Siirry sisältöön

Pikkuveljen kasvu huolestuttaa Ranskassa

Ranskan osuus euroalueen viennistä on yhä melkein kaksinkertainen Espanjaan verrattuna, mutta maat kulkevat eri suuntiin.

Teksti Raine Tiessalo

Ranskan teollisuuden pohja on laajempi kuin Espanjan, ja Ranska suhtautuu eteläiseen naapuriinsa helposti isonveljen elkein. Ranskan osuus euromaiden viennistä kuitenkin supistui vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen aikana Eurostatin tilaston mukaan lähes neljänneksen.

Coe-Rexecode-tutkimuslaitoksen tuore raportti osoittaa, että Ranskan kilpailukyky on heikentynyt viime vuosina pahasti palkkojen korkeuden vuoksi. Ranskassa yksikkötyökustan­nukset nousivat kahdeksan prosenttia vuodesta 2008 vuoden 2013 kesäkuu­hun, kun ne Espanjassa laskivat 15 prosenttia.

Ranska ja Espanja kilpailevat kes­kenään monilla aloilla, kuten kulkuvä­line- ja kemianteollisuudessa sekä elintarvikeviennissä. Raportti on Rans­kalle karua luettavaa. Maa menetti markkinaosuuksiaan kaikilla sektoreil­la vuosina 1999–2012.

Coe-Rexecode selvittää säännölli­sesti myös, kuinka suurimpien eu­rooppalaisten maiden teollisuustuot­teiden laatuun suhtaudutaan maail­malla. Saksalaiset tuotteet koetaan yleisesti laadukkaimpina. Sitten tule­vat Ranska, Italia ja Espanja, tässä järjestyksessä.

Ranska on puristuksissa, koska muut tekevät joko likimain samanlaa­tuisia tavaroita halvemmalla tai pa­rempia tuotteita samalla hinnalla kuin Ranska.

Teollisen työn tuntikustannukset ovat Ranskassa kutakuinkin samat kuin Saksassa, mutta kuluttajat ovat valmiita maksamaan Audista tai BMW:stä enemmän kuin Renault’sta tai Peugeot’sta.

”Kaikissa tuoteryhmissä hinta-laatusuhde on keskinkertainen”, ra­portti luonnehtii ranskalaistuotteita.

Espanjan-serkut puristavat puoles­taan toiselta laidalta. Espanjalaiset tuotteet ovat voittaneet markkina­osuuksia vuoden 2010 jälkeen, vaikka ostajien käsitys espanjalaisesta laa­dusta on paradoksaalisesti samaan aikaan heikentynyt. ”Tämä ilmiö an­saitsisi tarkempaa tutkimista”, Coe-Rexecoden analyysissa ihmetellään.

Yksi tärkeimmistä taistelutante­reista on autoteollisuus. Tila käy ah­taaksi.

AlixPartners-konsulttiyhtiön ra­portin mukaan kolme viidestä eu­rooppalaisesta autotehtaasta toimii jo säästöliekillä. PSA Peugeot Citroën sulkee vuoden lopussa yhden teh­taansa Pariisin lähellä, Opel panee lapun luukulle ensi vuonna Saksan Bochumissa. Ford puolestaan sam­muttaa valot kolmesta tehtaastaan Belgiassa ja Britanniassa.

”Tulevaisuus ei ole lupaava, koska emme odota markkinoiden kasvavan ennen vuotta 2019”, totesi Laurent Petizon, yksi tutkimuksen tekijöistä, Le Monde -sanomalehdelle.

AlixPartnersin mukaan Espanjassa toimivat autoyhtiöt, kuten Volkswa­gen, Nissan ja Ford, aikovat sen sijaan lisätä tehtaittensa tuotantoa. ”Kriisin aikana Espanja on löytänyt uudestaan paikkansa matalan kustannustason maana”, raportti tiivistää.

Euroalueen maiden keskinäinen kilpailu osoittaa, että globaaleilla markkinoilla voi ylläpitää eurooppa­laisittain korkeaa palkkatasoa vain sellaisilla sektoreilla, joilla innovaatio­aste on korkea ja kilpailu vielä vähäis­tä. Kaikilla muilla sektoreilla paineet palkkakustannusten alentamiseen ovat tuntuvat.

Espanjankaan ei pidä unohtaa, että autoteollisuuden raa’assa pudotuspe­lissä on globaali ulottuvuus.

”Slovakia, Turkki ja Marokko ovat Espanjan kannoilla”, sanoo Coe-Rexe­coden tutkija Denis Ferrand.

Markkinat ovat autonvalmistajien puolella. Valmistajat voivat kilpailut­taa niin maita kuin tehtaitakin, naapu­rimaiden keskinäisistä suhteista piit­taamatta. Autonvalmistajien mahdol­liset kustannussäästöt valuvat kuiten­kin ylikapasiteetin purkamiseen ja hintakilpailuun autokaupoissa.

Kirjoittaja on Agence France Pressen Suomen-kirjeenvaihtaja.