Skip to main content

Muslimit jakautuvat leireihin

Teksti Joonas Pörsti

Grafiikka: Kauko Kyöstiö

Grafiikka: Kauko Kyöstiö

Lähi-idän alueelliset suurvallat ovat valjastaneet sunnien ja šiiojen välisen opillisen kiistan oman asemansa vahvistami­seen. Iran on ajautunut vuoden 1979 vallankumouksensa jälkeen vastakkain jyrkkää sunnalaisen islamin oppia eli wahhabismia tunnustavan Saudi-Ara­bian ja sen liittolaisten kanssa. Etenkin Syyrian ja Irakin väestöt ovat jääneet tämän uskonnollisen ja poliittisen val­tataistelun jalkoihin.

Syyriassa on kuollut jopa 120 000 ihmistä keväällä 2011 alkaneen kan­sannousun jälkeen. Syyriaa hallitsevilla alaviiteilla on vastassaan kymmeniä eril­lisiä kapinallisryhmiä, joista osa taistelee äärisunnalaisin tunnuksin.

Saudi-Arabia ja Qatar tukevat Syy­rian sodassa kapinallisia sekä aseellisesti että taloudellisesti. Turkin hallitseva isla­milainen AK-puolue on antanut kapinal­listen Vapaan Syyrian armeijan huoltaa joukkojaan Turkin puolella.

Syyrian hallinnolle virtaa puolestaan aseita ja rahaa Iranista. Syyrian armei­jalle on ollut tärkeää myös Libanonin šiialaisen Hizbollah-järjestön osallistu­minen taisteluihin.

Iranilla on kaikki syyt etsiä neuvotte­luratkaisua Syyrian sotaan, arvioi Iran-tutkija Jubin Goodarzi Wilson Centerille kirjoittamassaan analyysissa. Konfliktin pitkittyessä uskontokuntien välinen vä­kivalta laajenee naapurimaissa, mikä voi horjuttaa Iranin alueellisten liittolaisten eli Irakin nykyisen hallinnon ja Hizbol­lahin asemaa.

Jos Syyrian hallinto kaatuu, Iran on valmistautunut organisoimaan alaviiteis­ta yhteensä jopa 50 000–100 000 miehen vahvuisia taistelujoukkoja, jotka voisivat hankaloittaa uuden sunnalaisen hallituk­sen valtaa, Goodarzi kirjoittaa. Iranin päätavoite on varmistaa, ettei maa jää alueella ilman liittolaisia, länsimielisten ja sunnalaisten valtioiden saartamaksi.