantoprosessin eri vaiheisiin.

Suurvaltojen kilpailun vuoksi vuosikymmeniä jatkunut yhteistyö on kuitenkin vaakalaudalla.

Noin puolet kaikista mikrosiruista ja jopa 90 prosenttia kehittyneimmistä siruista valmistetaan Taiwanissa. Kiinan saarto tai hyökkäys saarelle voisi sysätä koko maailmantalouden kaaokseen, jonka rinnalla koronapandemian aiheuttama komponenttipula tuntuisi lastenleikiltä.

Taiwanille puolijohteet ovat melkoinen dilemma. Siruteollisuus on Taiwanin talouden kruununjalokivi, jota Kiina himoitsee. Toisaalta sirutuotannon »piikilpi» suojaa saarivaltiota Kiinan hyökkäykseltä, sillä Taiwan voisi tarvittaessa tuhota tehtaansa. Koska puoli­johteet ovat kriittisiä myös Yhdysvaltojen teknologia- ja puolustusteollisuudelle, ne takaavat Yhdysvaltain aseellisen tuen Taiwanille – ainakin toistaiseksi.

Yhdysvallat on rajoittanut kehittyneimpien sirujen vientiä Kiinaan. Kiinan näkökulmasta taas voisi kysyä: jos Kiina ei saa siruja, miksi muidenkaan pitäisi saada?

Todellisuudessa tilanne on monimutkaisempi. Millerin mukaan Kiinassa ymmärretään, että Taiwanin saarron tai sodan seuraukset globaalille taloudelle olisivat tuhoisat. Yhdysvallat haluaa rajoittaa Kiinan sotilaallista vaikutusvaltaa ja markkinaosuutta teknologiasektorilla, mutta riskit tiedostetaan myös Washingtonissa: Kiinassa on maailman tehokkain elektroniikan kokoonpanoteollisuus, josta Applen kaltaiset teknologiajätit ovat riippuvaisia. Lisäksi Kiinan valtava kuluttajamarkkina on kaikille puolijohdeyrityksille tärkeämpi asiakas kuin Yhdysvaltain hallitus.

Miller myös huomauttaa, ettei Kiina kykenisi kaappaamaan puolijohdetuotantoa lopullisesti itselleen vaikka onnistuisi valtaamaan Taiwanin. Sirujen valmistuksessa käytetään ultraviolettisäteilyyn perustuvia litografialaitteita, joita rakentaa yksi yritys: alankomaalainen ASML. Laitteissa käytetään saksalaisia peilejä ja amerikkalaisia ohjelmistoja, ja maailman edistyneimmät sirut suunnitellaan yhä pitkälti Kalifornian Piilaaksossa. Tuotantoketju on niin monimutkainen ja monikansallinen, ettei yksikään valtio pysty omimaan sitä.

Moni jälkiviisas on moittinut amerikkalaisyrityksiä puolijohdetuotannon siirtämisestä meren taakse halvemman tuotannon perässä 1980- ja 1990-luvuilla. Miller kuitenkin puolustaa päätöstä vedoten siihen, että juuri tuotannon ulkoistamisen ansiosta amerikkalaiset yritykset pystyivät keskittymään sirujen suunnitteluun. Globalisaatiossa on ollut voimaa.

Näyttää kuitenkin siltä, että ainakin huipputeknologian osalta vuosikymmeniä jatkunut globalisaatio voi olla tiensä päässä.


Chris Miller: Chip War. The Fight for the World’s Most Critical Technology. Simon & Schuster 2022, 431 s.