Skip to main content

Vienti nostaa Espanjaa

EU:n kriisimaa vahvistaa jalansijaansa euroalueen ulkopuolisilla kasvumarkkinoilla. Veto johtuu palkkojen nopeasta alentumisesta. Jotkut povaavat jo, että Espanja seuraa menestyksessä Saksaa.

Teksti Raine Tiessalo

Espanjan vienti uhmaa paino­voiman lakeja. Tämän vuoden alusta heinäkuun loppuun vienti kasvoi seitsemän pro­senttia verrattuna edelliseen vuoteen. Myös euromääräisesti lyödään ennä­tyksiä. Viennin kasvu on OECD-maiden kolmanneksi nopeinta Yhdysvaltojen ja Britannian jälkeen.

Martorellin tehtaalla lähellä Barcelonaa valmistetaan Seateja ja Audeja. Kuva: LEHTIKUVA/AFP PHOTO/LLUIS GENE

Martorellin tehtaalla lähellä Barcelonaa valmistetaan Seateja ja Audeja. Kuva: LEHTIKUVA/AFP PHOTO/LLUIS GENE

”Olen yllättynyt. Kykenemme vie­mään entistä enemmän paitsi euro­alueelle myös euroalueen ulkopuolelle maihin, joissa kasvun ennakoidaan kiihtyvän. Kykenemme tähän vahvasta eurosta huolimatta”, iloitsee Madridin Complutense-yliopiston ja Fedea-talous­tutkimuslaitoksen professori José Ignacio Conde-Ruiz.

Hyvä veto ei johdu siitä, että maan vienti olisi talouskurimuksen takia ro­mahtanut edellisinä vuosina. Vuoteen 2007 asti Espanjan osuus euromaiden kokonaisviennistä pysytteli lähes vuo­sikymmenen ajan kuuden prosentin tienoilla. Nyt se on tasan seitsemän. Es­panja ui vastavirtaan: se valloittaa mark­kinaosuuksia talouskriisistä huolimatta.

Palkat alas, vienti ylös

Spektaakkelimaisen menestyksen pe­russyy on yksinkertainen: palkat ovat laskeneet talouskriisin paineessa. Tästä syystä espanjalaistuotteiden kilpailukyky on kohentunut maailmanmarkkinoilla. Ranskalaisen Coe-Rexecode-tutkimus­laitoksen mukaan teollisen työn yksikkö­kustannukset ovat laskeneet Espanjassa vuoden 2008 jälkeen jopa 15 prosent­tia. Myös oikeistolaisen pääministerin Mariano Rajoyn hallituksen vuonna 2011 toteuttama työmarkkinauudistus on vaikuttanut tilanteeseen, mutta palk­kojen aleneminen alkoi jo aiemmin.

”Tilastoinnin kehittymättömyyden takia emme tiedä tarkkaan, mistä palk­kojen lasku koostuu. Emme tiedä, missä määrin kyse on kalliiksi käyneiden työn­tekijöiden irtisanomisesta ja halvempien palkkaamisesta tilalle – ja missä määrin taas vanhojen työntekijöiden palkkojen alentamisesta”, sanoo professori Conde-Ruiz.

”Palkat ovat myös saattaneet pysyä ennallaan ja tehtyjen työtuntien määrä nousta”, arvelee puolestaan Coe-Rexeco­de-laitoksen tutkija Denis Ferrand.

Joka tapauksessa työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen on parantanut Espanjan kilpailukykyä merkittävästi. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ar­vioi elokuussa, että yksikkötyökustan­nusten aleneminen ei ole vielä edes täy­sin heijastunut viennin kilpailukykyyn. Parempaaon ehkä vielä luvassa.

Kilpailukyvyn kohentamiseen tar­vitaan kuitenkin muutakin kuin palk­kojen laskua. Espanjan taloustilanne on pakottanut yritykset etsimään uusia markkinoita.

”Kotimarkkinoiden lamaannuksen takia yritysten on ollut pakko keskittää ponnistelunsa ulkomaille”, espanjalais­ten vientiyritysten kattojärjestön Club de Exportadores e Inversores Españolesin johtaja Balbino Prieto sanoo.

Iberia kirii vientiluvuissa. Etelä-Euroopan maista Espanja ja Portugali ovat onnistuneet parantamaan kilpailukykyään eniten talouskriisin aikana. Tavaraviennissä Suomi sukeltaa jopa Italian alle.

Iberia kirii vientiluvuissa. Etelä-Euroopan maista Espanja ja Portugali ovat onnistuneet parantamaan kilpailukykyään eniten talouskriisin aikana. Tavaraviennissä Suomi sukeltaa jopa Italian alle.

Yrittäjiä kriisi-Espanjassa riittää. Vientijärjestön mukaan vientiyritysten määrä on kasvanut kolmessa vuodessa noin 100 000:sta jopa 140 000:een.

”Perinteisesti espanjalaiset yritykset ovat hakeneet kasvua ulkomailta, kun talouskriisi on runnellut kotimarkki­noita, ja vetäytyneet sitten takaisin. Nyt kansainvälistyminen on kuitenkin vah­vempaa ja aidompaa. Yrittäjät ymmär­tävät, että asema kansainvälisillä mark­kinoilla on pidettävä. Jos omia tuotteita ei vie ulkomaille, ulkomaiset tuotteet tulevat pian tänne”, Prieto arvioi.

Junia ja autonosia

Espanjan vientiä vetävät suuryritykset. Pienet ja keskisuuret tulevat perässä. Es­panjan tilastokeskuksen mukaan tuotan­tohyödykkeitä, kuten koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä, vietiin tammi–elokuussa noin kymmenen prosenttia enemmän verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon.

Myös elintarvikkeiden, kemian tuot­teiden ja henkilöautojen vienti on kasva­nut reippaasti.

Yksi esimerkki merkittävän vienti­ponnistuksen tehneestä suuryrityksestä on junia 1940-luvulta saakka valmistanut Talgo. Luotijuniin erikoistunut yritys ker­too säännöllisesti uusista valloituksista.

Viime vuonna yhtiö ilmoitti voitta­neensa Saudi-Arabiassa Mekan ja Me­dinan välisen 1,6 miljardin euron luo­tijunatilauksen. Yhtiö on napannut mil­jardihankkeita hiljattain myös Kazaks­tanissa ja Uzbekistanissa. Yritys kertoo nettisivuillaan aloittaneensa määrätie­toisen kansainvälistymisen vasta vuonna 2007, ja jo neljä vuotta tämän jälkeen 83 prosenttia uusista sopimuksista tuli ulkomailta.

Samalla alalla toimii Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles (CAF), joka on toimittanut 2000-luvulla Helsingin lähi­liikenteeseen matalalattiajunia. Myös uu­det Helsingin metrojunat tulevat yhtiön Baskimaan tehtailta. CAF:in liikevaihto on kaksinkertaistunut 1,6 miljardiin eu­roon vuodesta 2007.

Autonosia valmistava Grupo Antolin on puolestaan saanut vankan jalansijan globaaleilla markkinoilla sen jälkeen kun yritys aloitti kansainvälisen laajenemi­sen 2000-luvun alussa. Yhtiön liikevaih­to on noin kaksi miljardia euroa, ja se työllistää jo yli 14 000 ihmistä ympäri maailman.

”Tunnettujen kansainvälisten auto­merkkien varjossa Espanjaan on kasva­nut erittäin vahva alihankkijoiden teol­lisuusala”, Balbino Prieto sanoo.

Espanjan kuudesta miljoonasta työttömästä yli puolet ei ole saattanut edes pakollista koulua päätökseen.

Kasvua euroalueen ulkopuolelta

Espanjan vientiyritykset ovat suuntau­tuneet voimakkaasti EU:n ulkopuolelle. Kaksi kolmasosaa viennistä menee yhä Eurooppaan, mutta tammi-elokuussa vienti oli kasvanut 15 prosenttia Afrikas­sa, 13 prosenttia Kiinassa ja 5 prosenttia Amerikan mantereella vuoden takaiseen vastaavan ajanjaksoon verrattuna.

Historiallisista ja kielellisistä syistä koko Amerikan manner tarjoaa espanja­laisille suuria mahdollisuuksia. Espanja on hallitseva kieli Etelä-Amerikassa, ja Yhdysvalloissakin espanjan ennustetaan olevan englantia yleisemmässä käytössä jo vuonna 2050.

Afrikka puolestaan on Espanjasta kapeimmillaan vain 14 kilometriä leveänGibraltarin salmen takana. ”Espanja on silta Afrikkaan. Päinvastoin kuin esi­merkiksi Ranskalla, meillä ei ole vaka­via historiallisia kiistoja Afrikan maiden kanssa. Afrikka tarvitsee entistä enem­män elintarvikkeita, terveysalan tuotteita ja infrastruktuuria, ja näillä sektoreilla olemme varsin kilpailukykyisiä”, Prieto sanoo.

Osa espanjalaisyrityksistä on jou­tunut laskemaan hintojaan kipurajoille pysyäkseen markkinoilla.

”Jotkut sanovat, että monet yritykset vievät vain kattaakseen toimintakulunsa. Jos näin on, silloin toiminta ei ole kovin pitkäkestoista”, Prieto toteaa.

Saksan jalanjäljissä?

Viennin kasvaminen ei yksin riitä kis­komaan kuutta miljoonaa espanjalaista pois työttömyydestä. Se on kuitenkin ensimmäinen askel sillä tiellä, jolle muun muassa Euroopan komissio ja muut euroalueen maat ovat Espanjaa piiskanneet. Euroopan kriisimaiden tulisi ohjeiden mukaan lisäksi jousta­voittaa työmarkkinoitaan ja leikata menojaan.

Investointipankki Morgan Stanley on jo ehtinyt ennustaa, että kriisimaa Espan­jasta tulee pian ”euroalueen uusi Saksa”.

Analyysin taustalla on Saksan nousu 2000-luvun alun ahdingosta. Se on usein luettu liittokansleri Gerhard Schröderin aloittamien työmarkkinauudistusten an­sioksi. Saksan suhteellista kilpailukykyä esimerkiksi naapurimaa Ranskaan ver­rattuna paransivat joustavuuden ja pätkätyön lisääminen sekä työsuhdeturvan heikentäminen.

Professori Conde-Ruiz on maltilli­sempi. ”Vienti on antanut Espanjalle vähän happea. Jos Espanja olisi Saksan tiellä, seuraava askel olisi yksityisten in­vestointien kasvu, sen jälkeen työllisyy­den ja kulutuksen lisääntyminen. Ongel­ma on, etten näe investointien tulevan”, hän toppuuttelee.

Tunnetut miljardöörit Bill GatesWarren Buffet ja Carlos Slim ovat viime aikoina herättäneet huomiota suursijoi­tuksillaan Espanjaan. Gates sijoitti yli sata miljoonaa FCC-rakennusyhtiöön. Buffet osti henkivakuutusyhtiöVidaCai­xan, ja Slim on hamstrannut osuuksia mediayhtiöistä.

Nämä investoinnit eivät Conde-Ruizin mielestä kuitenkaan vielä tuo Espanjaan uusia työpaikkoja. Sellais­ten investointien houkuttelussa Saksa on vahvempi. ”Saksan työvoima on paljon Espanjan työvoimaa koulute­tumpi. Espanjan kuudesta miljoonasta työttömästä yli puolet ei ole saattanut edes pakollista koulua päätökseen. Siksi on hankalaa houkutella kasvuyrityksiä, jotka tarvitsisivat osaavaa työvoimaa menestyäkseen”, Conde-Ruiz valittelee.

Espanjan vertaaminen Saksaan on hankalaa myös siksi, että monet raken­teellisista uudistuksista ovat vielä kesken tai tekemättä. Yksi niistä on verouudistus, jonka toteutus viipyy. Lisäksi kansallisten poliittisten päätösten tekeminen on vai­keaa, koska maakunnilla on perinteisesti ollut paljon valtaa. Investoijien on otetta­va riskikartoituksiinsa mukaan erityisesti Katalonian itsenäisyyspyrkimykset.

Kaikesta huolimatta tilastot puhuvat puolestaan: vienti vetää nyt paremmin kuin lähes millään muulla Euroopan maalla.

”En näe mitään syytä, miksi Espan­jan vienti alkaisi taas laskea. Espanja on voittanut markkinaosuuksia. Näyttää sil­tä, että tämä on tapahtunut enemmänkin Italian kuin Ranskan kustannuksella”, Denis Ferrand arvioi.

Molemmissa naapurimaissa Espan­jan vientilukuja katsellaan kuitenkin kateellisina.

Kirjoittaja on Agence France Pressen Suomen-kirjeenvaihtaja.