Vievätkö siirtolaiset vastaanottajamaittensa kansalaisten työt, vai hyödyttävätkö muuttajat taloudellisesti itseään ja muita? Päätä itse, mutta perusta päätöksesi faktoihin, rohkaisee Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön pääjohtaja William Lacy Swing.
Euroopan unionia ravisteleva kriisi voi johtaa maanosan syvempään poliittiseen yhdentymiseen – aina liittovaltioksi saakka. Yhtä hyvin se voi johtaa euroalueen tai koko unionin hajoamiseen. Mitä näistä vaihtoehdoista seuraisi? Ulkopolitiikka-lehti esittelee neljä erilaista tulevaisuudenkuvaa.
Vaikka Suomen tasavallan presidentin valtaoikeuksia on karsittu, presidentti johtaa valtakunnan ulkopolitiikkaa ”yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”. UP-lehti kysyi presidenttiehdokkailta näkemyksiä ulkopolitiikan tärkeimpiin kysymyksiin.
Syyrian sisäiset jakolinjat ovat vahvistuneet Ranskan siirtomaa-ajasta lähtien. Niiden keskellä oppositio yrittää nyt koota rivejään.
Rahan kulttuuri on erilainen Etelä- ja Pohjois-Euroopassa. Välimeren suuret euromaat Ranska, Italia ja Espanja voivat muuttaa toimintatapojaan, mutta tähän tarvitaan myös euroalueen yhteistä talouspolitiikkaa.
Yliviritetystä presidentinvallasta on tullut ongelma Ranskan demokratialle.
Italiaa 17 vuotta hallinneen Silvio Berlusconin eroaminen vei italialaisilta alibin. Vararikon partaalla kamppaileva valtio yrittää nousta jaloilleen virkamiesten vetämänä ja kansainvälisten tarkkailijoiden valvonnassa.
Maailmanjärjestyksen muutos ja EU:n kriisi lisäävät ulkopolitiikan tarvetta. Tämä voi paradoksaalisesti lisätä painetta palauttaa presidentti Suomen ulkopoliittisen päätöksenteon keskiöön, kirjoittaa professori Hiski Haukkala.
