Skip to main content

BRICS-maat putoavat kelkasta

Teksti Pasi Nokelainen

Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan kasvun ihasteli­joilta on karannut mopo käsistä, väit­tää Ruchir Sharma kirjassaan Breakout Nations. Niin sanottujen BRICs-maiden ihailussa on hänen mielestään kyse 2000-luvun alun teknologiahuuman kaltaisesta yliampuvasta optimismista.

Investointipankki Morgan Stanleys­sä työskentelevä Sharma katsoo, että BRICs-huuman vuoksi maailmantalou­den tulevat irtiottajat ovat jääneet huo­miotta. Niitä ovat esimerkiksi Tšekki, Puola ja Turkki, Indonesia, Sri Lanka ja Etelä-Korea sekä tietyin varauksin Thai­maa, Meksiko, Filippiinit ja Nigeria.

BRICS-maiden romahdusta Sharma ei ennusta, mutta väittää, että mailla on edessään hitaan kasvun kausi. Esimer­kiksi Kiinan kasvu hidastuu 5–6 prosent­tiin nykyisistä lähes kaksinumeroisista luvuista. Tämä johtuu Sharman mu­kaan siitä, että palkat nousevat Kiinas­sa aasialaisia kilpailijoita nopeammin, maaseudulla ei enää ole loppumatonta työvoimareserviä, väestö vanhenee, pe­rusinfrastruktuuri alkaa olla valmis ja kiinteistökupla on pahempi kuin Yhdys­valloissa ennen finanssikriisiä.

Ruchir Sharma: Breakout Nations. In Pursuit of the Next Economic Miracles. W.W. Norton & Company 2012, 304 s.

Ruchir Sharma: Breakout Nations. In Pursuit of the Next Economic Miracles. W.W. Norton & Company 2012, 304 s.

Juuri Kiinan kasvun hidastumisen vuoksi kehittyviä markkinoita ei Shar­man mukaan voida katsoa yhtenä koko­naisuutena: Kun raaka-aineiden kysyntä rauhoittuu, raaka-aineita tuottavat maat eivät vaurastu ryhmänä. Täytyy katsoa yksittäisten maiden kasvuedellytyksiä ja sitä, millaista politiikkaa maissa on harjoitettu.

Indonesia on Sharman mielestä maa­ilman parhaiten toimiva suuri raaka-ai­netalous. Lähes 250 miljoonan asukkaan maalla on suuret kotimaiset markkinat, ja se investoi bruttokansantuotteestaan kolmanneksen. Indonesia on Transparen­cy Internationalin tutkimusten mukaan hieman korruptoituneempi kuin Intia, mutta maan korruptio on Sharman ha­vaintojen perusteella ”tehokkaampaa”: Esimerkiksi liiketoimintaan tarvittavat luvat heltiävät yleensä nopeasti, kun tie­tää, kenet täytyy voidella. Lisäksi tieto on yleensä helposti saatavilla.

Euroopasta Sharma nostaa esiin Puolan ja Tšekin. Eurokurimuksessa mo­nelta on saattanut jäädä huomaamatta, että talouskriisin vaikeimpina vuosina 2008 ja 2009 Puolan talous kasvoi ai­noana EU:ssa ja että pelätyt ”puolalaiset putkimiehet”ovat alkaneet palata kotiin.

Kirkkaimmin Sharman mukaan lois­taa kuitenkin Etelä-Korean tähti. Maa on ainoana kehittyvänä taloutena on­nistunut luomaan globaaleja brändejä, kun taas esimerkiksi Taiwan on jäänyt kulutuselektroniikan ja teollisuustuotan­non sopimusvalmisajaksi ilman hinnoit­teluvoimaa.

Etelä-Korean menestys tuntuu myös Suomessa, missä Samsungin puhelimet ovat pitäneet Salon ja Espoon Keilanie­men nokialaiset ahdingossa.

Sharma ei ole yksin BRICS-kritiikkin­sä kanssa. Samankaltaisia puheenvuoro­ja on kuultu viime aikoina kansainvä­lisessä mediassa, ja Suomessa aiheesta on kirjoittanut Raimo Sailas (Kanava 6/2012). Yllättävää on se, kuinka pure­vasti Sharma arvostelee omaa ammat­tikuntaansa sijoitusammattilaisia lau­makäyttäytymisestä ja spekulatiivisten kuplien luomisesta. Hänen mukaansa Kiinan ja Intian talouden hidastuminen aiheuttaa vielä kovan krapulan, sillä esi­merkiksi rahastojen arvot ja osakekurssit ovat epärealistisen korkealla.

Vaikka Sharma ei kuulosta perus­pankkiirilta, hän katsoo maita sijoit­tajan silmin. Tämä näkyy esimerkiksihänen suhtautumisessaan Intian ja Brasilian uudentyyppisiin sosiaaliturvakokeiluihin. Työllisyystöistä ja ehdollisis­ta tulonsiirroista otetaan mallia monissakehitysmaissa, mutta Sharmalle ne näyt­täytyvät kasvun hidasteina, sillä hän tarkastelee vain sosiaaliturvamenojen osuutta bruttokansantulosta.

 

Kirjoittaja on ulkoministeriön tiedottaja ja vapaa toimittaja.