Venäjän ulkopolitiikan veteraani

Sergei Karaganov kuuluu Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikan tunnetuimpiin keskustelijoihin. Hän on julkaissut Ukrainan kriisin aikana useita kirjoituksia Venäjän johtavassa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskittyvässä julkaisussa Russia in Global Affairs.  Nämä artikkelit avaavat näkymän siihen, miten Venäjä on tulkinnut Ukrainan kriisiä ja omia strategisia etujaan kriisin eri vaiheissa.

Karaganov toimi vaikutusvaltaisen ulko- ja puolustuspoliittisen neuvoston puheenjohtajana yhtäjaksoisesti vuodesta 1992 vuoteen 2012. Neuvosto on yksityinen ajatushautomo, jolla on jäseninään noin 200 Venäjän eliitin edustajaa.

Vuodesta 2003 Karaganov on ollut myös Venäjän turvallisuusneuvoston yhteydessä toimivan asiantuntijakomitean jäsen. Vuoteen 2013 asti hän toimi lisäksi Venäjän presidentinhallinnon ulkopolitiikan asiantuntijana. Vaikka Karaganov on jättänyt valtiolliset tehtävänsä nuoremman polven asiantuntijoille, hän on edelleen tunnettu ja kysytty keskustelija Venäjällä ja ulkomailla.

Karaganov edustaa Venäjän keskustelussa ”keskitietä”: hän lainaa ideoita ja aloitteita ideologisilta äärilaidoilta ja kierrättää niitä tilanteeseen ja tarpeeseen sopivasti. Tekstit myötäilevät kulloistakin virallista linjaa, kuitenkin siten, että kirjoittaja säilyttää tähän linjaan tietyn etäisyyden.

On tärkeä huomata, että esimerkiksi Karaganovin esittämät väitteet operaatioista, joita Yhdysvaltojen turvallisuusviranomaiset olisivat toteuttaneet Ukrainassa traagisin seurauksin, noudattavat Venäjän virallista linjaa. Niiden tarkoitus on vahvistaa Venäjän tulkintaa, jonka mukaan konfliktin taustalla on lännen aggressio Venäjää vastaan eikä suinkaan Venäjän moniulotteinen hyökkäys Ukrainan suvereniteettia vastaan.

Venäjän Krimin-operaatiota Karaganov tulkitsee siten, että Venäjä on operaatiollaan pakottanut lännen lopettamaan kylmän sodan. Karaganov ohjaa lukijan huomion pois itse tapahtumista Ukrainassa. Venäjä on hänen mukaansa osoittanut toiminnallaan, ettei se enää mukaudu lännen laatimiin sääntöihin. Venäjä on suurvalta, ja muiden on huomioitava se politiikassaan.

Ne julistukselliset heitot, joita Karaganov ilmaisi konfliktin alkuvaiheessa, ovat kriisin kuluessa muuttuneet tummansävyisiksi. Malesialaisen matkustajalentokoneen pudottamisen jälkeen kirjoitetuissa teksteissä Karaganov toteaa, että konfliktista voi tulla uhka Venäjän kansalliselle turvallisuudelle, ellei Itä-Ukrainan tilannetta saada rauhoittumaan.

Argumentaation kehitys osoittaa, että Venäjän ulkopoliittinen ajattelu on kriisin kuluessa muuttunut astetta realistisemmaksi. Karaganov tunnistaa konfliktiin liittyvät vaarat ja puhuu Euroopan uuden turvallisuusarkkitehtuurin puolesta. Sen keskeisenä ideana on Yhdysvaltojen aseman heikentäminen Euroopassa ja Naton laajentumisen korvaaminen liittoutumattomuuteen perustuvilla turvallisuusratkaisuilla.

Kirjoittaja on vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa.